Kauhean monia, etenki nuoria tuntuu kovasti vaivaavan se, etteivät he ole seksin saralla vielä kokeneita. Osa on ollut ehkä vain yhden kerran naisen/ miehen kanssa, osa ei yhdenkään. Ja he aidosti pelkäävät, että heitä pidetään sen takia jotenkin vähempiarvoisina. Ettei kukaan huoli muita kuin elokuvatason suoriutujia.
Eli, mitäs jos me kaikki, etenkin hieman vanhemmat naiset, kertoisimme vapaasti mitä mieltä me olemme kokemattomuudesta. Hyvä vai paha ja miksi. Vai onko sillä väliä? Ja jos on/ ei ole niin miksi?
Tämä voisi ehkä helpottaa joidenkin oloa ja itsearvostusta. Eli kertokaa mielipiteenne.
Eli, mitäs jos me kaikki, etenkin hieman vanhemmat naiset, kertoisimme vapaasti mitä mieltä me olemme kokemattomuudesta. Hyvä vai paha ja miksi. Vai onko sillä väliä? Ja jos on/ ei ole niin miksi?
Tämä voisi ehkä helpottaa joidenkin oloa ja itsearvostusta. Eli kertokaa mielipiteenne.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kenenkään ei saisi ainakaan ryhmäpaineiden vuoksi tehdä mitään mikä liittyy seksiin. Se on aina hyvin henkilökohtainen asia, johon liittyvät päätökset on tehtävä itse ja muiden vaikutuksista piittaamatta. On suuri sääli, jos ensimmäisestä kokemuksesta jää muistoksi vain se, että tuntee jälkeenpäin olonsa likaiseksi. Ehkäpä jopa käytetyksi. Ja menettää jotain, jonka myöhemmin huomaakin halunneensa antaa jollekulle muulle.
Sitä paitsi: neitsyys on asia, jolla on arvoa monille. Ehkä tulevalle kumppanille, ehkä myöhemmin jopa itsellekin...voi olla todella hieno tunne menettää/ antaa se jollekin, jota todella rakastaa kaikella sydämellään. Se ei ole uusiutuva luonnonvara. Mikä kiire siis pitäisi olla siitä luopua? Se on harvinainen lahja nykypäivinä.
Nykymaailma vain on mennyt kovin seksipainotteiseksi... Se vääristää arvot. Seksi liittyy kaikkeen ja 16v neitsyt on muka luonnonoikku. Ei ole totta! Mutta kovin moni kuitenkin aloittaa seksielämän jo ennen kuin edes oikein ymmärtää mistä on kysymys tai ilman, että on valmis siihen. Niitä arpia pohditaan sitten tulevina vuosina psykiatrien sohvilla kautta maan.
Mitä tulee kokemattomuuteen ja neitsyyteen...itse arvostan molempia suunnattomasti. Ne kertovat siitä, että ihmisellä joko on vielä arvoja tai että hän on niin vahva, että pystyy taistelemaan ryhmäpaineita vastaan. Itse en ikinä haluaisi viereeni mitään kaikki lähistön naiset läpikäynyttä seksijumalatarta. Kokenut tai ei, otan mieluummin ihmisen joka osaa tehdä omia päätöksiään ja joka tekee isot päätöksensä vasta kunnon harkinnan jälkeen. Silloin tiedän itsekin, että seksissä on todella kyse rakastelusta, eikä vain panoista. Ja silloin se vasta hyvältä tuntuukin, kun pelissä on aito läheisyys. Minun mielestäni seksi ja rakkaus kuuluvat aina samaan yhtälöön.
Eli siis...kokemattomuus on ainakin minun kirjoissani VAAAAALTAVA plussa.
Kokemattomuus.. noh. Outoohan se on rakastella ihmisen kanssa, joka ei haltsaa hommia lainkaan.
En kyl osaa vastata onko kokemattomuus hyvä vai paha.. Ei ehkä niinkään se kokemattomuus, vaan tyyli.
Vertaan rakastelua ajatteluun.
Voi olla hyvin kokenut, mutta rakastelun ajatus on aivan toinen kuin minulla. Voi olla kokematon, mutta rakastelun ajattelu vastaa omaa tapaani.
Ehkä sitä kannattaa ryhtyä tekemään ketä oikeasti rakastaa ja kuka todella rakastaa sinua. Ehkä niin löytää oikean ajatuksen.
Kokemattomuus - outoo rakastella, jos toinen ei haltsaa hommia?? Onko sinulla rakastelusta jonkinlainen CV-passi vaatimus? Onko rakastelu mielestäsi suoritus? Tekstisi alku kuulostaa siltä, että haet sänkyysi teknistä suorittajaa.
Kaikkihan me olemme olleet kokemattomia, en usko, että kukaan on niin sanotusti kokenut ennen ensimmäistä kertaansa.
Minun mielestä rakasteleminen on löytämistä, tutustumista ja iloitsemista. Itse asiassa kokemattomuus ja viattomuus voisi mahdollisesti herkistää vielä enemmän vastaanottamaan uusia kokemuksia, oppia tuntemaan itseään ja toista. Ehkä myös huomioimaan enemmän toisen toiveita.
Rakasteleminen ei ole vain suoritus, tai ehkä se voi olla sitä ihmisellä, joka ei kykene tunteisiin vaan ainoastaan suorituksiin.
Rakastelun ajattelu?
Minä kyllä ajattelen rakastelua, myönnän sen mielihyvin. Mutta rakastelu ei mielestäni ole mitään älyllistä iloittelua, sanallinen väittely ja tietokilpailut ovat sitä.
Minusta rakastelu on läheisyyttä ja kiihkeää huomioimista, iloittelua sillä mitä kaikkea ihanaa voi toiselle tuottaa, ja myös tottakait, miten ihanalta se minusta itsestä tuntuu.
No huhhuh.
Minä olen 38-vuotias. Olen elämässäni rakastellut kolmen (3) eri ihmisen (naisen) kanssa. Hyvin meni, ihan sen ensimmäisenkin naisen kanssa.
Seksi on aina toiseen tutustumista. Toisen mieltymyksiin perehtymistä. Se ei missään nimessä voi olla pikaista suorittamista, jos on kyse halusta nauttia ja tuottaa nautintoa ensimmäisen kerran toisen ihmisen kanssa.
Olen seurustellut kaksi kertaa pitkästi. 10 vuotta ja 8 vuotta. Ensimmäinen suhde meni kuukauden kuluttua puihin kun toinen muutti paikkakuntaa työn perässä.
Tämänhetkiselle rakkaalleni olen hänen ensimmäinen naissuhteensa ikinä. Eikä hänen kokemattomuutensa näkynyt missään. Eikä sitä huomannut missään. Eikä sitä huomaakaan, jos oikeasti välittää ja haluaa oppia tuntemaan hitaamman kaavan kautta. Minä en ikinä ole mennyt tuntemattoman kanssa sänkyyn. Vasta kunnon tuntemisen, lukuisten tapaamisten jälkeen.
Eihän kukaan koskaan pääsisi seksin makuun jos kaikki ajattelisivat niin, että toinen ei "haltsaa" hommia joten jätänpä väliin. Pinnallista ajattelua, sanon minä. Ugh.
harvinaista että mun kirjotuksiin vastataan.. hyvä hyvä.. edistystä.
Onko sinulla rakastelusta jonkinlainen CV-passi vaatimus?
-Tähän on helppo vastata kyllä. Se on se luontainen passi, mikä meillä varmasti on kaikilla. En usko, että voisit mennä sänkyyn ihmisen kanssa, ketä et ymmärrä. Otetaan nyt esimerkkejä: ihminen ketä kohtaan et tunne mitään, (tässä tapauksessa oletettavasti) mies, sukulaisesi etc..
Eli tuskin seksi onnistuu ihmisen kanssa, kenen kanssa et ole samalla aaltopituudella. Jos "fantasiat" ei kohtaa ei seksi tunnu miltään muutoin kiinnostavankaan ihmisen kanssa. Homman haltsaus tarkoittaa täs yhteydes ajatusten yhteensovittamista.
Onko rakastelu mielestäsi suoritus?
- on ja ei..
"Kaikkihan me olemme olleet kokemattomia, en usko, että kukaan on niin sanotusti kokenut ennen ensimmäistä kertaansa."
-Eri tavoin kokemattomia. Ei tarvitse olla kokenut onnistuakseen. ..Ne ajatukset.
"..Eikä hänen kokemattomuutensa näkynyt missään."
-Eikö tässä olla löydetty yhtenäinen rakkauden ajattelu? Eli rakkaasi haltsaa homman.. ;)
Se, että vastaan sinun kirjoitukseesi, ei välttämättä ole lainkaan, hmm... edistystä. Syy vastaukseeni ei ole tapasi kirjoittaa. En koe kirjoitustapasi olevan mitenkään mielenkiintoinen tai älyllisesti haastava.
Vastaan, koska tämä ketju on suunnattu nuorille, kokemattomille ihmisille. Ja sinun vastauksestasi tuli ilmi lähinnä halveksuva suhtautuminen kokemattomuutta kohtaan. Se sai minut kirjoittamaan vastauksen sinulle.
Huomasin etten ollut ainoa, joka koki kirjoituksesi tällä tavoin.
Kirjoitit ensin: "Kokemattomuus.. noh. Outoohan se on rakastella ihmisen kanssa, joka ei haltsaa hommia lainkaan."
Ja sitten: "Homman haltsaus tarkoittaa täs yhteydes ajatusten yhteensovittamista."
Kokematon sinun mielestäsi on sellainen ihminen, joka ei sinua ymmärrä?
- Voi, luoja... Meitä on varmasti sitten todella paljon kokemattomia.
CV-passi, tarkoitti kirjoituksessani ansioluetteloa rakasteluista, se ei tarkoittanut "luontaista passia". CV-passilla vastasin tekstisi "kokematon - homman haltsaus"-osioon. Sinulla tuntuu olevan tarve vääntää sanoja ja merkityksiä. Ja nyt sekosit sukulaisiin???
- Minulla on kyllä tunteita sukulaisiani kohtaan, ja joitakin jopa ymmärrän, itseasiassa ymmärrän moniakin ihmisiä, mutta en silti en ole menossa heidän kanssa sänkyyn.
Sinua ei ole helppoa ymmärtää, koska kääntelet asioita, ja tunnut itsekin sekoavan siinä.
Toivottavasti löydät ihmisen, jota kykenet aidosti arvostamaan, ja tuntemaan iloa myös hänestä, eikä vain tuntemaan häntä omien tarpeidesi kautta ja siitä kuinka tarpeesi tyydytetään.
No, eipä tässä voinut muuta, kuin nauraa, sen jälkeen kun luin vastauksesi.
Hehhehhe.. (hyvän tahtosta sarkastista naurua)
"..En koe kirjoitustapasi olevan mitenkään mielenkiintoinen tai älyllisesti haastava."
-syvää itse ironiaa.. Ei varmasti ei ole tarviskaan.
"vastauksestasi tuli ilmi lähinnä halveksuva suhtautuminen kokemattomuutta kohtaan."
-Tää on hyvää huumori läppää.. Eipä mul ole syytä halveksua ketään. Itsekin lähestulkoon meleimpä kokemattomana.
"Kokematon sinun mielestäsi on sellainen ihminen, joka ei sinua ymmärrä? "
Kyllä, näinkin voisi sanoa. Ja varsin totta on myös se, että ei täs maailmas paljon sellaisia ihmisiä ole. Ei nyt yleistetä tätä asiaa muhun..
Mistää cv-passista ole ikinä kuullukkaan.. ei ku joo curriculum vitae.. joo.. oon kuullu mut lyhenne oli outo.
Minä mitää sekoa, sinä ajattelet kirjoituksiani väärin. ^^ :P
Neiti nöpö nenä ei tartte vetää herneviljelmiä nii syvälle sieraimiin.. Vois ehkä vastaustenkin kirjottaminen sujua paremmin ;)
Täydessä idiotismissaan -Eliö-
-Hymyn kare ei hiivu-
mielestäni kokemattomuus on ehdottomasti hyvä asia! Kyllä minua voi alkaa hieman epäilyttää, jos toinen on köyrinyt kymmenien ja kymmenien kanssa.. Mieleen voi tulla, että mikähän tyyppi toinen oikein on, jos "jokaisen" kanssa täytyy sänkyyn mennä. (Toki toisen ikäkin vaikuttaa, paljonko kokemuksia on kertynyt.) Eli plussaa kokemattomuus on, ehdottomasti!
Mulle ei ole mitään väliä sillä onko toinen kokenut vai ei, koska kun ensimmäistä kertaa päädytään sänkyyn, on se myös minulle ensimmäinen kerta juuri hänen kanssaan. Meistä jokainen on yksilö ja pitää eri asioista, ja ne pidetyt asiatkin saattavat muuttua välillä jopa mielentilan mukaan. :) Ensimmäiset kerrat ovat kuitenkin jossain määrin tutustelua toiseen, ja siihen mistä toinen pitää.
Tai no, tarkemmin ajatellen luulen, että ennemmin ottaisin sen kokemattoman kuin sen "elokuvatason suoritujan". Minusta on kiva opettaa toiselle mistä pidän, ja minusta on kiva että mulle opetetaan. :)
Jos olisin sinkku, en taatusti alkaisi seurustella ihmisen kanssa, joka on ehtinyt harrastaa seksiä yli 10 ihmisen kanssa. Olen tiukkis, ja sellaisena aion pysyäkin...
Minä olen siinä suhteessa vanhanaikainen, että en hyväksy seksiä ilman parisuhdetta lainkaan.
Nuorena olin sitä mieltä, että seksi kuuluu vain avioliittoon.
Monen kriisin kautta jouduin kipeästi toteamaan, että koska en voi avioitua enkä pysty rehellisesti elämään yksinkään....on pakko alistua elämään epäsiveästi ja elää rakastamani naisen kanssa. Edes monogaamissa suhteessa.
Valehtelu on syntiä kuten on petoksessa eläminen. Nyt elän edes rehellisenä itselleni ja siipalleni ja Jumalalle.
Jos olisin nuori ja valitsisin tapaani elää --- tekisin silti samat valinnat. En häpeä, en kadu kokemattomuuttani. Elämä on hyvää näin. Ja me olemme onnellisia. Hän ei ole kristitty eikä usko, mutta kunnioittaa minua ja vakaumustani ja on ollut aivan muista yleismoraalisista ja eettisistä syistä samoilla linjoilla kuin minä.
Vanhenemme yhdessä toivottavasti. Tosin ei enää nuoria ollakaan.
sängyssäkin ihminen on joko luonnonlahjakkuus tai sitten ei.. Eli hommat sujuu - tai sitten ei - on kokemusta tai ei..
Luonteva, herkkä ja avoin suhtautuminen seksiin on huomattavasti tärkeämpi kuin harjoittelukokemus kymmenien eri naiskumppanien kanssa--
Ei kokemattomuus tai kokeneisuus tee kenestäkään minun mielestä vähempiarvoista tai suurempiarvoista.
Minulle seksissä tärkeää on tunne, luottamus, avoimuus, läheisyys ja se aitous.
En pidä suoritusseksistä, tekniikkataiteilusta tai imagoseksistä.
Ne on mielestäni tyhjänpäiväisiä, ja niistä tulee vain huono olo ja päänsärkyä. Seksikrapulaa. Yök.
Minulla töksähtää heti jos joku on ollut kamalan paljon yhdenillanjutuissa. Tai jos on ollut pinnallisia suhteita tai sekä miehiä että naisia.
Ei sille mitään voi. Kun satun vaan olemaan sellainen, että pitäisin itseänikin likaisena ja käytettynä ja halpana jos olisin antautunut kevytkenkäisiin juttuihin. Siksipä niitä kumppaneita ei ole ollut kuin neljä koko elämän aikana. Olen 50-vuotias, joten ikä tietenkin tuo näkemyseroja nuorisoon nähden. Mieluiten olisin sen ensimmäiseni kanssa jatkanut, mutta hän sairastui henkisesti ja meni miehen kanssa naimisiin sukunsa painostuksesta.