Taidan miettiä asioita vähän liikaakin... Tällä kertaa sitä, onko rakkaus päätös vai tunne. Vai ehkä molempia. Itse ajattelisin, että se on ensin tunne ja sitten kun se tunne alkaa hiipua ja jos ei halua antaa sen lannistaa, vaan tahtoo jatkaa suhteessa, jonka on muuten todennut hyväksi, on aika muistuttaa itseään siitä alkuajan tunteesta ja päättää rakastaa. Kestävälle rakkaudelle (ja suhteelle) kumpikin vaihe on välttämätön, siis sekä tunne että päätös. Vai?
Rakkaus: tunne vai päätös?
Neito
4904
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kirsti Manninen sanoi hyvin Punaisessa langassa:
- Ei pappikaan kysy "rakastatko", vaan "tahdotko rakastaa" myötä- ja vastoinkäymisissä. Avioliitto on tahdon asia, kahden tahdon liitto.
Oletin ihan jotain muuta, kunnes kesällä 2002 rakastuin. Päätös se ei ainakaan ole. Tieteellisesti lienee yleisin teori, että kyseessä on hajujen kemia.
Onko se rakkaus siis sulle edelleen tunne? Voi, kuinka olisi ihana uskoa tuohon. Tuntuu, että maailma täyttyy kyynisistä ihmisistä, jotka tuomitsevat, jos vain ilmaisenkin halua toivoa suhteelta muutakin kuin päätöksen rakastaa.
..on tunne henkisellä tasolla ilman konkreettisia selityksiä ja avioliitto on päätös. Avioliittoon voi mennä ilman henkistä tunnetta eli rakkautta.