ääniä, liikkuva ovi

Kerron myös oman kokemukseni. Yleensä en liikku "tällaisilla" sivuilla, mutta jotenkin eksyin tänne. Siis, olin kesän 05 Kanadassa kolmen kuukauden lomalla. Tutuilla ja ns. aupairin hommissa. En osannut kuvitella, mitä tulisin kokemaan. En silloin 'uskonut' kummituksiin, kavereiden kanssa vaan joskus peloteltiin ja kerrottiin kummitusjuttuja ja todettiin,että olisi pelottavaa/hurjaa nähdä tai kuulla jotain paranormaalia. Ensinnäkin, eräs kanadalainen läheinen ystäväni oli parin veljensä ja yhden muun suomalaisen kanssa ystäviemme talossa yötä, lastenvahtina.Vanhemmat olivat ulkomailla. Se talo on 150 vuotta vanha. He olivat viikon siellä, vaikka lähtivät kahdeksi viikoksi. Ensimmäisenä yönä he kuulivat jotain askeleita alakerrasta, mutta eivät ns. uskoneet tai reagoineet mitenkään siihen. Mutta seuraavina öinä, he eivät saaneet nukuttua (voi kuulostaa omituiselta) koska jokin käveli käytävillä ns.puukengillä, tai jotain, availi alakerrassa keittiön laatikoita, juoksi rappusia ylös ja alas isoon ääneen, availivat huoneiden ovia. Mitään ihmisen ääniä he eivät kuulleet. Kaverini olivat aivan peloissaan, tietenkin. Eivät he uskaltaneet lähteä edes vessaan yöllä ja tiedättehän, jos yöllä valvoo ja ei pääse vessaan ,niin on tukalat oltavat! No, yksi poika siitä porukasta oli vähän "rohkeampi" ja suunnitteli, että onko ne oikeasti kummituksia, ja mitä ne voi tehdä, tms. Illalla hän laittoi hänen makuuhuoneen oven väliin sukkia, ettei kummitus ovea saa auki. Pönkesi vielä oven tavaroilla varmuuden vuoksi. En muista tarkkaan tapahtumia, ja että mitä tapahtui milloinkin, mutta sinä yönä he olivat saaneet nukuttua ja aamulla heräsivät, niin ovi oli auki ja heidän tavaroita oli siirrelty omituisiin paikkoihin. SEURAAVANA iltana he taas odottivat, että "voi ei, mitä nyt tapahtuu.." No, luulivat pääsevänsä niin helpolla, että saisivat kerrankin nukkua. Kummitus/kummitukset HYPPIVÄT jossain siellä talossa, niin, että kun he nukkuivat yläkerrassa, se lattia TÄRISI, tai silleen heilui. Ne kummitukset oli suuttunu jostain..!Ko.perheessä on kaksoset, jotka nukkuvat eri huoneessa. Yöllä he kuulivat myös, että yhtäkkiä kaksoset alkoivat itkemään kumpikin ja hetken päästä nauramaan..omituista. Muut lapset EIVÄT KUULE MITÄÄN, he kysyivät vain päivisin, että "Miksi te nukutte siinä sohvalla?tms."Perheen vahnemmat eivät usko,että siellä kummittelee, tai he valehtelevat. Tunnen itse myös sen perheen. Noina öinä siellä tapahtui paljon muutakin, mitä en jaksa luetella tänne, mutta voitte varmaan kuvitella, oliko tyhmä olo, kun he kertoivat kokemuksiaan. En uskonut...ennen kuin itse menin siihen taloon yöksi. Silloin heillä oli hoitaja, ja olen hänen ystävä. Menin yöksi hänelle. Onneksi sain nukkua asuntoautossa, (ajattelin!)ettei tarvitse sisälle mennä kaiken sen jälkeen mitä kuulin. Menimme nukkumaan n. klo 2 yöllä, meitä oli yhteensä 4 tyttöä siinä asuntovaunussa. Nukuin as.vaunun käytävän vieressä. Kun viimein pääsin lepäämään, sain heti unen. Mutta hetken päästä, en tidä mitä kello oli, heräsin. Ajattelin, että "Voi että, en halua herätä, en saa kuitenkaan unta enää ja olen yksin hereillä täällä." Valvoin vaikka kuinka kauan ja yritin ajatella kaikkea normaalia ja ihania asioita. Mutta aina huomasin, että ajattelin lopulta niitä kummituksia. Lopulta sain pääni kuriin ja olo oli ihan okei ja aloin torkuttamaan siinä...sillon kuulin askeleita,jotka tulivat as.auton ovelta minuun ja kaveriini päin käytävää pitkin, mutta en reagoinut niihin mitenkään, luulin niitä uneksi, koska en tiennyt nukuinko silloin ja laitoin ne mielikuvituksen tuotteeksi. Taas oli hereillä enkä tiennyt mitä tehdä kun uni ei tullut. Heräin kaverini, jonka vieressä nukuin, ja kerroin, että en saa unta, ja vaihdoimme paikkaa, olin seinän vieressä, kaverini käytävän vieressä. Tuntui jo paremmalta. Valvoin siltikin...oli jo täysin hereillä,kello oli varmaankin 4-5, en tiedä tarkkaan, mutta aurinko ei ollut vielä noussut, se nousi klo 6. Olin ihan virkeä ja ajattelin huomisen päivän ohjelmaa ja muuta mukavaa. Yhtäkkiä taas kuulin ne askeleet. Ne lähtivät luotamme as.auton ulko-ovea kohti, niitä oli 6 kpl ja joka askeleella as.auto "tärähteli". En koskaan unohda niitä. Ja siinä käytävällä oli kolme isoa matkalaukkua ja se käveli aivan suoraan, estoitta, ei hyppinyt yli, tms. Olin aivan kauhuissaan, kurkkasin tyynyn alta, mutta en nähnyt kuin pimeyttä. Se ei voinut olla kukaan kavereistani, koska äänet rajoittuivat askeliin, oisin kuullut, kun henkilö olisi mennyt peiton alle, tms. Pelko oli äärimmillään, voin sanoa, että itkin siellä tyynyn alla, olin aivan sekaisin. En tiennyt mitä ajatella ja odotin vain aamun sarastusta.Kysyin as.vanunussa olleilta kavereiltani, että miten nukuitte, niin hyvin olivat nukkuneet. Kerroin sen yhdelle niistä ja hän oli ihmeissään.. Silloin talonväki oli kotona, en voinut kertoa heidän äidille tai isälle tätä, koska he oisivat pitäneen minua tyhmänä ja kertoneet muille, että kuvittelin vain uskotellakseen, ettei siellä ole MITÄÄN!!!!Ärsytti ja ihmetytti, onneksi sain jakaa ajatuksiani niiden ystävieni kanssa, jotka myös kokivat näitä. Tosiaanki, tämä tapahtui Kanadassa, Toronton lähellä.
Tapahtui vielä toinenkin seikka sen jälkeen, jonka voin kertoa joskus myöhemmin, koska kellon on jo paljon ja aamulla lukion penkille. Että tällaistakin voi tapahtua.Kokemukseni jälkeen ajattelen enemmän, että mitä tämä elämä todella on. Siihen minulla on hlökohtainen vastaukseni ja uskallan elää täällä, vaikka tiedän ,että niitä on olemassa. Voin sanoa, etten voi enää nukkua ilman yövaloa ja hiljaista musiikkia. Tapahtumasta on kulunut noin kuukausi.
Miksi ihmiset puhuvat kummituksista, tai henkiolennoista ei-niitä-ole-olemassa -asenteella, koska niitä ON??!
Kertokaa muita kokemuksianne ihmiset, tämä ei ole tarkoitettu niille, jotka EIVÄT USKO YLILUONNOLLISEEN!
Mitähän ne kummitukset oikeasti ovat?Ihan oikeasti.

tehnyt samoin! ollut tyynyn alla.. =)