Meillä on reilu 3v. lapsi ja olemme avoliitossa..nyt eroamassa. Haluaisin ja olen ehdottanut että lapsi olisi esim. vuoroviikoin toisen luona. Tämä ei kuitenkaan käy avopuolisolleni (exälle), vaan hän haluaisi max 2vko ja 1vko minulla! Vie kuulemma asian vaikka oikeuteen..Mitkä siellä mahdollisuuteni? Puoliksi ollaan hoidettu lapsen etua ajatellen mielestäni asiat..täsmennän asioita vastauksissani.
Taasko mies saa maksaa hinnan?
Taasko mies saa maksaa hinnan?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Oikeudessa aniharvoin päädytään vuoroviikkosysteemiin johtuen siitä että katsotaan että vanhemmilla pitää olla hyvät välit että se ratkaisu onnistuu. Lapsi ei ole enää vauva ja näin ollen olette kumpikin yhtä vahvoilla jos oikeus päättää lähihuoltajuudesta. Kumpi jää asumaan entiseen asuntoon, vanhempien työajat jne voivat sitten ratkaista asian.
Oletko kysynyt miksi äiti ei suostu tuohon vuoroviikkosysteemiin? Jos vaikka lähtisit neuvottelemaan siitä sitten ...
että oikeuslaitos määräisi lapsen sellaiseen rumbaan.
Exän haluttomuus johtuu kai siitä kun haluan jäädä nykyiseen vuokra-asuntoomme asumaan..Olen luvannut auttaa häntä saamaa lähettyviltä asunnon...ja tuo joku viesti, jossa sanottiin että viikko-vikko on hirveätä...mihin se perustuu??Onhan lapsen joka tapauksessa "kuljettava kahden kodin väliä"..onko se lapselle oikein että isä jää niin usein paitsioon ja näkee lastaan vain senverran että saa vähän tuntumaa, kunnes koittaa luovutus...
Vuoroviikko on rauhallisempi järjestely kuin esim joka toinen viikonloppu - yhtä paljon siirtymisiä kodista toiseen mutta lapsi joutuu pomppimaan edestakaisin parin päivän välein viikonlopputapaamisten yhteydessä.
miksi oikeus ei sitten määrää?
jos et saa tahtoasi läpi.
..luovuta. Mutta entä jos tulee oikeuskäsittely, niin toteavatko että riitatilanteessa äidille?..en haluaisi riidellä millään..hyvä kun muuten jaksaa ajatella että ei nää muksuaan tarpeeksi usein syyllisyys siitä ettei pystytä antamaan hänelle "normaalia" lapsuutta.
Olemme eronneet 2 vuotta sitten ja alun kaiken maailman säätöjen jälkeen olemme nyt asuneet vuoden verran 300 metrin välimatkan päässä toisistamme. Meillä on 9,7 ja 6 vuotiaat lapset, jotka ovat virallisesti kirjoilla minun luonani, mutta asuvat yhtä paljon molempien kodeissa. Viikko-viikko tai välillä kaksi viikkoa, riippuen meidän vanhempien menoista ja työjutuista.
Molemmissa kodeissa on lasten lelut ja vaatteet, lasten lisäksi ainoastaan ulkovaatteet ja harrastusvälineet reissaavat kotien väliä. Molemmista kodeista on yhtä paljon matkaa kouluun ja kavereille. Tämä järjestely ei ole tuottanut päänvaivaa kenellekään, lapsille ollaan aina oltu rehellisiä ja tämäkin järjestely on moneen kertaan puitu läpi ja toimii hienosti. Lasten harrastusmenot, vaatteet ym. "yleiset menot" maksetaan puoliksi. Isä ei maksa elatusmaksuja, mutta lapsilisät tulevat minulle meidän suuresta tuloerosta johtuen.
Emme ole olleet oikeudessa, tämä järjestely oli molemmille päivänselvä asia. Lastenvalvojalla kävimme vain kertomassa, mikä systeemi tulee olemaan. Yleinen kanta viranomaisilla kuitenkin oli ja on, että lapsilla pitäisi olla vain yksi koti ja tämä on vain jonkinlainen muoti-ilmiö. Päätimme ottaa riskin ja tasapainoista tämä elämä on ollut.
Tulemme varmaan toimeen paremmin kuin eronneet yleisesti eikä meillä kummallakaan ole tarvetta valtataisteluun lasten kustannuksella. Aikuisiahan tässä ollaan.
Ai että se on nyt lapsen etu, että kotia ja kavereita vaihdetaan viikon välein, koska vanhemmat haluavat olla yhtä paljon lapsen kanssa?
Tuo vuoroviikkosysteemi kuullostaa hyvältä ja toimiikin hyvin jos välimatka vanhempien välillä on noinkin lyhyt. Ja lapsi saa käydä samassa päiväkodissa/koulussa, kaveritkin voivat pysyä samoina. Mutta mitäs sitten jos matkaa onkin 4-500 kilometriä, onko sellaisesta kokemuksia? Vaihtoväli täytyisi olla yli kaksi viikkoa. Ja lapset tietysti alle kouluikäisiä.
kokemuksesta voin sanoa, että viikko ja viikko ratkaisu on ihan hyvä ratkaisu, jos vain pääsette yhteisymmärrykseen asiasta eikä lapsesta tule kilpakapulaa teidän välillä.
Jos lapsella on molemmissa paikoissa ns. koti, niin se voi isompana olla lapselle jopa hieno juttu ja hän tietää että molemmissa paikoissa häntä rakastetaan. Vaatteita voi ihan hyvin kuljettaa mukanakin, ettei kaikkee tarvi olla molemmissa paikoissa. Pääasia on lapsen paras ja kyllä itse ainakin voin suositella, mikäli välimatkaa ei ole paljon = jos ollaan hoidossa päivät, niin hoitopaikka on aina sama jne.
Mikäli asia on ok vanhemmille, lapsi ei todellakaan kärsi siitä, ja etenkin jos kumpikin vanhempi noudattaa samoja rajoja eikä lähde lahjomaan lasta omalla viikollaan tavaroilla jne.
Tsemppiä !
...asiaan..kuten uuri mihinkään..tuskin on yksiselitteistä vastausta. Ero on aina ikävä asia ja varsinkin lapsen takia tekee pahaa!
Kukaan ei voi sanoa miten vuoroviikkoasuminen teidän lapsillenne sopisi - se riippuu teistä itsestänne ja lapsistanne. Jos kykenette hyvään yhteistyöhön ja lapsenne sopeutuu siihen - mainiota! Kummankin vanhemman tulisi todella sitoutua vuoroviikkoasumiseen, se lienee homman perusasia, jota ilman se ei onnistu.
Varmaa on vain se, että jos rupeatte oikeusistuimia myöten tästä asiasta riitelemään, lapsenne kärsii.
Parempi siis laiha sopu kuin lihava riita. Tehkää aluksi jonkinlainen kompromissi määräajaksi ja asioiden taasaannuttua pohtikaa asia uudelleen.
Molemmat eivät voi saada samaa lasta luokseen ja minusta repii lasta aivan liikaa että on vuoro viikot toisen luona.
Jos haluat olla lapsesi kanssa hae lähihuoltajuutta ja lapsi äidillään joka toinen viikonloppu. jos se ei sinulat onnistu niin kehotan tyytymään joka toiseen viikonloppuun.
Meillä on lapsi aina vähän sekaisin etäviikonlopun jälkeen ja pitää lapsella selvä koti olla.
Menkää sossuuun keskustelemaan vaihtoehdoista.!
Miten lasta repii enemmän vuoroviikot kuin joka toinen viikonloppu? Jos lapsesi on aina sekaisin noista viikonloppuvierailuista niin mieti olisiko vuoroviikkosysteemi parempi. Lapsen ei tarvitsisi käydä kylässä vaan saisi mennä kotiin.
Ehkäpä se on teidän perheen ongelma, jos lapsi on sekaisin viikonlopun jälkeen.
Monessa muussa perheessä vuoroviikkosysteemi toimiin. JA se riippuu aika paljon siitä, miten äiti suhtautuu asiaan.
Ettekö te hyvät äidit ja isät voi ymmärtää niin yksinkertaista asiaa, että lapsi tarvitsee sekä äitiä että isää (siis jos molemmat ovat täysjärkisiä), ja lasta ei haittaa millään muotoa se, että hän on vuoroviikoin molemmilla.
Päinvastoin, hirvittävämpää on se että, joka toinen viikonloppu mennään (yleensä) isälle, ja taas mietitään, että mitäs täällä tehtiinkään....Ja miks mä tänne tulinkaan.
Uskallan sanoa äitinä sen verran, että suurin syy siihen, että vuoroviikkosysteemiin ei äidit suostu, on se , että he eivät saa elatustukea. Miettikääpä sitä, ns. yksinhuoltajaäidit.
Lapselle yksi tai kaksi viikonloppua per kuukausi on AIVAN LIIAN VÄHÄN nähdä vanhempaa, jota hän rakastaa ja joka on hänen elämästään riistetty vastoin hänen tahtoaan.
Mustasukkaista asennetta, kun ei anna arvoa lapsen ja toisen vanhemman suhteen tärkeydelle. Erolapsella on joka tapauksessa kaksi kotia, olivatpa tapaamiset kuinka usein hyvänsä.
Omat lapseni ovat ylpeitä kahdesta kodistaan ja suhtautuvat mutkattomasti liikkumiseensa. Heille on tärkeintä se, että saavat olla tasaisesti isän ja äidin luona, koska me molemmat olemme heille maailman rakkaimmat ihmisset!