Tuossa eroahdistusviestiketjussa tuli mieleen, että olisi kiva kuulla, mistä kaikesta ihmiset on valittaneet kerrostalossa asuvista koirista. Ja miksei tietty omakotitalossakin.
Meillä valitettiin, kun koira leikki kongilla. Tuli nimetön (tietysti)lappu luukusta, että jos se JOKAILTAINEN PALLON PELAAMINEN ei lopu niin se lopetetaan! Ettekö tiedä, että asunto ei ole pallokenttä.
Selvennykseksi vielä, että kogista koira natusteli ruokaa noin 3 kertaa viikossa, ja aina illalla ennen kello 20!
Niin, ja lisäksi lappuun oli oikein kirjattu kellonaika milloin tämä jumalaton pelaaminen asunnossa oli tapahtunut. Dämn, sekin oli väärin, olin meinaan silloin itse kotona, ja koira nukkui ;o)
Kertokaa mitä kaikkea "kivaa" on sattunut!!
Meillä valitettiin, kun koira leikki kongilla. Tuli nimetön (tietysti)lappu luukusta, että jos se JOKAILTAINEN PALLON PELAAMINEN ei lopu niin se lopetetaan! Ettekö tiedä, että asunto ei ole pallokenttä.
Selvennykseksi vielä, että kogista koira natusteli ruokaa noin 3 kertaa viikossa, ja aina illalla ennen kello 20!
Niin, ja lisäksi lappuun oli oikein kirjattu kellonaika milloin tämä jumalaton pelaaminen asunnossa oli tapahtunut. Dämn, sekin oli väärin, olin meinaan silloin itse kotona, ja koira nukkui ;o)
Kertokaa mitä kaikkea "kivaa" on sattunut!!
Vastaukset 30
Vanhimmat
ei yksikään naapurini ole valittanut koiristani tai niiden metelöinnistä sisätiloissa. Siitä minun pitää ole ylpeä ja olenkin, mutta jokin aika sitten eräs huuhkaja valitti isännöitsijälle siitä että koira oli haukkunut sitä kerrostalon takana olevassa metsässä. Nainen tuli polulla vastaan, ja koira pelästyi tätä yllättävää esiintuloa ja haukahti pari kertaa. Se oli tällä ihmiselle liikaa. Koira ei kuulemma saa haukkua kerrostalon piha-alueilla.
Että kyllä kaikkia tiukkapipoja maailma päällään kantaa. Ja isännöitsijä viitsii ottaa vielä tuollaisenkin jutun hoitaakseen. Sairasta.
Ei saa sanoa vanhasta naisihmisestä että huuhkaja. (Niin kuvaavaa kuin se usein olisikin..)
korvaavaa nimitystä. Sillon on käytettävä sitä, mikä ensimmäiseksi tulee mieleen.
Kyllä meidänkin koira pelkää erästä rollaattorilla kulkevaa iäkästä naisihmistä, joka käytää harmaata takkia ja tarkkailee ympäristöään hyvin tarkkaavaisesti. Ja josta kieltämättä välillä tulee mieleen hhmm..eräs suuri pöllölintu.
Voin siis kuvitella kohtaamisenne...
kukkahattu päässä??
ainakin on. Se on Mari-Mekko kuosia ja pirun tyylikäs hattu sellaiseen päähän. Syksyisin sillä on sadehattu ja talvisin pipa. (Mitä se nyt tarkoittikaan Ruotsiksi? Astu tai jotakin)
Niin, kyllä sitä sun kukkahattuasi joku sentään käyttää. Minkähänlainen se on sinun päässäsi?
Jos nyt ulvoisin naurusta, mitähän tapahtuisi...
hatun päässä?
Lintuko sinä oletkin?
katuhaukka
Eräällä tuttavallani on myös yksi urosterrieri. He asuvat omassa asunnossa kerrostalossa. Koira on pennusta asti ollut erittäin hyväkäytöksinen ja sitä on muutenkin vastuullisesti pidetty, koirasta ei siis koskaan ole ollut minkäänlaista häiriötä.
Talossa asuu tietenkin ainakin yksi "kyttääjä". Muorilla on oikein kiikarit kyttäämistä varten. Kiikareilla näkee kytätä mitä valittamisen aihetta pihan muissa kerrostaloissa olisi.
Ottipa muori sitten tuttavani koirineen tarkkailun alle. Ja kun ei kummassakaan ole mitään moitittavaa niin se ei tietenkään estä kunnon kyttääjää valittamasta mm että tuo koira haukkuu 24 tuntia vuorokaudessa. Tottakai koira silloin tällöin haukkuu, mutta vain hetken aikaa. Muoripa keksi että menee vähän ovea potkimaan niin saa todistettua että koira haukkuu. Ja tietenkin se haukkuu. Kerran tuttavani sattui olemaan kotona kun tuo muori kävi koiraa kiusaamassa, ja muori sai kyllä semmoisen sanallisen läksytyksen että valheiden keksiminen ja koiran kiusaaminen loppui. Ainakin vähäksi aikaa, kyttääminen ei ole kyllä loppunut.
Tuo on niin yleistä että nuo kyttääjät käyvät kiusaamassa koiria ovella kun muuten ei ole mitään mistä valittaa! Ja sillä ei ole mitään merkitystä että kyttääjä asuu eri rapussa tai eri talossa, kyllä kyttääjä kuulee ja näkee kun koirat haukkuvat ja ihmiset riehuvat! :P
Juu ja kerran oli hississä ihmisensontaa. Arvatkaas kenen se muorin mielestä oli? Tuttavani koiran tietenkin.
ei ole mitään kyllä sattunut,sillä meidän talojen porukat on ihmeellisen kilttejä ^^
kukaan ei valita eikä hauku.mun koira nyt vanhoille ihmisille,tai pikemminkin papoille
haukkuu,nii pappa vaan sanoo,että ei se haittaa,että kyllä koiran pitää antaa haukkua xD
ja kun kerron että uhmaiässä on,ja suojelee mua epäilyttävän näkösiltä tyypeiltä,nii totee vaan että aai jaa...no sitten se on erijuttu.
siis ystävällisessä mielessä kertoo ^^
paitti,että viereisessä talossa asuu yks mies joka ei siedä meitin koiraa! sen talo ei kuitenkaan kuulu mun talon ja toisen viereisen talon taloyhtiöön ^^ pikkusisko kerran vei koiraa ulos,ja sillä oli semmonen kiinanpalatsikoira,alkaa vaan karjua,että VITTU VIE SE KOIRAS MUUALLE SIITTÄ! ÄLÄ TUA SITÄ LÄHEMMÄ!! vaikka sisko seisoo siinä 2 metrin päässä...että tämmösiä ^^
ei niitä haukkujia ja valittajia oo ollu vielä yhtään,paitti sitte toi ukko...
eikä niille oikein voi mitään. Pitää vaan yrittää kestää. Useimmiten vihaan ja katkeruuteen on syynä oma elämätön elämä ja liian pienet ympyrät. Kaipa nää mieleltään kutistuneet ihmiset ajattelee, että kun oma elämä on ikävää, niin ei muillekaan soisi iloja. Ja suuri ilohan elämässä monelle on oma koira, joka on aina uskollinen ystävä. Jos edes joitakin koiran luonteenpiirteitä, kuten iloisuus, uskollisuus ja vilpittömyys, voitaisiin siirtää ihmisiin, niin tämä maailma olis parempi paikka elää. Mieleltään vinksahtaneet koirat joutuvat lopetettaviksi, mutta sekopäisiin ihmisiin samaa ei oikein voi soveltaa.
Asuin joskus Tamperee Hervannassa, ja juuri sinne noutajan pentukin sitten muutti. Tuolloin sai alle 5-kuista pentua pitää irti vielä (luojan kiitos!!). Viereisessä rapussa asui vanhahko akka, joka on kerrostalokyylääjienkin sivuilla varsin tutuksi tullut. Hänellä oli sekarotuinen australiankarjakoira, joka oli täysin poissa kontrollista (oli tappanut yhden koiran ja lisäksi yrittänyt useampaa). Hän itse kutsui koiraansa "dingoksi" ja sanoi, että sen kouluttaminen oli mahdotonta...
Ilmeisesti akka sai tyydytystä puuttumalla pentuni elämään. Sisäsiisteyskasvatuksen aikana periaatteeni on se, että kersa ulos ÄKKIÄ, nurtsille ja jätökset siivotaan, luonnollisesti. Mutta tämä kääkkä käski painua kolmensadan metrin päässä olevaan metsikköön, kaikki ennen sitä oli kuulemma taloyhtiön aluetta. Outoa oli, että ohikulkevat koirat tekivät tarpeensa kerrostalon viereen nurmikaistalle, mutta minun piti juosta räjähtämäisillään olevan pennun kanssa sinne metsään!
Naapurissani oli corgi ja tämän varsin mukava emäntä. Heille oli sitten eräänä sunnuntai-aamuna tullut luukusta lappu, että "voisitteko ystävällisetsi siivota koiranne oksennuksen porraskäytävästä". Koira kulki AINA matkan hissillä, eikä tälle haahkalle ollut tullut mieleenkään syyttää saman rapun juoppoa, joka ilmeisestikin oli sotkuun syyllinen.
Sain kaksi "varoitusta", kumpikaan ei ollut virallinen vaan akan itsensä keksimä ja koiraani liittyvä. Hohhoijakkaa, kaikkeen sitä ihmisen energia riittääkin!
Eräs koirakouluttaja kertoi minulle mitä kaikkea ihmiset tekee oman etunsa nimissä.
Pariskunta oli koulutuksessa dobberin takia, joka haukkui kerrostalossa. Haukkumisesta oli tullut jo varoitus.
Syytä haukkumiseen ei löydetty millään. Ymmärsin, että koira oli kaikinpuolin mallikansalainen.
Sitten tämä kaiken nähnyt koirakouluttja keksi laittaa videot nauhoittamaan mitä koira puuhailee. Videolta paljastui totuus; talonmies kävi rämpyttämässä postiluukkua, ja sai näin koiran raivoihinsa.
Arvatkaas kumpi sai häädön ;o))
Juu, olen kans kuullut juttu että joku naapurin rouva oli valittanut koirasta. Että haukkuu ja riehuu kun porukat eivät ole kotona. Noh, isäntä perhe laitto videon kameran kuvaaman ovelle ja siinähn se paljastu että tämä rouva kävi ärsyttämässä koiraa kun koira oli yksin. Voitte kyllä arvata miten kävi? =)
Itselläni ei onneksi ole ikäviä kokemuksia naapureista. Vaikka meilläkin niitä kyttääjiä on. Onneksi ikkunat on niin ettei niihin näe sisälle =)
sattui meillä silloin kun vielä asuimme kerrostalossa. Ja syynä täytyi olla vain koiraviha. Koiramme ei taatusti metelöimällä ketään häirinnyt. Se oli varmistettu asiallisilta naapureilta ja vielä moneen kertaan nauhoittamalla sitä hiljaisuutta koiran yksin jäätyä.
Eräänä iltana nukkumaan mennessäni kiinnittyi huomio hienoiseen yläkerrasta kuuluvaan rapinaan, ikäänkuin olisi heitelty herneitä parkettilattialle. Ääni ei sen kummemmin häirinnyt, se vei huomion lähinnä siksi, että ihmettelin sen alkuperää. Tulin siihen tulokseen, että yläkerrassa asuva nuorimies pelaa vieraiden kanssa noppapeliä parketilla. Samassa kuului kovaa koputusta patteriin, siihen heräsi jo nukkuva vaimokin (taisi herätä kaikki, jotka siinä rapussa jo nukkuivat).
Seuraavana päivänä ovikello soi ja hallituksen puheenjohtaja pyysi alakertaan juttelemaan meidän koirasta. Siellä oli kaksi alemmassa kerroksessa asuvaa naista, jotka alkoivat heti syytellä, että viime yönäkin meidän koira pelasi palloa ja piti sellaista meteliä, ettei hän saanut nukutuksi. Ai että kun nautin kertoa, että siihen aikaan meidän koira veteli hirsiä täysin hiljaisena ja kaikki muutkin olivat hiljaa sängyssä eikä meidän koira muulloinkaan pelaa sisällä palloa.
Vähän kyllä vaikuttivat pettyneiltä kun ei meidän koira ollutkaan syyllinen siihen "meteliin".
naapuri on pitänyt olla, jos on moisen rapinan kuullut katosta!!
No nyt "ymmärrän" alakertalaistani, kun meillä tosiaan on ollut tätä "jumalatonta menoa", että koira on kongia heittänyt lattiaan, että miten se onkaan päiväaikaan kotirauhaa häiritsevää ;-)
Koira juuri pelasi palloa sisällä,odottelen tässä lappua postilaatikosta ;o))
ja vielä yksi kerros välissä, ääni tuli siis meidän yläkerrasta ja tämä valittaja oli meidän alakerrassa.
Onhan toki niitäkin tapauksia, joissa häiriö on todellista. Mutta näissäkin esimerkeissä se "häiriö" taitaa olla siellä valittajan korvien välissä.
Tällä hetkellä asun onneksi talossa jossa on paljon eläimiä ja ihania ihmisiä jotka ei valita koiristani. Mutta muutamia vuosia sitten asuin talossa jossa alapuoleela asuva nainen valitti isännöitsiälle että hän ei voi nukkua kun meidän koira hyppää alas sängyltä ja toinen kuorsaa niin kovaa ( tämä tapahtui päiväsaikaan ) Itse he kyllä pitivät lähes koko rapun viikonloppuina hereillä yöllisillä tappeluillaan kännipäissään. Lopulta kyllästyin valvomaan öitä heidän vuokseen ja muutin pois. En kyllä vieläkään ymmärrä miten kivitalossa kuuluu kerrosta alemmas kun alle 30 kg koira hyppää alas
sänkystä tai kuorsaa. Kai se on niin että meitä on moneksi.
Olimme jonkun aikaa asuneet kolmen koiramme kanssa kerrostalossa, kun viereisen rapun seinänaapuri tuli ovellemme. Siinä sitten ensin ihmettelin, että mitäs tuo täältä hakee ;=). Kysyi sitten, että niin onko teillä ihan oikeasti kolme koiraa. Tuohon minä sitten että no on kyllä miten niin. Nainen halusi sitten oikein omin silmin koiramme nähdä, kun epäili talossa kulkevan vain juorun. Huhuilin koirat eteiseen ja siinä sitten ihmetteli nainen, että ei kyllä ikinä uskoisi, kun koskaan ei kuulu mitään ääntä ;=).
Hauska naapuri, mutta siinäkin taas oli jutut liikkeellä "koiranaapurista", ja tultiin oikeinpa omin silmin todistamaan tuota kulkevaa juorua.
Kiva kuulla, että välillä menee näinkin päin :)
Tuosta ajasta on jo 11v ;=)). Vaan nyt niitä on jo huomattavasti useampi ;). Kun sitten oltiin täälä "landella" jonkun aikaa asuttu, niin takanaapuri loikki peltojen poikki kysymään, että missä ne meidän koirat oikein on, kun ei kuulu haukuntaa ;). Päästin ukkelin sisään keskelle koiralaumaa ja olihan se varsin hauska näky kyllä. Tämä kun on varsin pieni kyläpahanen, niin kaikkihan sen hyvinkin nopeasti saivat tietää puskaradion kautta, että tähän on muuttanut varsin monta koiraa ja muutama ihminen ;). Hee, meille osaa kuka tahansa kyläläisistä neuvoa tien, kunhan mainitsee vain rodun ;=)))
neuvotaan kun vain kysyy että: Missäs ne kultaset asuukaan?
kuules vain pakkaa olemaan, sillä moni pennunvaraaja on tuosta pankilta esim. käynyt kysymässä ja jo heti ovat tienneet neuvoa, kun kultainennoutaja on mainittu ;=)).
kettututöt tulee ja vapauttaa sen sun keskitysleirisi vankit ja ajaa sun mettään elämään marjolla kun rääkkäät koitii.kun sulla on niin monta niitä ja oot kieltäny haukumasta
ja kyllä on nyt taas hauskaa sulla vaan. Saahan ne kettulikat ihan vapaasti tänne tulla, tai ainakin yrittää ;=)). Katos kun nuo tietää niistä komennoista miten milloinkin tulee käyttäytyä. Eikun kettulikkoja vaan tännenäin ja sitten pakoon pinkomaan, kun tämä katras panee parastaan ;=))))
Asun vuokra-rivitalossa ja rakensin vuokra-isännän luvalla etupihalle aidan, ettei koira karkaa ja pelottele koirapelkoisia naapureita. Ei mennyt kuin viikko, niin vuokraisäntä tulee kertomaan, että joku naapuri on valittanut, että koira on etupihalla ja haukkuu päivät pitkät. Asiaan kuuluu, että koira haukkuu hyvin harvoin, ja silloinkin vain jonkun yksittäisen haukahduksen, eikä milloinkaan mitään pitkiä litanioita. Vuokra-isäntä ei saanut tai halunnut kertoa, kuka oli valittanut, mutta ihmetteli itsekin hieman, koska ei koskaan itse(onneksi) ollut kuullut koiran haukkuvan. Tuli mieleen siinä, että ehkäpä joku oli valittanut jo etukäteen, ikäänkuin ennaltaehkäisevästi:-)
Meillä ei koirasta olla valitettu, mutta alakerran vanha rouva on yrittänyt hankkia meille jopa häädön sen takia kun minä tulen niin myöhään töistä ja kello 22.00 jälkeen ei saa asunnossa kävellä(hänen mielestään) ja minä kävele kulma tahallani kovaäänisesti kotiin aina kello 22.00 jälkeen...
Lisäksi meillä käydään vessassa hiljaisuuden jälkeen ja pidetään ikkunoita auki, mieheni lähtee liian aikaisin töihin...ja mitähän niitä oli muita syitä.
Elämä tässä talossa on todella hupaisaa kun meillä ei ikinä ole ollut mitään bileitä tai vastaavaa öykkäröintiä, minkä perusteella meidät voitaisiin häätää niin sitten tämmöisiä syitä :)
Eipähän siinä isännöitsiä sanoi ettei valittajasta pidä välittää ja kun tämä vanha rouva ei saanut isännöitsijän kautta tahtoaan läpi hän kutsui puheenjohtajan, vuokranantajan ja meidät "kokoukseen" jossa hän valitti sitä ettei saa nukuttua kun minä aina kävelen taallani kotiin vasta hiljaisuuden jälkeen...plää plää...
ja sitten on viellä ne koirat...tosin koirista ei osannut onneton mitään sanoa...
Ja kun ei rouva saanut meille häätöä hankittua tämän jumalattoman "häiriköinnin" takia...niin yrittipä sitten jopa ostaa asunnon pois altamme, onneksi vuokranantajamme ei suostunut asuntoa myymään...tarjoutui tosin rouvan asunnon ostamaan =)
Samaiselle rouvalle olen viellä montakertaa käynyt sanomassa jotta jos meiltä kuuluu häiritsevää ääntä(tarkoitin koiran haukkumista yms.) niin siitä voi tulla sanomaan että osaamme asialle jotain tehdä(tiesin rouvan olevan herkkä äänille ja eläimille)...hän ei koskaan tullut mitään sanomaan...kerran rappukäytäväsä pysäytti minut ja kertoi miten kamalaa hänen elämänsä on kun meillä on aina niin hirveän kova meteli...rampataan ulos ja sisään ja ikkunat on aina auki, tullaan yöllä kotiin ja lasketaan vettä, kävellään asunnossa monessa erihuoneessa hiljaisuuden jälkeen...yms. yms. minä olin vähän älläkällä löyty ja vähän hölmönä pyytelin anteeksi aiheuttamaamme häiriötä...
Ettäs kehtaat tulla omaan kotiisi työvuorosta kello 22 jälkeen. Kyllä sinun pitää hommata 8-16 työ :o))
Työkaverini kertoi, että hän sai isännöitsijältä kirjeen, jossa kerrottiin, että alakertalaiset on valittaneet, että hän kävelee liian raskailla askelilla. Ja tätä asiaa kuulemma puitiin oikeen moneen otteeseen vieläpä. Eipä siinä muu auttanut kun luvata, että vastaisuudessa kävelee hieman pehmeämmin ;)) Heilläkään ei koirasta valitettu, tosin ei ollut tarvettakaan. Koirus ei kuulemma ikinä meutaroi tms...
Meni vähän asian vierestä, mutta oli niin "hauska" tapaus, että oli pakko jakaa se tänne...