Tämä on tarkoitettu sinulle

Zemma kirjoitti:

Asiat kuin tapahtuneet
kymmenen vuotta sitten
Ei, ne olivat tässä vasta kaksi kesää aikaisemmin
Uskallanko ajatella ne pois mieleni reunamilta
vaanimasta rauhallista tajuntaani
Kasvosi nousevat kuvaksi silmieni eteen
pimeässä
Minun ei tarvitse nähdä niitä kokonaan
Voinko koskettaa -käteni ei tavoita
Vain tyhjää mutta yhä otsasi ääriviivat
ja leukasi kaari
Tuossako, mitä ne tahtovat sanoa
Mene pois, minä en halua muistaa asioita
joita panit minut elämään
Kiitos sinulle ensimmäisestä otsajuonteestani
Eletty on nyt ainakin
muttei paljon muuta sinusta minuun jäänyt
Tai ehkä nyt kuitenkin
ravistelithan minut hereille lapsenunestani
kohtaamaan oikean elämän
Helppoa ei saa olla
älä kysy miksi, ei vain saa
Jatkan kulkemista johonkin enkä tiedä
mikä odottaa
Jos toinen sinä niin pysyn mieluummin paikoillani
tai hajoan ioneiksi ja lennän kuin tuuli
ynpäriinsä, pientä pienempinä hiukkasina
Ja ehkä sinunkin hiuksiisi joskus pöllähdän
Mutta sinä et tiedä sitä koska
sinä tunnet vain sen mitä sinut on opetettu tuntemaan
Kun juot kitkerää aamukahviasi minä
toivon että sinä tiedät minun tahtovan tarjota sitä sinulle
emalimukista jonka maalipinta
kovasti halkeillut
Sillä siltä minusta tuntuu nyt jälkeesi
Pintaani naarmutettu
tuntuu syvyyksissä asti
Vai oliko se sittenkin toisin päin
Ilman sinua en kirjoittaisi tätäkään
Kiitos sinulle antamistasi elämän oppitunneista
Olen jälki-istunnossa
katumassa tekojani
Pieni ääni sisälläni sanoo:
"mutta sinähän panit minut tekemään sen"
Se vaikenee kun joku lyö karttakepillä pöytää
Se sanoo "mikset yrittänyt kovemmin, mikset ollut
enemmän, parempi ja kauniimpi"
En tiedä ketä uskoa
Sen takia minä
yritän karata ja ryömiä ikkunasta ulos
juosta vapauteen jättäen jälkeeni
en mitään
Eivät ne saa minusta palaakaan
jos vain unohdan kaiken

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä