Koiranomistajan aamu

Alla olleita viestiketjuja selatessa tuli elävästi mieleen ajat, jolloin koiria ei ollut. Silloin hyvin valvotun yön jälkeen saattoi köllötellä sängyssä helposti iltapäivään asti.

Vaan ajat ja tavat, ne muuttuvat. Tänä aamuna 0645 sängyn vierestä kuuluva äänekäs haukotus -hiuu- sai itseni viimein ylös. Näitä hiuu-ääniä oli kuulunut jo ainakin puoli tuntia. Koiramme on mukava, hän ei meitä koskaan herätä. Mutta minkäs sitä haukotuksille voi..? Miten ne aamuisin ovatkin niin äänekkäitä?

Ylös noustua oli vaitoehtona käyttää koira pikaisesti takapihalla ja sitten takaisin sänkyyn. Mutta riemukkaat spanielin silmät ja touhukkaasti vispaava häntä kertoivat, että tänään(kin) olisi edessä kunnon aamulenkki. Ja niin henkien taisto, Isi vastaan PikkuPaabu, päättyi jälleen kerran PikkuPaabun murskavoittoon.

Mutta mikäs, syksyinen kaunis aamu, mukavaahan siellä on lenkkeillä nuoren innokkaan koiran kanssa. Varsinkin kun Isi on saanut PikkuPaabulle hiukan selvitetyksi sitä tosiasiaa, että spanielit eivät varsinaisesti ole vetokoiria..
6695
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Meillä se on tuo koira niin kohtelias, ettei juuri herättele, edes haukotuksilla. Taikka sitten isäntä niin sikeäuninen.
Parempi vaan tällaisiksikin aamuiksi panna kello soimaan, ettei mene ihan eläinrääykkäyksen puolelle.
Vaan mites kävikään, ei taas, vettä tuli niskaan ja meinasi tulla ihan tynkälenkki, vaan onneksi sitten kumminkin taukosi ja aamu oli pelastettu.

Emmalle taas alkaa pikkuhiljaa mennä perille se, ettei se ole mikään lintukoira eikä jokaisen maassa tepastelevan variksen perään kannata sännätä kun ei sitä kuitenkaan kiinni saa.

Äänestä

päästä lähdössä jo toistamiseen lenkille tämän päivän osalta. Koskahan minä olen viimeksi nukkunut tuonne lähelle seitsemää? En edes muista. Toisaalta, joskus juuri tuo aamu onkin se päivän pisimmältä tuntuva aika. On niin hiljaista että...jne.
Mutta koiralle se on nautinto tuo aamulenkki. Ja miksei itsellekin, ei todellakaan ole vastaan tulioita pyhä-aamuna viideltä.

Äänestä

Meidän pikku mussukka on kova rääkymään perään, ja heti vinkuu, kun on pari sekuntia yksin, mutta aamulla ei herätä :o) Mutta mikäs sillä on hätänä, kun saa nukkua pehmeässä sängyssä...Olen yrittänyt opettaa pois sängystä, mutta aamulla, kun herään niin se nukkuu sääret suorana mun selän takana ;)) häntä heiluu kun vispilä.

Minä olen muuten huomannut aamulenkeillä viikonloppuna hauskan ilmiön. Parina sunnuntai aamuna on kysytty matkan varrella käheällä äänellä, tukka pystyssä "Anteeksi, missä täällä on rautatieasema" Heh, yökyöpelit kotiutuu edelliseltä illalta :o))

Äänestä

on aikainen, mutta entä näyttely harrastajan aamu. Kello soi keskellä yötä ja nouset reippaana sängystä ylös. Teet normaali aamutoimet koirien lenkkeineen ja sitten joku koirista mukaan ja ajat satoja kilometrejä hyvässä lykyssä, nukkuvan Suomen halki, päästäksesi näyttelyalueelle odottamaan vuoroasi kehään. Satoi sitten tai ei.Siellä kohtaat aivan yhtä innokkaita harrastajia ja aika kuluu kuin siivillä. Arvostelun jälkeen ellei tarvitse jäädä ryhmiin sitten taas kotiin päin. Kotona purkaat varusteet, lenkitätä koirat, ruokit perheen ja koirat, sekä kaikki muut koti hommat. Ja hyvässä lykyssä kello soi taas seuraavana aamuna todella aikaisin ja taas menoksi.
Kuitenkin aivan ihanaa elämää. Normaaleina aamuina kiireetön lenkki ja muut aamu toimet.
Kuitenkaan en muista koska olisin saanut nukkua myöhään.
Mutta kuitenkin jokainen päivä on laulun arvoinen, ja jokainen hetki koiran/koirien kanssa ainutlaatuinen. Hetkeäkään en vaihtaisi pois.

E

Äänestä

En tiä pitäiskö tuntea itsensä huonoksi koiran omistajaksi , kun kyllä minä aamulla useinkin nukun pitkään , jos mahdollista . Aamu-uninen kun olen ja muutamaa tuntia ennen unikeon päivää syntynyt , hmm ...
No meillä on nuo koiruudet totutettu pennusta pitäen hieman epäsäännöllisiin elintapoihin ( siis ei nyt ihan pienestä :=) ) . Nuo aamujutut on hoidettu niin , että töistä riippuen , se kumpi ei joudu kovin aikaseen nousemaan , niin hoitaa nuo koiruuksien aamutoimet. Ja yleensä ollaan vältetty noudattamasta mitään selvää kaavaa , tyyliin joka aamu samaan aikaan ulos . Niin ei nuo koiruudet osaa sitten kaavaa vaatiakaan . Tietenkin sitten tosi myöhään vimppa pisut , jos on itsellä aikaa ja tarkoitus koisia vähän pitempään ... :)
Meillä myös on pienestä pitäen opetettu , että mammaa ei saa herättää ilman syytä . No harvemmin on syystä onneksi herätetty , kun ollaan nuo öiset kakkakäynnit vältetty , kun on teräsmasuiset koirat . Aikoinaan ei saanut tulla makkariin ollenkaan ( eikä tarvinnut oviakaan pitää kiinni , kun kaverit tiesi , ettei sinne saa mennä ). Sänkyyn ei saa tulla lainkaan. No joskus kun ollaan oltu telttailemassa , niin on koirat olleet tööriin näköisiä , kun kerrankin on päässyt oikein mamman kylkeen nukkumaan ... :)
Ei nuo koiruudet meillä taida paljon välittääkään aikaisista herätyksistä , kun ei ole säännöllisiin herätyksiin aikaisin tottuneetkaan. Ainoastaan kun aikaisin herätään ja ruvetaan pakkaamaan näyttely tai " koekamppeita " , niin sitten ollaan täpinöissään , kun on toimintaa tiedossa :).
Ja jos minun tarvis lähteä viideltä lenkille , hui kamalaa , taitaisin pyörtyä jo kuistin puolella :=).
No meillä sitten saatetaan puolestaan joskus yölläkin lenkkeillä , varsinkin talviöinä kun on lunta ja täysikuu ja ihanina suviöinä .
Vähän tämmöisiä täällä ... :=)

Äänestä
  • meillä sanotaan kanssa aamuyöstä,ei lenkkeillä todellakaan viideltä,eikä kyllä juuri ennen yhdeksää muutenkaan.
    Koirat nukkuu niin kauan,että nousen ylös. Turhan takia eivät herättele,eri asia jos on maha sekaisin ja kiire ulos. Ovat kanssa pienestä pitäen oppineet,että silloin kun ihmiset nukkuu ei mesota.
    Illalla/yöllä kyllä käydään iltapissalla myöhään,kun kuulun näihin illan virkku,aamun torkku ihmisiin.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Interaktio kirjoitti:

Alla olleita viestiketjuja selatessa tuli elävästi mieleen ajat, jolloin koiria ei ollut. Silloin hyvin valvotun yön jälkeen saattoi köllötellä sängyssä helposti iltapäivään asti.

Vaan ajat ja tavat, ne muuttuvat. Tänä aamuna 0645 sängyn vierestä kuuluva äänekäs haukotus -hiuu- sai itseni viimein ylös. Näitä hiuu-ääniä oli kuulunut jo ainakin puoli tuntia. Koiramme on mukava, hän ei meitä koskaan herätä. Mutta minkäs sitä haukotuksille voi..? Miten ne aamuisin ovatkin niin äänekkäitä?

Ylös noustua oli vaitoehtona käyttää koira pikaisesti takapihalla ja sitten takaisin sänkyyn. Mutta riemukkaat spanielin silmät ja touhukkaasti vispaava häntä kertoivat, että tänään(kin) olisi edessä kunnon aamulenkki. Ja niin henkien taisto, Isi vastaan PikkuPaabu, päättyi jälleen kerran PikkuPaabun murskavoittoon.

Mutta mikäs, syksyinen kaunis aamu, mukavaahan siellä on lenkkeillä nuoren innokkaan koiran kanssa. Varsinkin kun Isi on saanut PikkuPaabulle hiukan selvitetyksi sitä tosiasiaa, että spanielit eivät varsinaisesti ole vetokoiria..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu