Vielä liikut täällä? En ole pitkään aikaan törmännyt viesteihisi. Tiedän kyllä, että sinäkin jätit viralisen nimimerkkisi käytön pois jossakin vaiheessa, mutta monesti kuvittelin ainakin tunnistavani tekstejäsi ilman nimimerkkiäsikin :) Nyt kuitenkaan en ole pitkään aikaan tunnistanut ääntäsi. Oletko ollut vain "hiljaa" vai poistunut kokonaan paikalta?
Reinhard
Missä olet?
191488
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Joo, en asu täällä. Saatan olla viikkojakin, etten avaa koko kanavaa.
Mutta ei tästä pääse irti kokonaan koskaan.
Sitä on nettiriippuvainen.
Ajanpuute nääs kiusaa, ettei tule kirjoitettua, vaikka aiheita olis roppakaupalla.
En ole käynyt seuroissa pitkään aikaan.
Olen lomalla seuroista, vaikka niin ei saisi olla.
Kyllä taivasasiat silti mielessä pyörii, mutta olen havainnut, että ei pitäis liikaa miettiä,koska se aiheuttaa mielenterveysongelmia.
Nettiseuroja olen kuunnellut. Sitä ei nykyaikana tarvi mennä edes paikan päälle, kun voi kuunnella kotoa käsin.
En ole edes kaivannut toisten Jumalan lasten seuraa. Kyllähän ne kyselee, kun pitkästä aikaa taas menee seurapaikalle, että missäs sitä on oltu.
Vastaan vain, että kesä on kiireistä aikaa.
Uskoa vielä jaksat tunnustaa? Hyvä asia, jos näin on. Eihän tämä uskominen meille kenellekkään varmasti helppoa ja "tasaista" ole. Välillä on aikoja, että usko on koetuksilla ja seuroissa tulee käytyä, silloin kun tulee, enempi tavan vuoksi. Hyvä on kuitenkin varjella tapaa niin tapa varjelee sinua/minua, kuten sanonta kuuluu.
Kirjoitit, ettei pitäisi liikaa miettiä, ettei tulisi mielenterveysongelmia. Mistä moinen ajatus?
Joskus kauan sitten kirjoitit vaimostasi. Onko hän jaksanut ymmärtää seuroissa käymättömyyttäsi?
Anteeksi, jos kysymykseni tuntuvat tungettelevilta.
Luin viesin ja ihmettelen suuresti uskovaisen käyttäytymistä. Jokainen meistä tietää kuten, Reinhard itsekkin myöntää, että uskomisen asioista ei olla lomalla. Se on juuri meidän Jumalan lasten oikeus; ollaan AINA yksin armosta Jumalan lapsia ja saadaan elää AINA turvallisesti Jumalan kasvojen alla. Omalta puoleltamme olemme heikot, mutta silti voimme turvallisesti tehdä matkaa. Seuroissa pitäisi jaksaa kulkea. Syntejä saa ja voi laittaa pois ilman, että käy seuroissa, mutta itse en aikaan jaksaisi ilman sanan kuulemista. Tuleehan usko kuulosta ja se sana ruokkii uskoamme tällä matkalla. Itse kelläkin seuraväsymys joskus vaivaa, mutta tietoisesti seuroista "lomalla" oleminen ei voi johtaa hyvään. Sitä on altis sielunvihollisen johdatukselle ja eksytykselle, ilman turvaa. Ja jos mikä, niin sanahan se uskoa vahvistaa ja antaa turvaa. Ja vielä sekin, että rehellisesti tunnustaisi sen, että on vaikeeta. Pahempaa on se että sortuu selittämään kesän kiireistä. Kyllä menee hakoteille, jos alkaa valehtelemaan...Jumalan lapset voi auttaa ja sitä varten on saattomiehet.
Valtakunta on meille annettu tänne aikaan ja vapaus olla kuulemassa Jumalan sanaa. Mikä onkaan ihanampaa kun väsyneenä matkalaisena päästä rauhottumaan elämän kiireistä sanan kuulolle. Kuulla uskovaisten ihmisten ihanaa laulua ja tuntea turvallista oloa edes hetken. Saada synnit anteeksi armosta ja tuntea se rauha sydämessä minkä Jumala meille antaa. Maailman pahuus se jyllää pelottavan lähellä, joskus sen melkeen tuntee, kun sulkee rykän oven ja astuu ulos.
Reinhard, voimia sinulle!! Mene seuroihin ja ota vastaan se mitä sinulle on annettu ja mitä olet saanut; uskomisen lahjan. Se on annettu ja valmistettu juuri sinulle. Elä hukkaa sitä ihmettä.
että on lomalla seuroista oli aika osuva.
Siinä mielessä, kun minäkin olen ollut "lomalla"
jo yli puoli vuotta.
Jotenkin nuo Vaasan nettiseurat ja vanhat suvisten puheet ovat tulleet paremmiksi.
Siinäpä oli hyvä "seurapuhe" lyhykäisyydessään.
Nyt minä haluan taas uskoa kaikki hortoiluni visusti anteeksi, mutta tiedän varmasti, etten muutu silti tämän paremmaksi.
Samanlaisena venkoilijana pysyn.
Mutta sitähän saa silti tehdä matkaa, vaikkei voittajana koskaan perille pääsisikään.
Sinähän lyöt minut kirkkaasti seuralomien pituudessa.
En minä ole ollut nyt vasta kun 5 viikkoa .
Suviseurain jälkeen en ole käynyt.
Muu perheväki on käynyt, mutta minä olen tenäytynyt.
Ja onhan se mukava mennä pitkästä aikaa, sillä seuroissa käynti ei saa tuntua rasitukselta.
Nettiseuroja alkaa tulla aina vain enemmän, joten on helppoa jäädä vain niitä kuuntelemaan.
Onkohan tämä karhunpalvelus nettiseurojen järjestäjiltä, sillä yhä useampi voi jäädä kotiin.
Kyllä ne silti hyviä on, koska monelle on korkea kynnys lähtä seuroihin ja jos ei jaksa lähteä, jaksaa varmasti kotona kuunnella.
Kotona voi keskittyä paremmin kuin varsinaisella seurapaikalla, koska voi maata mukavasti sohvalla kuin kovalla puupenkillä seuroissa.
Haaveenani on jättää suviseurat jonain vuonna väliin ja kuunnella kotona.
Kaikki häiritsevä jäisi tällöin pois ja kokisi vaan pelkkää positiivista, kun seurojen varjopuolet eivät tulisi kiusaamaan mielenrauhaa.
Onnellinen sellainen uskovainen, jolla ei tule mieleen miettiä mitään tai kyseenalaistaa uskon aitoutta.
Sitäkun ei voi läheskään aina uskoa lapsen lailla.
Miten voi uskoa taivaaseen enää samalla lailla kuin pienenä poikasena, kun ällistelimme mummoni kanssa poutapilviä leijuvalle taivaalle.
Mummo sanoi minulle: " Tuonne se minäkin kohta pääsen pilvein reunalle taivaan iloon ja kunniaan.
Tähtitaivaasta mummo taas tiesi kertoa, että taivaan lattiassa on reikiä, josta taivaan kirkkaus pääsee läpi.
Kun venäläinen astronautti Jyry Gagarin kiersi maapallon, hänen kerrotaan sanoneen, ettei siellä mitään Jumalaa näkynyt.
Ei aikuinen voi uskoa lapsen lailla, vaan ajattelen niin, että hän on vain uskovinaan.
Olen tavannut ihmisiä, joiden hummeeti on mennyt sekaisin, pohdittuaan liikaa uskon asioita.
Onpa joku päättänyt päivänsäkin oman käden kautta jouduttuaan epätoivoiseen tilaan.
Hän on yrittänyt ja yrittänyt elää uskovaisen tapaan ja kun ei ole siinä onnistunut, on ahdistunut liikaa.
Onpa viisaitakin henkilöitä tehnyt harakirin uskonnon takia.
Itsekkin olen ollut joskus niin ahdistunut, että on meenyt sekaisin päästään.
Mutta silloin on mukaan tullut kuvioihin ronski huumori, joka on pelastanut.
Eräs perheenäiti ahdistui kotitöidensä paljouteen niin, että häipyi muutamaksi päiväksi omille teilleen rauhoittumaan.
Hän oli jättänyt vaan viestin pöydälle:
"Koittakaa pärjätä miten lystäätte, minä olen hermolomalla!"
On ilahduttavaa ollut huomata, että vaimoni on alkanut suvaita paremmin ja ymmärtää, vaikken ole uskonasioissa yhtä tiukkapipoinen.
Elämä koulii ja mitä pitempään on oltu naimisissa, sitä paremmin alkaa sopeutumaan.
On siitä se huono puoli, että vaimo osaa lukea ilmeistä ja arvaa kaikki, mitä touhuan, jopa ajatuksetkin.
Suviseuroissa hän osasi lukea ilmeestäni,milloin olin lähdössä nettitapaamiseen.
Nimimerkkini oli(si) vl-nainen. Jälkeenpäin kyllä huomasin, että ennen rekisteröimistäni (rekisteröidyin viime vuoden lopulla) joku toinen oli kirjoitellut tänne samalla nimimerkillä. Mutta tästäpä en tiennyt. Itse en montaa viestiä nimimerkilläni ehtinyt kirjoittaa, minäkin käyn täällä sen verran harvoin kirjoittelemassa, ettei pikku kommenttien takia jaksa rekisteröityä.
Mutta, mukava oli "tavata". Viestejäsi olen aina mielenkiinnolla lukenut.
Kerroit tuossa, että olit suviseuratapaamisessa. Itse olin suunnitellut tulevani sinne laitamille "piilosta kurkkimaan", ketä tapaamiseen tulee, mutta unohdin peijakas kokonaan. Harmitti kyllä :) Oliko siellä paljon porukkaa? Tapaaminen varmasti tapahtui rakkauden hengessä vaikka täällä oltaisiinkin keskusteltu monella tavoin? Paljastiko ihmiset nimimerkkejään?
Se olisi ehkä huonosti valittu. Luulenpa että, jos palstaa ei kovin tiivisti seuraa, voi kuvitella että "vl-nainen" on ihan hyvä nimimerkki. En usko, että kukaan on sinun merkkiäisi tahallisesti hyödyntänyt. Tuo nimimerkki on vaan niin tavanomainen valinta, että voi olla kymmeniä saman nimisiä lyhytvierailijoita. Kaikki ovat tavallaan aivan oikeassa käyttäessään tuota lyhennettä.
rekisteröitymiseni jälkeen kukaan ei enää minun lisäkseni voi enää käyttää nimimerkkiä. Minä en hoksannut lainkaan ajatella nimimerkin "helppoutta"; minulle se oli nimittäin itsestään selvä, hyvin tietoinen ja feministinen valinta :)
Kärpänen puhui kyllä täyttä asiaa ja on oikeassa perusteluissaan ja yksin kulkiessa on suuri vaara joutua sielunvihollisen viettelyille.
On kuitenkin muitakin syitä kuin selittelyt tai valehtelu tms. että ei säännöllisesti käy seuroissa.
Minulla, (jonka jotkut muistavatkin) muu perhe ei ole uskomassa. Olen saanut monien riitojen ja erouhkaustenkin myötä ja "uhallakin" käydä seuroissa. Tämäkään ei ole oikein. Jotkut ovat sanoneetkin, että jätä koko porukka niin olet vapaa menemään.
Sellainen teko ei kuitenkaan ole mielestäni Jumalan tahdon mukaista. Siksi olen mieluimmin rakastava ja huolehtiva, kuin riitoja aiheuttava perheenisä.
Olenko sitten luovuttanut? Kuinka monesti olenkaan rukoillut että Taivaanisä antaisi vaimolleni ja lapselleni parannuksen armon, ohjaisi oikeaan suuntaan.
Minun tilanteessani saan tavattomasti lohtua näistä "virtualiseuroista."
että on joku muukin yksinäinen uskova.Meillä ei ole riitoihin tarvinnut mennä, mutta aina tahtoo seura-aikaan olla muuta menoa tai puuhaa. Joskus on kuitenkin tullut että ainako sinne pitää mennä ja älä tee syntiä niin ei tarvitse mennä. On vielä sekin että en pysty itse menemään ry:lle vaan aina pitää olla kuljettaja. Kyllä mies vie ja hakee kuitenkin.
On siinä omat puolensa, kun on yksin asiassaan.Joutuu miettimään monesti, miten säilyttää uskon ja hyvän omantunnon niin. ettei toinen tunne oloaan vaivautuneeksi minun uskoni takia. Voimia ja siunausta sinulle.
No ei siellä kyllä porukkaa paljoa käynyt. Kymmenkunta ihmistä sinä aikana, mitä itse viivyin paikalla.
Nimimerkeillä siellä esiinnytiin, parempi niin.
Kyllähän siellä keskusteltiin, mutta naisvoittoinen oli porukka.
Onhan se hauskaa tavata, mutta olis odottanut enempi niitä värikkäitä persoonia paikalle.
Olen ihan samanlainen venkoilija kuin sinä. Mieluummin jään kuuntelemaan pookiseuroja kuin raahautuisin RY:lle vilkkaiden poikieni kanssa. Kotona voi kuunnella ja keskittyä rauhassa sohvalla puheen sisältöön.
Seuroissa perheen kanssa puheaika menee poikien metsästykseen salin edestä tai huutavan ja rimpuilevan pojan pitämiseen sylissä. Siinä monesti puhe menee täysin ohi korvien.
Suviksetkin voisi joskus viettää kotona rauhassa radion ääressä.
Onkohan meitä ketään muita venkoilijoita näillä palstoilla. Näyttää nuo monet niin hyviltä uskovaisilta.
Sukulaiseni ihmetteli juuri viime sunnuntaina sitä, että poistuin seuroista kesken villitsevän lapseni kanssa. Ei sellaisen syyn takia pidä (saa) poistua :)).
Itse en ole vielä opetellut kuuntelemaan saarnoja netistä, mutta kesän aikana tuli viritettyä monia ansiokkaita keskusteluja tuttavien kanssa. Aiheena vaikkapa Perhon alsutus tai julkilausuma. Lisäkai toi kieäen kaartanen julki minun omia epäilyksiäni joistakin vl-käytännöistä. Täytyy sanoa, että suuni aukaiseminen ei ainakaan ole ollut pahasta. Keskusteluissa olen kuullut monenlaista ja ne eivät ole missään tapauksessa olleet pelkästään Kaanaan kielistä hymistelyä. Joka tapauksessa uskon, että em. keskustelut ovat olleet molemminpuoliseksi rakennukseksi.
Eli eräänlaisena epäilijänä/venkoilijana olen pysynyt vaikka kesä niiltä osin onkin ollut seesteisempää aikaa. Liekö syynä se, että kesäisin pääsee ainakin hieman irtautumaan ry-toiminnan joskus kovin stressaavistakin rutiineista.
Heh, heh. Mukava kuulla, että on muitakin venkuloita kuin minä.
Saahan sitä silti olla uskomassa, vaikkei niin pilkulleen menekkään uskonelämän kulku.
Tässä muutamana iltana käväisi uskovainen perhe kyläilemässä ja kuulumisa vaihtamassa kesän kulusta,mikä on ollut touhua täynnä.
Marjoja on poimittu kovasti, kesäseuroissa kulettu, on retkeilty ja kuljettu Pohjois-Norjaa myöten.
Lapset ovat olleet kuka missäkin kesänvietossa.
Isoimmat lapset ovat olleet kesätöissä helsingissä, jonne nykyään nuoret mieluusti lähtevät.
On kuletttu sukulaisissa ja mummoloissa.
On tehty heinääkin vielä jossakin.
Koulujen alkamiset on puhuttanut.
Lapset haluaa muotivaatteita kouluun.
On uitu ja saunottu ja kalalla kuljettu.
Harmitellaan kesän ja lomien loppumista.
Kiirettä on piisannut.
Pomittekos paljon hilloja ? Kyllä on poimittu, kun niitä oli nyt runsaasti ainakin meilläpäin.
Joo, kyllä meilläkin.
Lapsille sanottiin, että ensin pitää poimia kotiin kunkin väh. 5 kg ja sitten saa loput myydä.
Mites meni suviseurareissu ?
No alku oli kyllä hankalaa, kun oli ajettu vasta ostetulla asuntoautolla, niin eiköhän sammunut kuin saunalyhty.
Soitettiin sinne liikkeeseen, että näin meille kävi.
Nehän haki sen auton takaisin ja antoivat vaihtoauton korjauksien ajaksi.
Poro onneton juoksi eteen ja se suretti lapsia.
Meijän porukka sairastui oksetustautiin kesken suviseurain ja piti lähtiä kesken pois, kun ei siitä olemisesta tullut kerrassaan mittää.
No meille ei mitään kommelluksia sattunut, mutta ainahan se on työlästä se lähtö sinne ja oleminenkin.
Ei se oikein lomasta käy.
Ei käy, mutta monethan aloittaa sitten varsinaisen loman ja kiertelyn suviseurain jälkeen.
Lapset hyppii kovasti trampoliinia pihalla. Saa nähdä,koska se hajoaa, kun eivät malta hyppiä pari kerrallaan, vaan mennään porukalla.
Joo, meijän naapurissa se hajosikin.
Siellä oli hyppinyt ties kuinka monta samalla kertaa.
Ei seuroista pois olemista kukaan huomaa varsinkaan kesäaikaan, sillä silloin kaikki muutkin ovat paljon reissun päällä.
Opiskelijatkin lähtevät ja tulevat kuin muuttolinnut keväisin ja syksyisin.
Taas alkaa tämä päiväkerho-, pyhäkoulu-, myyjäis-, sun kaikki muu rumba. Tuntuu monesti, että onko meillä liikaa RY:n menoja? Perheen yhteinen aika jää todella vähiin. Mietin monesti, että mistä päästä niitä RY:n menoja voisi karsia pois.
Chattiin pitää mennä huutelemaan. Näin minulle sanottiin muutama viikko takaperin.
Miksei tätä poisteta?