Mitä mieltä olette, pitäiskö kaverin uskottomuus paljastaa? Onko oikein sekaantua toisten perhe-elämään? Katselin eilen illalla Telakka ohjelmaa ja siinä keskusteltiin uskottomuudesta. Loppuyhteenvetona Pappi esim. antoi neuvon ilmiantaa uskoton ystävä. Itse olen joutunut aikanaan tuollaisen kohteeksi (luultavasti)mutta valheellisin perustein. Mieheni väitti että hän tietää että minulla on toinen jne......
Kyllähän niitä kateellisia aina löytyy jotka puhuvat paskaa että saavat hajoitettua toisten perheen. Jos pappikin antaa tuollaiset ohjeet niin miten helposti valehtelijoiden "käräytykset" meneekään läpi!
Kyllähän niitä kateellisia aina löytyy jotka puhuvat paskaa että saavat hajoitettua toisten perheen. Jos pappikin antaa tuollaiset ohjeet niin miten helposti valehtelijoiden "käräytykset" meneekään läpi!
Vastaukset 141
Vanhimmat
Miltä kannalta lähtökohtaisesti ottaisimme tuon . Olisimmeko tekemässä suurta palvelusta lähimmäisellemme, vai saisimmeko vain kaipaamiamme tapahtumia yksitoikkoiseen elämäämme, seuratessamme suuren paljastuksemme vaikutuksia.
Eli kaverin puolison kannalta ajatellen asia tulisi paljastaa, omia motiivejamme silmällä pitäen ei välttämättä? Eikö kuitenkin pitäisi ensisijaisesti ajatella sitä petetyn puolisoa?
En yhtään puolustele uskottomuutta, mutta ko:n tapauksen takana saattaa olla vielä paljon toimivia rakenteita joita ei kokonaisuuden vuoksi ehkä kannattaisi tuhota.
diplomaattisesti rohkaiset uskottomuuden salaamista!
Naisen vastaus.
jos vaimosi olisi uskoton et haluaisi tietää sitä?
Mikäli olisi vaimo, lapset ja kokonaisuuden kannalta säilyttämisen arvoinen kuvio.
Mutta en haluaisi ennakkoon tietää tai kuulla sitä keneltäkään, vaan haluaisin ihan itse tulla ja pamahtaa johtopäätösteni mukaiseen tilanteeseen.
olisin kiitollinen että joku avaa silmäni,toisaalta jos voi pettää ilman että kumppani sitä vaistoiaa ei ehkä koko liitto yleensäkään ole jatkamisen arvoinen,lasten takia EI kannata olla naimisissa,päinvastoin,lapset ovat herkkiä vaistoaman vanhempien erimielisyydet vaikka niitä yritetään pimittää ja painaa maton alle!Parempi kaksi tasapainoista eronnutta vanhempaa kuin yhdessä asuvat onnettomat!
On tärkeä aro. Sitä puolustan, enkä uskottomuutta.
lapset ottavat syyn niskoilleen,samoin uskottomuuden,miksi olla uskoton jos uskoo avioliittoon,jos ei usko niin parempi erota,eikö se ole oikeudenmukaisinta jokaista perheenjäsentä kohtaan?
Lapset ottavat syyn niskoilleen, samoin uskottomuuden, ei ymmärrä.
luulevat lapset että heissä on vika,samoin jos riitelyn syitä/uskottomuutta salaillaan ja pimitellään vaistoavat lapset ikävän tunnelman kotona ja voivat huonosti!
Kuinka riitelyn ja uskottomuuden syitä ja niiden pimittämistä selittää lapselle.
jos ei avioliitto toimi ettekä voi pysyä sovussa,rehellisinä ja uskollisina toisillenne,se on parempi lapsille!
eihän tässä ketjussa puhuta kuin yleisesti asiasta monessakaan kohden. Älä mene sinäkään henkilökohtaisuuksiin.
palstan kirjoittajien heikkoa moraalitasoa!
että pappi antaa tuollaisia ohjeita.
Miten se menikään, että "Mitä me olemme toisia tuomitsemaan..."
En kyllä sitten ihmettele, että kirkolla on ongelmana tulehtuneet työyhteisöt, jos tuon tapainen ajattelu on yleisempääkin niissä piireissä.
Asian paljastaminen asianosaiselle ei ole tuomitsemista.
Muuten, miten se menikään; vähentääkö se syntisten syntisyyttä että ihmisen ei saa tuomita?
Kyllä minun mielestä olen antanut toiselle ihmiselle tuomion, jos menen hänen asioihinsa tuolla tavalla sekaantumaan.
Olen silloin tuominnut tämän henkilön seurauksiin, joita en edes tiedä.
Edes tietämättä kaikkia taustoja, jotka ovat tuohon "pettämiseen" johtaneet. Sellainen tuomari en vain tahdo olla.
Asiat kyllä paljastuvat, jos ovat paljastuakseen.
Minulle kerran soitti joku höyrypää, joka väitti vaimoni pettäneen minua. Niin tai näin, aika järkytys minulle oli, että ihmiset voivat käyttäytyä tuolla tavalla.
Soittavat vieraille ihmisille tuollaisia puheluita.
Mihin vedät rajan asioista, joista kerrot rikoksen/petoksen/valheen kohteelle ja mistä taasen et?
Jos tapahtuu lain mukainen rikos, yleensä ilmoitan siitä poliisille. Tuskin kuitenkaan mistään liikennerikkeistä.
Kaksi kertaa olen yrittänyt saada poliisit paikalle verekseltään. Valitettavasti poliisi on nykyään niin kiireinen, että en ollut saada heitä paikalle toisella kerralla, kun yllätin autoon murtautujat itse teosta.
Seuraavalla kerralla ajoinkin kolmea murtomiestä takaa itse. Murtautujien rekisterinumeron kerroin sitten auton omistajalle.
Tuo rajan veto on kovin vaikeaa määrittää yleisellä tasolla. Joka tapauksessa kumppanin pettäminen jää aina tuon rajan alapuolelle.
Voisi leikkiä ajatuksella, millaisessa maailmassa eläisimme, jos jokaisen ihmisen rikkeet aina ilmoitettaisiin eteenpäin.
Olisimmeko silloin taivasta muistuttavassa paratiisissa vai jossain Pohjois-Korean tapaisessa paikassa.
Auto on arvokas mutta ei ihminen ja parisuhteen rehellisyys ja moraali. Ihmeelliset arvot sinulla.
Mitenkähän paljon korjaisin ilmiannoilla muiden parisuhteiden rehellisyyttä. Olen vähän skeptinen.
Moraalista sitten ajattelemme vähän eri tavalla. Minusta vaan on moraalitonta sekaantua muiden yksityiselämään.
Murroista ja ryöstöistä aion ilmoittaa vastakin, vaikkei tällä moraalilla varustettuna kai olisi aiheellista...
Rikoksethan ovat monesti ihmisten keskinäisiä asioita...mitäs niistä ilmoittelemaan.
Varmasti tulet ainakin saamaan vihamiehehiä itsellesi, kun "paljastat" tietosi asianosaisille.
Mielestäni sinun ei kuulu olla "viestin tuoja" tässä tapauksessa, koska asia ei ole perheesi sisäinen juttu.
Rehellisyydellä ja suoraselkäisyydellä kerää harvemmin itselleen vihamiehiä. Jos puolisoaan pettävät "ystävät" tipahtavat kelkasta, aina vain parempi. On degeneroitunutta perustella kertomatta jättämistä sillä, ettei kuulu itse perheeseen. Kukas asianosaiselle sitten kertoo???
Mitäs muuten luulet, mitä puolisooan pettävä ihminen voisikaan tehdä ystävilleen, työnantajalleen tai naapureilleen?
onkin, niin tapauskottomat miehet ovat usein reiluja työkavereita ja hyviä mukavia naapureita, sekä lojaaleja esimiestäänkin kohtaan.
Sielunelämän häiriötilahan jatkuva puolisonsa pettäminen on, mutta "häiriökäyttäytyminen" rajoittuu useimmiten vain seksuaalielämän alueelle.
Kerro nyt ihmeessä, mitä puolisoaan pettävä ihminen voisi tehdä ystävälleen, naapurilleen tai työnantajalleen????
Olen kauhean kiinnostunut tietämään.
Olen täsmälleen sitä mieltä, että jokaisen ihmisen pettämiset tai pettämättä jättämiset ovat hänen oma asiansa. Ei kuulu muille.
Ethän sinä ole virheitä tehnyt, pettäjähän virheet on tehnyt! Minusta petosten ja valehtelun kuuluu AINA paljastua asianosaiselle. Se, miten paljastuminen tapahtuu, on sivuseikka. Pääasia on, että paljastuminen tapahtuu.
Haluaisitko sinä, että parisuhteesi perustuu valheisiin?
sekoittamaan toisten perhe-elämää vaikka tietäisinkin jonkun pettävän.
Mutta mitä mieltä olet tuollaisista valheelisista "paljastajista" jotka haluavat rikkoa perheitä kun itsellä menee huonosti? Mitä näille valehtelijoille pitäisi tehdä? Kyllähän miehillä on yleensä niin heikko itsetunto ettei se kestä minkäänlaista vihjailua vaimonsa uskottomuudesta. Tällaiset valehtelijat ovat yleensä ns. "luotettavia tahoja". Jos se on vielä miehen kaveri tai vaimon kateellinen ja pahansuopa sukulainen niin tottahan mies uskoo häntä.
Tässä kyseisessä Telakka ohjelmassa jossa tämä pappi oli, oli nainenkin joka oli rakastunut toiseen mieheen juuri ennen häitä ja häät peruuntuivat. Stten homma ei mennytkään putkeen sen toisen kanssa ja nyt tämä nainen oli taas entisen sulhasensa kanssa. Sanoi vielä ettei se rakkaus ole kadonnut kokonaan siihen toiseen.
Voi mies parkaa! Ei tuollaisesta voi seurata kuin aisankannattajan vakanssi. Miksei nainen muka tekisi samaa uudestaan naimisissa ollessa. Yleensä homma on toisin päin että mies pettää ja nainen ottaa takaisin. Onhan se jo noloa miehelle että nainen menee omilla kasvoillaan ja nimellään kertoilemaan tuollaisia asioita valtakunnallisessa lähetyksessä!
Siinä vaiheessa, kun pettää puolisoaan, on jo oikeastaan eronnut hänestä.
Jos on vuosien avioliiton ulkopuolinen suhde, sydän on kyllä muualla.
En todellakaan tiedä, kumpi silloin on petetty osapuoli. Onko se kumppani, jonka kanssa on avioliitossa, vai onko se rakastettu, jonka luona sydän on joka hetki.
Miettikääpä tätä!
Pappi oli viisas. Tuollainen on aina kerrottava.
tehdä sellaista parhaalle sydänystävällenikään.
Kenenkään parisuhteeseen ei mielestäni saa puuttua, jos ei ihan hengestä ole kysymys.
Nämä asiat ovat sen verran jokaisen henkilökohtaista asiaa. Tällaiset jutut saa kyllä jokainen henkilökohtaisesti paljastaa itse,tai olla paljastamatta. Kauhistuttaa ajatuskin että voisin tehdä jotain tuon kaltaista.
Parempi tietää totuus!
jos nyt välttämättä kokee olevansa velvollinen sekaantumaan toisten asioihin niin.... jos puhuttelisi sen pettäjän ja pyytäisi häntä kertomaan itse.
Tuollaisista asioista kun on kyse, niin siinä voi olla jopa hengenlähtö edessä, haluaisitko sinä otta sitä kontollesi.
Ei ulkopuolinen voi tietää millaisessa liitossa ihmiset lopulta elävät, ajattele vaikka jos se petetty osapuoli saisi tuosta tiedosta sellaisen raivarin että tappaisi puolisonsa vihansa vallassa. Minä en kyllä meinisi suinpäin innoissani juoruamaan, maltti on valttia kaikessa, tällaisissakin tapauksissa. Vai oletko sitä mieltä että pettäjä joutaisikin mahdollisesti tulla tapetuksi?
No, joku voi tietysti sanoa että liioittelen, mutta kuinka paljon saammekaan lukea mustasukkaisuusmurhista.
Koko tuttavapiirini tiesi mieheni suhteesta,tunsin että he kaikki pettivät minua!
Silloin tarksteletkin asiaa omista lähtökohdistasi, joten tuo kannanottosi on ymmärrettävää tapauksessasi. Itse katson tätä asiaa ulkopuolisen silmin, ei omakohtaista kokemusta ko asiasta.
Kuitenkin sanon vieläkin että emme voi tietää millaisessa liitossa itsekukin elää,voimme aiheuttaa omalla juoruamisellamme suurtakin vahinkoa. Minä puhuisin tuolle uskottomalle ja yrittäisin siten vaikuttaa.
Miten itse sait lopulta tietää asiasta, ketoiko joku lähipiiristä vai miehesi?
Mieheni istui ravintolassa tämän naisen ja kaverinsa kanssa,kaveri vielä alkoi selitellä että nainen muka oli hänen tyttöystävänsä!Arvasin kuitenkin miten asia oli,lopulta sisarenikin kertoi tienneensä heidän suhteestaan jo monta kuukautta!
Eikö sisaresi olisi pitänyt olla lojaali sinua eikä miestäsi kohtaan?
olisin siinä tilanteessa,että tietäisin siskoni miehen pettävän häntä,ja minä tietäisin siitä kertomatta kuitenkaan sisarelleni.
minä uskon ja tiedän,että jos asia tulisi ilmi jostain muuta kautta,ja sisareni saisi tietää
että minäkin olen tiennyt koko ajan kertomatta
kuitenkaan hänelle,hän ei varmaan ikinä
antaisi minulle anteeksi,koska
olen silloin pitänyt petturin "puolta".
siskoni olisi takuulla valtavan loukkaantunut ettei hänelle ole kerrottu totuutta!
minä ainakin haluaisin tietää,jos ukko pettäis selän takana.kerran se vaan kirpasee....
vehkeilee selän takana koskee se melkein enemmän kuin miehen uskottomuus!
pitää voida luottaa ainakin omaan sukulaiseen!
minä pistäisin välit lopullisesti poikki,jos minun sisareni salaisivat ja en kyllä hyväksyisi myöskään jos ystäväni tietäisi,eikä kertoisi...olisi sen jälkeen entinen kaveri...
Vaikka tiedän että mies pettää:((
Siksi en ole kertonut koska tiedän että sisko parka ei sitä usko,syy miksi ei usko on se että asutaan toisistamme 700 km päästä toisistamme.
Kerran yritin vihjasta,niin vastaus oli että hänen mies ei mene vieraisiin..
olet ainakin varoittanut.jos ei usko,niin se on hänen murheensa.
Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää, ja sivullinen harvoin todella tietää, milloin on kyse pettämisestä. Erehdyksistä on esimerkkejä jo tässäkin keskustelussa.
Entäpäs, jos kyseessä onkin nk. avoin liitto? Uskollisuus on vain kahden sopimuspuolen asia, ja kuka meistä tietää naapureidensa sopimukset? Entäpä, jos puoliso ei haluakaan kuulla kumppaninsa syrjähypyistä? Kaikki liitot eivät ole samanlaisia.
Entä mikä on lasten kohtalo, jos vanhemmat eroavat mahdollisesti satunnaisen syrjähypyn vuoksi? Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan lapset elävät mieluummin jopa riitaisassa kuin yksinhuoltajaperheessä.
Ketjun aloittaja on ilmeisesti varma asiasta, jolloin asiasta on tietysti tehtävä selvitys.
Jos on "avoin avioliitto" niin silloinhan ei paljastus haittaa mitään?
- kun lähimmäisen tekoja moralisoi ja kauhistelee, paljastaa tms...ns. yleisen hyvän nimissä, pääsee niistä jollain tapaa osallisiksi?
- niin mielellämme sovellamme omia arvojamme muidenkin kuin omaan elämäämme..
- jos kokee kristittynä (ajatuksen esittäjähän keskustelun avauksen mukaan on pappi) velvollisuudekseen kertoa, niin kannattaa varmaan miettiä asiaa rakkauden kaksoiskäskystä käsin: *rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi....* ja samaistua tuon pettäjän pöksyihin. Jos silloinkin tuntuu oikealta, ei millään tapaa ristiriitaiselta jne... kertoa... niin johan on jo kumma.
Uhreihin, missä tahansa asiassa, on meidän helppo samaistua... mutta, ehkäpä vähemmän tuomitsisimme toisiamme silloin, jos hetkeksi samaistuisimme myös siihen, kenet moraalimme on jo tuominnut.
en erityisesti kommentiksi ... sinun kommenttiisi.
Pahoittelen virhettä....
Kertominen ei ole tuomitsemista.
vallan välineitä. Lasten suusta kuulemme usein:'mutta minähän vain kerroin*... ja jokainen aikuinen tietää, että asioita kerrotaan siksi, että kertomalla pyritään saavuttamaan jotain.
Omien motiiveiden tutkiskelu on mielestäni aika oleellinen juttu ...tuossa kertomisessa.
Jos joku tulisi kertomaan minulle, että kumppanini pettää minua, kyseenalaistaisin kertojan motiivit välittömästi ja miettisin, moneen kertaan, mihin toinen kertomisellaan pohjimmiltaan pyrkii.
Etkö sinä kyseenalaistaisi? ...sinustako kertoja todella vain kertoisi?
Minulla on valitettavasti tuttavia joiden elämän päätarkoitus tuntuu olevan toisten elämän jauhaminen, - siis negatiivisessa mielessä.
Mitä hirveämpiä asioita heillä on kerrottavanaan sitä enemmän he tuntuvat asiasta nauttivan.
Ehkä se saa heidät tuntemaan itsensä paremmiksi ihmisiksi, en tiedä.Toisaalta säälittää ne joiden elämä koostuu pelkästään toisten asioiden puimisesta.Onneksi minulla on tämä oma elämä iloineen ja suruineen, saa jättää moralisoinnin niille joilla aikaa siihen riittää...
Ei voi muuta sanoa.
mutta pääsiskö vastaanotollesi..:)
On minun mieli piteeni.
Minä en menisi kertomaan toiselle osapuolelle,että hei sun puoliso pettää.
Siitä ei jää muuta kuin itselle paha mieli:((
Vielä ikävämpää on katsella valheessa elämistä ja selän takana puukottamista. Toivottavasti minulle kerrottaisiin viipymättä.
hyvä mieli siitä että kerrotaan että kumppani pettää sua:((
Mutta olisin erittäin kiitollinen että asia tulisi ilmi.
Kyllä sen itsekin huomaa,jos tarpeeksi tuntee toisen:))
Eihän välttämättä kumppani usko jos toinen menee kertomaan,että hei sun puolisko on toisen naisen kanssa tai miehen kanssa:))
Mitä tekisit ensimmäisenä jos joku tulisi sulle kertomaan toisen pettämisestä????
Kai monta vuotta aviossa ollut huomaa valehteleeko...
Toiset on niin hyviä valehtelemaan:((
Mut on niin hyvä uskoisiakin,jotka ei usko ja toisista ei pir.....ota selvää puhuuko se totta vai valehteleeko se:(((
Meniköhän liian sekavaksi:)))))
tässä hyvin paljastaa,että nyk.avokumppanini on ollut sisareni kanssa,mutta olen katsonut sen muutamaksi vuodeksi ainakin läpi sormien,siihen asti kun lapset ovat vähän isompia!
voi kamala,kaikkea tää netti saa mut paljastamaan....
Jos miehelläsi on naisia on eri asia kuin että yksi heistä on oma sisar!
jotenkin odottaa,että se tapahtuisi,oli vähän merkkejä ilmassa,sellasia pikkujuttuja tapahtu.
mieshän ei ole sitä vielä tänäkään päivänä
myöntänyt,mutta niin minä, kuin siskoni aviomies(nyk.EX)tiedämme että sellaista tapahtui...
se on heidän häpeänsä,enkä nykyään välitä vaikka
kävis joka päivä vieraissa.eletään ystävinä,ainakin minun puoleltani...
Oma sisar ja lasten täti!!
Himot ne ovat siskoillakin. Jos et ole itse vielä elämän totuuksia kohdannut, niin voit nekin vielä jollain tapaa kohdata. Jokainen tekee omat ratkaisunsa, omista lähtökohdistaan, ja mitä rauhallisemmin niin sitä parempi. Kun on äiti, niin silloin miehet touhuineen jäävät kuitenkin aina kakkoseksi.
ymmärsit hienosti,miksi olen tehnyt tämän asian kanssa kuten tein.lapset todellakin ovat etusijalla.lapset ja heidän elämänsä.
minä elän sitten myöhemmin,jos ehdin....
Hän on lastesi täti,kuinka voit antaa anteeksi että hän oli valmis rikkomaan avioliittosi?
Että mulla kun on käsitys et pettäjän käytös todennäköisesti muuttuu..eli huomasitko toisen muuttuneen käytöksen kotioloissa ja sisaresi läsnä ollessa vai kuulitko siitä joltain sivulliselta?
no,jokatapauksessa,tämä pettäminen on tapahtunut,mitä minun tiedossani on,niin kerran.
huomasin kun olimme heidän huvilallaan usein,että oli sellaista että kun istuimme iltaa vähän juhlien,sisareni saattoi mennä hänen syliinsä istumaan kun käväisin vessassa.pitivät käsiään toistensa kädessä.kaulailua..
yhden kerran sitten he olivat häipyneet kahdestaan lähimetsään,ja kumpikin tuli sitten eri suunnasta vaatteitaan pukien...ei voi erehtyä,mitä oli tapahtunut.
kerran sisareni muuten vain kertoi yhtäkkiä meillä kahvilla ollessaan että he olivat suudelleet parvekkeellamme muutamia päiviä aikaisemmin.
en sen jälkeen enää voinut luottaa..sisareeni on välit kokonaan poikki,anteeksi en anna.
edelliselle kirjoittajalle:olen vain avoliitossa!
luojan kiitos...
Mihin te vedätte rajan, millaisista asioista te kerrotte petoksen/rikoksen/valheen kohteelle?
En kerro pettämisestä tai valheesta, ellei kyseessä ole rikos. Ero lienee useimmiten selvä.
Kertomisen syyt on hyvä tehdä selväksi itselleen. Motiiviksi ei riitä, että itse on tullut petetyksi ja haluaa kostaa kaikille pettäjille. Tai että itsellä on toisenlainen käsitys hyvästä avioliitosta.
Jotta kantelun voisi moraalisesti perustella, pitäisi kertojalla olla varmuus siitä, että hän paljastuksellaan saa aikaan jonkin korjauksen vääryyden kärsineen puolison ja lasten tilanteeseen.
Jos käykin niin, että petetty osapuoli mustasukkaisuuksissaan tappaa lapsensa ja puolisonsa, lankeaako osavastuu tapahtuneesta kantelijalle?
Kertovani silloin kun näen toisen ankarasti sitä kyseistä asiaa miettivän jos varmasti tietäisin totuuden..Kaverille tai ystävälle vain..
Toi rikosepäily onkin kimurantimpi juttu..
...lienee se että petetty saa tietää?
Miten ihmeessä kertojan tilanne tai historia asiaan vaikuttaa? Minua ainakaan ei ole koskaan tietääkseni petetty, eikä minulla ole tarvetta kostaa kenellekään. Yksi asia mitä en halua kanssaihmisieni kohdalle koituvan on valheessa eläminen.
Minusta on moraalisesti erittäin arveluttavaa, ettei kerro pettämisestä vaikka tietää. Pettämisen ja valheet saavat jatkua monesti pitkäänkin sen takia kun ihmiset eivät kerro asioista toisilleen. Sellaisista asioista jotka koskevat heitä. Minä en ainakaan sietäisi hetkeäkään hännystelijöitä ja valehtelijoita silmissäni, jos joskus paljastuisi että minua olisi petetty ja joku olisi tiennyt, eikä kertonut.
Pettämisestä kertonut ei osallistu murhatöihin.
Olen samaa mieltä kanssasi. Taikanainen kirjoitti samoin ajatuksin myös.
Moni räjähdysherkkä liitto pysyy pystyssä salarakkain ja sivusuhtein, petettyjä voivat olla kumpikin tietämättään. Ennen pitkää tuollaiset liitot loppuvat 'erilleen kasvamiseen', kauniisti ja hyvin. Miksi ulkopuolisen pitäisi mennä asioiden edelle? Vahingot voivat olla arvaamattoman suuret, osallisina ovat usein myös lapset.
Puuttua pitää vain jos kyseessä on rikos...
Tässäkin keskustelussa perustellaan kertomista sillä, että on itse tullut petetyksi.
Pettäjä toimii moraalittomasti, mutta niin toimii sekin, joka ulkopuolisena - oman pahan olonsa vuoksi - aiheuttaa ulkopuolisille kärsimyksiä. Minäkin haluaisin tietää, mutta se ei anna minulle oikeutta tehdä paljastuksia, joiden seurauksia en tiedä, ja joista seurauksista en kykene ottamaan vastuuta.
Totta on, että pettämisestä kertonut ei osallistu murhatöihin, mutta aiheuttaa kuolemat silti.
sanot tuossa että kertoja ei osallistu murhatöihin, ei fyysisesti mutta moraalisesti hän on osavastuullinen, mikäli teot tapahtuvat hänen kertomansa seurauksena.
Entäpä jos olisi sellainen tilanne, ettei tuo petetty kastäisi kuulemaansa asiaa vaan sairastuisi, masentuisi tai pahimmassa tapauksessa vetäisi itsensä narun jatkoksi. Mikä olisi kertojan vastuu tällöin? Kohauttelisiko hurskas fiksu kertoja harteitaan.."mitä oli niin heikko ettei kestänyt kuulla totuutta". Olisiko kertoja tehnyt mielestään kuitenkin oikein kun oli kertonut asian saadakseen itselleen mielenrauhan, välittämättä siitä mitä seurauksia sillä saattaa olla.
Nämä ovat niin inhimillisiä asioita, että vaatii tavattomasti viisautta ja kokonaisnäkemystä jos sekaantuu kahden ihmisen välisiin asioihin ulkoapäin.
Minusta on erittäin keskeistä ymmärtää, että myös sanat ovat tekoja. Kaikella sanomisella on aina jokin suunta, tarkoite; siis motiivi. Me emme sano mitään vahingossa. Me voimme sanoa jotakin väärin tai kevein perustein, mutta vahinkoja ne eivät ole koskaan. Mikään ei synny tyhjästä.
On kuitenkin erotettava se, mitä minä sanoillani teen siitä, miten joku toinen sanomisiini reagoi. Aikuinen ja/tai terve ihminen on aina viime kädessä itse vastuussa siitä, miten hän jonkin tunteen tai tiedon pohjalta toimii. Pettämisestä kertonut ei siis aiheuta kuvitteellista mustasukkaisuussurmaa. Tilanne olisi hyvin samankaltainen silloin, jos joku uhkailisi minua tekevänsä itsemurhan, mikäli jätän hänet.
Etkö luule petetyn jo kärsivän,kyllähän pettämisen vaistoaa ja se vaikuttaa parin yhteiselämään!
viisas kommenttisi pelasti tilanteen :)
Ja etkö halua tietää sitä siinä tapauksessa,mitä se kertoo sinusta?
kommenttisi ei enää ollutkaan edellisen veroinen :)
Parempihan se on tietää totuus vaikka se aluksi kirpaisisikin?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=500000000000009&posting=22000000010034452
Siis se mahdollinen itsemurhahan EI ole kertojan vaan PETTÄJÄN vastuulla!
omituinen ja omituinen, inhimillinen kuitenkin :)
En ymmärrä ollenkaan kuinka joidenkin mielestä täällä pettäminen voi olla hyväksi avioliitolle ja sen salassa pitäminen kaiken lisäksi?
nyt käännät asiat päälaelleen. Sopii lukea uudelleen nuo kommenttini ja sitten lopettaa tuollainen tyhjänpäiväinen kitinä. Kohdaltani tämä hyödytön keskustelusessio kanssasi on nyt lopussa :)
ja luulet aina olevasi oikeassa,lue myös itse mitä kirjoitin,haluat vain tahallasi käsittää väärin!
ovat oikeempia ku toi paskanjauhantas jota ketju pursuaa !!!
Punnertamises on huvittavaa seurattavaa, oot säälittävä huomionkipee älykääpiö !!
niin kauan kuin se pysyy salassa?
ei pitäis sekaantuu toisten elämään. Juoruaja hakee sairasta huomiota rollimalla, sä oot takuulla se toisten kyttääjä.
Mistä tahansa ikävästä asiasta kertominen saa aikaan suuttumusta, pettymystä ja surua.
Tuo lakiin perustuva jako on aika naurettava. Sinäkö kertoisit lähimmäisellesi että hänen maillaan on tehty avotulta, mutta et sitä että hän on joutunut petoksen kohteeksi?
Pettämisestä kertonut aiheuttaa kuolemat... Ei voi olla totta...
Onko sinulla aivan oikeasti niin mädännäinen ajattelutapa, että et kertoisi petoksen kohteeksi joutuneelle kuinka asiat ovat?
Moraalinen ihminen ei osallistu valehteluun ja selän takana vehkeilemiseen, vaan kertoo rehellisesti niin kuin asiat ovat.
Ei petetty tietenkään ilahdu, sehän on selvä. Ja mitä kauemman totuuden kertomista vitkutellaan, sitä ikävämpi.
Kertojan vastuu, kertojan vastuu! Ääh! Jokaisella ihmisellä vastuu tuoda petokset ja valehtelu tiedoksi asianosaisille! Miksi ihmeessä pitäisi tanssia pettäjien pillin mukaan ja osallistua valehtelemiseen! Aaarg!
ylempänä siitä että olisiko ideaa jos puhuisi pettäjälle ja painostaisi häntä itseään kertomaan asiasta. Voisi sanoa että jos hän ei itse kerro niin minä teen sen. Petetylle osapuolelle olisi ehkä helpompaa kuulla asia puolisoltaan kuin kyliltä, hänhän joutuu noloon tilanteeseen kun asia tuodaan hänelle julki ulkoapäin. Toivoa sopii ettei tuollaista tulisi kohdalleni.
Mielestäni avioparin asioihin puuttuminen on ikävää, enkä haluaisi olla se joka tuollaisen uutisen tuo. En missään tapauksessa näe pettämistä oikeana käyttäytymisenä, vaikka sellaista ajatusmallia yritetään tuolla toisaalla pistää minun ajatuksekseni.
Monta kertaa sitä puututaan ihmisten asioihin kun ilmoitetaan rikoksista poliisille. Ihan oikeasti, tuollaisista asioista pitää kertoa, eikä osallistua asian peittelemiseen. Jos ei kerro, hyväksyy pettämisen.
Ihan kuinka vaan sen haluat nähdä. Minä en kuitenkaan menisi suinpäin keromaan tällaista asiaa jos tietooni tulisi jotain. Pyrkisin vaikuttamaan muuten. Pidä sitten vaikka moraalittomana jos siitä peilautuu kiiltävämpi minäkuva itsellesi.
Et sentään pidä pettäjää syyllisenä murhiin, niin kuin muutamat fanaatikot näyttävät pitävän.
Minä näen vastuun ulottuvan laajemmalle. Petetty on tässä tapauksessa ainoa rikollinen. Pettäjä kantaa moraalista syyllisyyttä, mutta myöskään kertoja ei osaltaan voi kieltää vastuutaan tapahtuneesta.
Vertaus erotilanteeseen ontuu hieman. Sinulla on oikeus toteuttaa omia periaatteitasi omassa liitossasi, mutta ei välttämättä toisen liitossa. Voi myös olla tilanteita, joissa pettäminen on armeliaampaa kuin jättäminen.
alistaminen on oikeudenmukaista?
mitä sinä saisit i t s e l l e s i, jos ja kun kertoisit tietosi petetylle, arvostustako vai itsearvostustako vai mitä?
sille PETETYLLE!!
sie sen petetyn ihmisen tilalle tai asemaan..?
viaton ja rehellisyyttä ansaitseva on,ei se pettäjä!
Koska en ihan täysin ymmärtänyt vastaustasi, tarkennan tuota "itsemurhalla uhkailu" kohtaa. Tarkoitan siis, että olen aina vastuussa siitä mitä sanon, mutta en ole vastuussa siitä, miten toinen aikuinen (ja terve) ihminen sanomisiini reagoi.
Tässä on kyse eräänlaisista ihmisten välisistä rajoista (boundaries). Jos minä esimerkiksi haluaisin erota kumppanistani ja hän uhkaisi tehdä itsemurhan, mikäli niin teen; niin se, tekeekö hän itsemurhan vai ei on hänen oma valintansa. Se ei siis ole minun vastuullani. Sillä minä olen vastuussa siitä, mitä sanon, mutta en enää siitä, miten toinen tunteissaan tai toimissaan sanomisiini reagoi. Tällä logiikalla myöskään pettämisestä kertonut ulkopuolinen ei olisi viime kädessä vastuussa, jos petetty osapuoli toimisi mustasukkaisuuden puuskassa niin, että päättäisi pettäjän maallisen vaelluksen. Siihen, onko pettämisestä kertominen oikein vai väärin, en tässä yhteydessä ota kantaa.
Usein juuri tälläiset rajanveto -ongelmat ovat tulehtuneitten ihmissuhteitten taustalla. Kannattaisi siis aina ensisijaisesti keskittyä siihen, miksi minä ajattelen, sanon ja toimin tietyllä tavalla enkä jollain toisella tavalla, jolloin omat motiivit selviävät. Ja samalla jättää vastuu toisen ajatuksista, sanoista ja teoista hänen harteilleen.
on vastuussa teostaan itse,sitäpaitsi ei itsemurhala uhkailevalla yleensä ole kanttia sitä tosi paikan tullen tehdä,se uhkailu on vain kontrollihalua ja kiristystä!
uhkasi tehdä itemurhan jos tyttäreni hänet jättää. Molemmat toteuttivat suunnitelmansa.
tähän avauksen aiheeseen. Tuleeko pettämisestä kertoa ja jos niin kenelle?
tyttärewsi vika,ainoa vikä hänessä oli että sortui seurustelemaan sosiopaatin kanssa!
tapausta, et pysty sanomaan mikä oli kenenkin vika.
MURHAA ITSENSÄ,ei siihen kukaan muu ole syyllinen!
Huomaan olevani jälleen kerran fakkialueellasi, mutta se ei kai estä keskustelemasta.
Motiivien keskeisyydestä olen täysin samaa mieltä. En kuitenkaan ymmärrä, millä tavoin vastuu sanomisistasi ilmenee, jos ei vastuuna tekojen tai sanojen seurauksista? Jos olet vastuussa sanomisestasi, kuinka voit siitä täysin irrottaa vastuun kuulijan reaktiosta?
Toinen ongelma on siinä, kuinka voi tietää toisen ihmisen ”terveyden” tai ”aikuisuuden”. Mustasukkaisuusmurhat kertovat niistä omaa tarinaansa.
koskaan, en missään olosuhteissa....
Jos tuo uskoton osapuoli olisi esim. oma puolisoni ja joku kantelisi hänestä minulle, antaisin kyllä huutia tälle kantelevalle, ystävälliselle sielulle..
Miten minua vahingoittaisi asia, jota minä en tietäisi.., eikä se myöskään olisi minun häpeäni..
Vuosien takaa omakohtaisesti; sain itse selville, että mieheni pettää minua. Kukaan ei sitä minulle kertonut, vaikka aika moni siitä luultavasti tiesi.
Kun pikkuhiljaa aloin uskoa parhainpäin mieheni kaikki mahdolliset vakuuttelut ja hyvät selitykset, niin silloin tuli ystävättäreni minulle apuun ja kertoi rauhallisesti että miehelläni on muitakin naisia, ja yhdessä tämän ystävättäreni kanssa selvitimme monien mutkien kautta toisenkin naisen, jonka kanssa mieheni petti minua. Tässä tapauksessa olin ystävättärelleni kiitollinen, en tiedä mitä olisin uskonut ennen omia epäilyjäni.
Pohdin silloin, kerronko tämän toisen naisen aviomiehelle, että hänen vaimollaan ja miehelläni on suhde. En lähtenyt kertomaan, ajattelin että se ei kuulu minulle, ja tein omat ratkaisuni ja meille tuli avioero. Noin vuosi avioeromme jälkeen kyseinen aviomies soitti hyvin kiihtyneenä minulle ja kertoi että hänen vaimollaan ja miehelläni on suhde. Hän oli jo ravistellut siihen malliin vaimoaan että vaimo jäi sairaslomalle. Totesin vain tälle aviomiehelle, että meille on jo tullut avioero mieheni uskottomuuksista, ja rauhoittelin että älä enää käy käsiksi vaimoosi.
Silloin ajattelin että oli hyvä ettei tätä pahoinpitelyä tehty minun takia.
tehty sinun takiasi vaan siksi että vaimo petti!!Et ole vastuussa siitä että joku käyttää väkivaltaa!
Sinun on helppo olla niin oikeassa, kun et ole ollut kuvioissa mukana. Olen edelleenkin vankasti ratkaisuni takana. Minulle kuului vain oma avioliittoni, ei muiden. Minä tein siinä omat päätöseni itseni kannalta. Sitäpaitsi annoin mahdollisuuden exälleni ja tälle naiselle rauhassa tehdä omia ratkaisujaan mitä tekevät yhteisen elämänsä eteen. Mutta eivätpähän päässeet siitä sen enempää yhdessä eteenpäin.
tämä kyseinen aviopari taitaa olla yhdessä edelleen, ja exäni on jo naimisissa ihan muualla:))
Onko siellä ketään kotona?????
Jos olisit aikanaan paljastanut asian heti tälle aviomiehelle, etkä olisi antanut asian muhia vuositolkulla, olisi pettäjänainen luultavasti selvinnyt kevyemmällä käsittelyllä.
Niin että mies saa käsitellä naistaan, ainakin lievästi...? Kas, mitähän minä olisin saanut tehdä sinun oppiesi mukaan silloiselle miehelleni, silleen niinkuin ihan vaan lievästi läimäytellä, tai sitten naismäärien mukaan hutkia usempaan kertaan lievästi, hehheh sinua... enkä viitsi jatkaa enää tätä juttuani! Pohtikaa ja kummastelkaa rauhassa....
älyniekka....Yksi tämän ketjun fanaatikoista.
Keskustelua seuranneena olen pannut merkille mielenkiintoisia seikkoja keinotekoisista syistä ja periaatteista, jotka estävät kertomasta petetylle. Olen koonnut tähän muutamia:
1. Pettäminen ei ole rikos. Osa nostaa kertomisen kynnyksen asioihin, jotka ovat rikoksia.
--> Ilmeisesti "rikos" tarkoittaa niin vakavaa tekoa, josta on kerrottava. Avotulen tekeminen toisen maille on rikos. Hmm... Ei ole minusta niin vakava asia, että tulisi kertoa, varsinkaan jos tulen tehnyt porukka lopettaa tuhostamisen ennen vahingon syntymistä. Huomaamme, että kertomisen rajaaminen sillä perusteella, että onko jokin teko rikos vai ei, on keinotekoinen, tökerö ja tehoton. Ei lainkaan tarkoituksenmukaista.
2. Pettämisestä kertominen on puuttumista toisten yksityiselämään.
--> No voi hyvänen aika, niinhän monissa rikosasioissa todistaminenkin on! Me puutumme jatkuvasti toistemme elämään, ja niin meidän tuleekin puuttua, jos yhtään välitämme toisistamme.
3. Kertominen voi laukaista petetyssä negatiivisia tunnetiloja ja aiheuttaa ikäviä lieveilmiöitä, kuten väkivaltaa.
--> Minkä ikävän asian kertominen ei näin tekisi?
4. Pettämisen paljastaja on juorukello, joka kerää vihamiehiä ja jonka motiiveja punnitaan.
--> No, ensinnäkin tulee mieleen mahdollisuus tehdä paljastus anonyymisti esim. kirjeellä. Ongelmaksi tosin saattaa tällöin muodostua sellaisen kirjallisen todisteaineiston kerääminen, joka vakuuttaa petetyn ilman että tämä saa kuulla sen face-to-face.
Tuo juorukello-jurputus on taas puolestaan sellaista perus-nuoriso-tv-ohjelman ja Kysy Kirstiltä-palstan turhaa leukojen lonksuttelua ettei paremmasta väliä. Ihmiset, te varmasti tunnistatte rehellisen ja suoraselkäisen ihmisen kun sellaisen näette. Te tiedätte paremmin. Jos joku poistaa valheen ja petoksen sumuverhon silmienne edestä, tottakai te kiitätte häntä.
--------------------------------
Summa summarum: En ole lukenut vielä ainoatakaan järkevää perustetta sille, ettei pettämisestä saisi/voisi/pitäisi kertoa viipymättä. Onko joku muu?
Ylivoimaisesti paras kirjoitus tällä palstalla, ja täyttä totta. Ja mitä tulee viimeisen lauseen kysymykseesi; en ole.
Sensijaan sain pettyä koko ystäväpiiriini jotka salasivat kuukaisia mieheni suhteen naistyötoveriinsa,olisipa edes sisareni ollut suoraselkäinen ja kertonut totuuden,olisimme edelleen tekemisissä,nyt emme koska petyin hänen vehkeilyynsä selkäni takana!
niin, että kuka mittäi pittää järkevänä...:)
Kommentoisin vielä tuohon kohtaan 4, tarkemmin kertojan motiiveista, että miksi pitäisi olettaa tekijän toimivan jollain tapaa "pahat mielessä"? Ja mitä hänen motiiveillaan on edes väliä, pääasiahan ja keskustelun aihe on petetylle kertominen, se, että PETETTY SAA TIETÄÄ. Kuulostaa todella aidon keinotekoisleta minunkin korvaani.
Kommentoisin vielä tuohon kohtaan 4, tarkemmin kertojan motiiveista, että miksi pitäisi olettaa tekijän toimivan jollain tapaa "pahat mielessä"? Ja mitä hänen motiiveillaan on edes väliä, pääasiahan ja keskustelun aihe on petetylle kertominen, se, että PETETTY SAA TIETÄÄ. Kuulostaa todella aidon keinotekoisleta minunkin korvaani.
hiljaa vai kovvoo ;DDD
ja kovvoo:)
pannut merkille, että mustavalkoinen kylmä ajattelutapasi kuuluu fanaattisimpiin tässä keskustelussa.
Voi mikä tekopyhyys näistä kirjoituksistasi näkyy, rinnastat pettämisen samalle viivalle kuin rikokset. Sen mukaanhan pettäjästä pitää ilmoittaa poliisille !!
Toisten asioihin sekaantuminen hinnalla millä hyvänsä on sairasta oman itsekkyyden ilmentämistä.
liian selvästi että Nimimerkki=Jooseppi, näin sitä haetaan itselleen tukea itseltään.
puskasta ;D
vaimoasi pettävä mies ;DD
kaikkiin tyhmiin kannanottoihisi sanat luulla tietävänsä on eri asia kuin tietää. Olet kuvottava tapus. ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
charmantti herrasmies,vai ;DD
..kaikille. Miettikääpä ihan hiljaa ja rehellisesti te kaikki, oletteko jo joskus pettäneet kumppanianne, tai puolisoanne? Tai onko ollut "vähältä piti"- tilannetta tai vaikka edes mielitekoa? Tai olette olleet ihastuneita johonkin vieraaseen tai työkaveriin, mutta olette kuitenkin päässeet tunteenne herraksi. Mutta entäpä jos joku olisikin jo mennyt ne/sen kertomaan kumppanillenne? Mitähän sanoisitte?
Kaikkein kärkevimmät mustavalkoisten mielipiteiden edustajat tutkikaapa vähän itseänne....
En ole pettänyt ja olisin halunnut tietää heti mieheni suhteesta,ystävien salailu sai vain minut pettymään koko silloiseen ystäväpiiriini ja omaan sisareeni niin paljon että vaihdoin paikkakuntaa!
Oli onnellinen pariskunta,mutta eräänä päivänä mies muuttui, kävi umpimieliseksi ja puhumattomaksi. Viikon päästä hän hirttäytyi. Miksi?
Jälkeenpäin selvisi todella iljettävä asia. Eräs avulias aatu oli kertonut miehelle että miehen vaimo pettää miestä. Tiedon hän olis saanut "luotettavasta lähteestä" ja halusi auttaa miehen pois valheessa elämisestä.
Lävi ilmi että tämä "luotettava lähde" oli ollut naapuri, joka ei sietänyt pariskunnan onnea eikä hienompaa autoa ja oli päästänyt perättömän huhun tahallaan liikkeelle.Tunnusti asian myöhemmin tultuaan uskoon.
Hirttäytyneen miehen vaimo sairastui masennukseen eikä ole toipunut vieläkään. Naapuri muutti toiselle paikkakunnalle. Avulias Aatu pitää itseään kuitenkin suoraselkäisenä ja rehtinä ihmisenä.
Sanoisin teille kiihkomieliset "totuuden torvet",hillitkää hiukan haluanne puuttua ihmisten asioihin, jos ette ole istuneet siellä sängyn reunalla ja nähneet aviorikosta omin silmin.
avuliaat Aatut yleensä ovat nii in huolissaan toisten avioliitoista- ja mielenterveydestä, että ne on ihan väkisinkin pelastettava...:/
Minäkin olen sanonut, että jos et ole ollut jalkaa pitelemässä niin muussa tapauksessa älä tule minulle mitään kertomaan - eikä kenestäkään.
vaimoltaan onko se totta ja miksi uskoi valheeseen,oliko vaimo yleensökin miehiin menevä vai mies sairaalloisen mustasukkainen?TYHMÄ!!!
ei se ole tyhmyyttä, vai tunnetko olevasi sellainen?
pettää niin itse säästyt piinalta;Tuo edellinen tapaus nyt oli tosi KEKSITTYÄ!!!!
täällä ovat ilmeisesti kaikki uskovaisia....:/...pappi sanoi uskottomuuden olevan syntiä ja perusteli kertomis kehoitustaan oman vakaumuksensa (on yhtäkuin leipänsä) pohjalta, jota en kyllä ymmärrä miksi se olisi laupeudentyö...ainakaan.
Teon tuomittavuuteenkaan se ei
voi raamatun mukaan perustua, siellähän sanotaan että "älä tuomitse ettei sinua tuomittaisi" en muista oliko siinä sanamuoto ihan noin, mutta jotenkin... ehkä monikossa....