Kuka viitsii palkata vl-äidin töihin? Miten he voivat töitä tehdäkään, kun ovat KOKO AJAN äitiyslomalla? Yhteiskunnan varojen haaskausta, sanon minä!
vl-äidit
hugo
293281
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Taitaa olla aika harvinaista, että vanhoillislestadiolaiset lapsentekokoneet olisivat duunissa muualla kuin kotonaan.
Yhteiskunnan rahat menevät hukkaan siinä, että heitä on monesti koulutettu pidemmälle kuin mitä lapsenteko edellyttää.
yhteiskunta säästää rahaa siinä, kun vl-äidit hoitavat lapsensa kotona. Edelleen, yhteiskunta säästää rahaa siinä, että vl-vanhemmat kasvattavat lapsensa rehellisyyteen. Varkaudet ja npäistelyt tulevat lopulta meidän kaikkien maksettavaksi. Edelleen, yhteiskunta säästää valtavasti rahaa siinä, että vl-perheiden elämään eivät kuulu alkoholi ja sen mukanaan tuomat lukuisat ongelmat. Kansantaloudellisesti ajateltuna alkoholin käytön välittömät ja välilliset taloudelliset haitat ovat suunnattomia, puhumattakaan kaikesta siitä inhimillisestä kärsimyksestä, mitä ei voi rahassa mitata.
Nyt, ennen kuin kukaan ehtii alkaa urputtamaan, että kyllähän näin toimivat muutkin vanhemmat, eivät kaikkien lapset varastele, eivätkä kaikki juo viinaa, niin totean itse, että näinhän se on, enkä sitä yritäkään kiistää.
yhteiskunta menettää rahaa siinä, kun aikuisille vl-lapsille pitää antaa terapiaa.
Terapia muotoja on minia:
Kemoterapia,puheterapia,fysioterapia...
Vl-lapsen (ja aikuisen) terapia on armoevankeliumi.
Hoitokokousruljanssin, erottamisten ja painostuksen seuraukset olivat julmia. Ystävyyssuhteita katkesi, perheiden yhtenäisyys hajosi, tuli depressioita, tarvittiin ammattiauttajia. Tapahtui itsemurhia.
Aina ei myöskään lapsuus suurperheessä ole lepselle onnellinen ja turvallinen. Äiti uupuu, väsyy, joutuu hoitoon. Rahaa ei ole, kauppa ei anna laskulle. Pelottaa että tulee konkurssi. Lapsena jo joutuu kantamaan aikuisten huolia. Ei saa olla lapsi. Siitä kärsii aikuisena kauhuja.
terapiaa kaipaavat yhtälailla sekä vl-perheiden että muiden perheiden lapset, jos niikseen tulee.
On yleisesti tunnettu tosiasia että nimenomaan äidin koulutus ja sivistys vaikuttaa miten lapsi tulee pärjäämään koulussa ja elämässään. Yhteiskunnalliselta kannalta siis kannattaa nimenomaan ylikouluttaa vanhoillislestadiolainen äiti, koska tämä heijastelee sitten myöhemmin myös lasten asenteissa ja pärjäämisessa; ajatteleppa mikä merkitys on sillä että lukiolaisen äiti osaa auttaa pitkän matematiikan kotiläksyissä tai vaikka neuvoa vieraiden kielten ainekirjoituksessa. Yhteiskunnalliselta kannalta ajatellen voidaan katsoa vl-liikkeen toimivan tietynlaisena hautomona joka aikaa myöten pullauttaa ulos liikkeeseen kuulumattomia vl-taustaisia ihmisiä joilla kuitenkin on elämänkatsomuksellisesti tietyt arvot kunnossa.
Ottaen huomioon, että viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vl-liikeen jäsenmäärä on pysynyt suunnilleen samana on tavisten pelko Suomenmaan lestadiolaistumisesta perusteeton.
Vl-perheistä tulleiden terapian tarpeessa on kuitenkin se erityispiirre, että heidän ongelmiensa taustatekijänä on vanhoillislestadiolainen uskonnollisuus. En epäile, etteikö osa heistä välttyisi terapialta, jos olisi välttynyt uskonnolliselta kasvatukselta.
45-vuotiaana. Yleensä ehkä jo hiukan aikaisemminkin. Jos äidillä on ammatti hän voi uudestaankoulutuksen kautta palata siihen viisikymppisenä. Työnantajana otaisin mielelläni töihini keski-ikäisen suurperheen äidin, koska hän on tottunut tekemään työtä, käyttämään aikansa rationaalisesti, osaa organosoida työnsä ja on tottunut tyytymään vähään.
>> Työnantajana otaisin mielelläni töihini keski-ikäisen suurperheen äidin, koska hän on tottunut - - tyytymään vähään. >>
Naistenko tulee tyytyä vähempään kuin miesten?
Ja erityisestikö vanhoillislestadiolaisten naistenko sopii mielestäsi "tyytyä vähään"?
Mihin tuo käsityksesi perustuu?
Ei ainakaan suomalaiseen työlainsäädäntöön!
Et toivon mukaan edusta laajemmin vanhoillislesstadiolaisten työnantajien suhtautumista naistyöntekijöinin.
vaan suurehkon perheen äiti (ei vl). Äitinä olen tottunut asettamaan muiden tarpeet omien tarpeitteni edelle.
Ihmettelen, kun keski-ikäiset naiset eivät enää kelpaa työmarkkinoille. Omassa lapsuudessani äidit olivat kotiäitinä kunnes kuopus oli vähintäin tarhaikäinen. Silloin ei keski-ikäisiä perheenäitejä syrjitty eikä halveksittu.
Oma äitini (seitsemän lapsen äiti) meni töihin 42 vuotiaana ja ehti olla valtion palveluksessa 23 vuotta ennen kuin jäi eläkkeelle.
eli nimikirjaimiani, joilla kirjoittelen eräälle toiselle palstalle. Olen kuitenkin sama ihminen.
On kiintoisaa havaita, että keskustelussa vl-naisen synnyttämät lapset ovat uhka NAISEN uralle. Kukaan ei kysy, miten vl-MIES voi edetä työssään kun hänelle kasvaa nopeasti perhe jossa on toistakymmentä lasta. :-)
Monet lestadiolaisnaiset tekevät erinomaista uraa perheellisinäkin. Varsinkin sitten hiukan myöhemmin, 35-40 ikävuodesta eteenpäin. Ei ole syytä eikä varsinkaan laillista mitenkään syrjiä työhönotossa vl-naisia kuten ei muitakaan naisia. Päinvastoin yhteiskunnalle on eduksi, että naisten ja lapsiperheiden näkökulmaa saadaan nykyistä enemmän esiin, työpaikoille sekä poliittiseen ja taloudelliseen päätöksentekoon.
Jatkossa, kun lakia hallituksen linjauksen mukaisesti muutetaan siten, että perhekustannukset tasataan lapsen isän ja äidin työnantajan kesken tasan, naisten mahdollisuudet työmarkkinoilla edelleen paranevat. Samoin vl-naisten.
Enemmänkin voisi kysyä, miten ihmeessä MIES, perheen isä ehtii antaa isänä panostaan lasten kasvatukseen ja hoitoon, kun on suuri perhe. Meillä on kansanedustajan vastuullisessa työssä yhteisiä asioita hoitamassa vl-mmies, jolla on 17 lasta. Joutuu varmaan tekemään kipeitä valintoja, miten tukea äitiä, ja montako minuuttia viikossa jää kullekin lapselle.
kiintiöidä uskovaiset tasa-arvolain perusteella. Ts. vaikka työpaikoilla on oltava vl:ä, jehovia, muslimeja, ateisteja jne. sovittu kiintiö. Jos ei, niin eikun sanktiot perään.
Politiikassa samoin. On totaalisen väärin, ettei eduskunnassa ole uskontokiintiöitä.
Valtion ja kuntien viroissa seuraavaksi jne....
Tähän suuntaanhan USA:ssa ollaan menossa. On senaattoreita, jotka pääsevät senaattiin uskovaisten abortin vastustajien äänillä.
Kirjoitit arvatenkin kieli poskessa :-)...
- kun ehdotat maailmankatsomuksen mukaisia kiintiöitä työpaikoille. Jotta sellainen voitaisiin toteuttaa, se edellyttäisi että ihmisten uskonnolliset vakaumukset rekisteröidään. Sitä varten sinun täytyy saada eduskunnan enemmistö kannattamaan lakimuutoksia, sillä nykylakien mukaan kansalaisten maailmankatsomuksien yms. mielipiteiden rekisteröinti on ankarasti kielletty.
>> Tähän suuntaanhan USA:ssa ollaan menossa. On senaattoreita, jotka pääsevät senaattiin uskovaisten abortin vastustajien äänillä.
Tässä kohtaa olet hiukan jäljillä.
Mutta kyseessä eivät sielläkään suinkaan ole uskontojen mukaan laaditut kiintiöt, vaan USAn raamattuvyöhykkeellä vaikuttavien vaurauden republikaanitahojen taloudellinen, poliittinen ja mediaan saakka ulottuva vaikutusvalta.
näkisit hyväksi, että suuriperheisiä perheenäitejä hiukan autettaisiin työllistymisessä. Vaikkapa tekemällä aiheesta tasa-arvo- kysymys.
Olen itse yrittäjä ja työllistäjä ja näen kaikki pakkotyöllistämistoimenpiteet vähintäänkin epäilyttävinä. Niin kauan kun Suomessa vallitsee markkinatalous, ei työnantajan ole pakko ottaa ihmisiä töihin yleensä, eikä ottaa töihin sellaisia ihmisiä joita ei katso tarvitsevansa.
Jotta päästäsi edes sivuamaan palstan aihetta, voin kertoa, että olen työllistänyt esim. kaksi jehovantodistajaa, miehiä molemmat. He olivat varsin hyviä työntekijöitä. Yksikään lestadiolainen ei ole koskaan (tiettävästi) hakenut työpaikkaa meiltä.
Suuriperheiset nuorehkot äidit tuskin laumoittain hakevat töitä, mutta jos hakisivat, niin hiukan varovainen olisin. Työhönottohaastattelussahan ei saa kysyä hakijan mahdollisesta raskaudesta tai yleesäkään perhesuunnittelusta (tietääkseni). Näin ollen tuskin ottaisin töihin suuriperheistä, nuorehkoa vl- äitiä.
Kiitos paneutuneesta kommentistasi.
Tunnen hyvin yrittäjän vaikeudet - perheessäni ja ystävissäni on paljon yrittäjiä, mm. kolme veljeäni, ja vähän heidän firmojensa kanssa välillä sitä puolta teen itsekin :-).
En tarkoita pakkotyöllistämistä. On parasta että työnantaja valitsee parhaat ja soveltuvimmat kuhunkin työtehtävään. On varmaan totta, että nuori vl-äiti ei ole niitä kaikkein kilpailukykyisimpiä työnhakijoita. Viime aikoina on muutenkin puhuttu nuorten naisten pätkätöistä ja vaikuksista edetä. Vl-naisilla ongelmat saattavat olla vielä kertaluokkaa hankalampia.
Tarkoitin yksinkertaisesti sitä, että syrjiminen on laissa kielletty. Uskonnon tai sukupuolen perusteella ei saa syrjiä.
Ymmärrän hyvin, ettei ole suurta intoa palkata ihmisiä jotka ovat suuren osan ajasta äitiyslomalla. Vl-naiset ovat tietenkin itse valinneet sen ratkaisun. Uskon, että valistuneissa vl-perheissä nykyisin tämäkin asia päätetään yhteisesti.
Olen myös sitä mieltä että naisen tulee voida halutessaan yhdistää työ ja perhe. Tämä oikeus koskee myös vl-naisia - mutta tietenkin siinä pitää olla jokin järki kädessä. Sekin on totta, että suurperhe on pariskunnalle tietoinen valinta, ja se valinta maksaa jotakin, vaatii erityispanostusta hoitojärjestelyihin tms. Mutta maksaako se aina juuri naisen työuran?
Yleisesti sanoen työelämässä tarvitaan monenlaista lahjakkuutta, ja yhteiskunta hyötyy naisten osaamisesta. Naisilla tulee olla yhteiskunnassa samat kehittymismahdollisuudet myös uralla kuin miehille. Siihen suuntaan on hyväksi yhteiskunnan rakenteita kehittää. Silloin kyse on pitkälle lainsäädännöstä ja poliittisesta päätöksenteosta. Siirretäänkö osa vaikkapa urheilulle myönnettävistä määrärahoista perhetukiin? :-)
En tarkoita että monen pienen lapsen äidin pitäisi aina olla samalla töissä, vaan eri elämänvaiheita tulee voida limittää järkevästi, niin että voi säilyttää ja kehittää ammattitaitoaan. Tämä vaatii myös lainsäädännön tukea, tulee poistaa työllistämisen esteitä. Tulee mahdollistaa myös miehille, lastensa isille, aidon vastuun kantaminen lasten kasvatuksesta ja kodista, tulee poistaa työllistämisen esteitä.
Työ on Suomessa kallista. Pienyrittäjällä on tavattoman korkea kynnys tänä päivänä siinä että voi työllistää sen ensimmäisen ulkopuolisen. Työssä on kaikilla kovat tulostavoitteet. Vaikea dilemma jos ura on pätkissä kovasti pitkän aikaa.
Mutta eipä tästä taida suurta huolta olla: tuttavapiirini murrosikäisten vl-tyttöjen käsityksiä kuunnellessa näyttää siltä että monet ovat jo lapsesta saakka harjaantuneet ajattelemaan tulevaisuuttaan ensi sijassa äiteinä. Siinä mielessä ihan turhaan tässä vaahtoan. :-)
Huoh - - tulipa taas paasatuksi.
Mitäs kommentoit niin kiinnostavasti, pidä hyvänäsi! :-)
Toivotan menestystä sinne yrittäjän saralle!
Olen siis yrittäjä, pyöritän kahden naisen liikettä eli siis tässä olen minä ja yksi palkollinen. En voisi kuvitellakaan ottavani vl-naista töihin, sillä en millään pystyisi maksamaan hänen äitiyslomiaan. Nytkin on ensin maksettava toisen palkka ja sitten itse saan jotain, jos saan.. Valitettavasti näin tämä menee.
Ja toinen juttu, kyseisellä kansanedustajalla on käsittääkseni 18 lasta. pistää miettimään...
Niin kauan kuin naiset itse taistelevat tällä lailla toisiaan vastaan, ei todellista tasa-arvoa tule. Huomaapa, että KELA maksaa äitiysloma-ajalta työnantajalle korvausta. Entä itse, miten järjestät oman mammalomasi? Totta kuitenkin, että lomat katkovat työsuhdetta ja varsinkin pikkuputiikeille tulee hankaluuksia sijaisuuksista. Kulut pitäisi muuten näistä lomista tasata, ettei naisvaltaiset alat kärsi. Kun lapsia kuitenkin tarvitaan. Lestadiolaisuus ei kai ole syrjimisen syy?
Ei tietenkään lestadiolaisuus ole syy. Minun puolestani työntekijät saavat uskoa vaikka Ukko Ylijumalaan, sillä ei ole merkitystä.
Mutta kun ei ole varaa pitää ketään äitiyslomalla, eihän Kela sitä kokonaan korvaa. Näin pienen ja uuden yrityksen pyörityksestä kun ei itsekään saa palkkaa kuin ehkä joka toinen kuukausi. Valitettavasti.
Itselläni ei ole lapsia, eikä tulekaan :) ihan omasta halusta tämä valinta.
että uskonnollinen vakaumus olisi kenelläkään syrjimisen syy (tietysti joillan saattaa olla) vaikka se saattaa esim. vl-uskovaisesta itsestään äkkiseltään siltä tuntua.
Ongelma voi hyvin olla miestenkin. Meillä oli työpaikalla vl-uskovainen mies (sitä tosin ei kukaan tiennyt), hän oli aika vastuuta tarvitsevassa tehtävässä.
Hän oli luonteeltaan kuitenkin sellainen "pulinamies", joka puhua pälpätti kaikenmaailman asioista ja kaikkien kanssa. Hänen työntekonsa kärsi tästä luonteenominaisuudesta, ja hänelle siitä joutuivat työtoverit usein huomauttamaankin.
Sitten lapsia alkoi tulemaan, ja kun kolmas oli heti perään tulossa, niin yksi työtoveri tuskastuneena jo totesi, "ei voi olla totta nyt se taas jää jo isyyslomalle, ja just oli kesäloma, kuka ne työt tekee".
Pienessä yrityksessä, kun ei ole tuuraajia niin sitten ollaan ihan pulassa kun vain se yksi ihminen hoitaa tehtäviä, eikä hän ole opettanut kaikkea jollekkin toiselle.
Sitten kun tämä ihminen päätti omalla päätöksellään lähteä pois tästä työpaikasta, niin pomo käyttäytyi meidän mielsestämme todella "sikamaisesti", myötätunto oli kokonaan tämän vl-uskovaisen puolella. Kukaan ei tänäpäivänäkään tiedä että kyseinen ihminen oli vl-uskovainen, ja tuskin koskaan tulevat tietämäänkään.
"Miten he voivat töitä tehdäkään, kun ovat KOKO AJAN äitiyslomalla?"
Oletetaan, että vl-perheissä on keskimäärin vaikkapa 10 lasta (todellista lukua en tiedä, tuskin sitä on laskettukaan). Äitiysloma kestää n. 10 kk. 10*10=100 kk. 100 kk/12 = n. 8,4 vuotta. Jos lasketaan ihmisen työputken alkavan hänen ollessa n. 25-vuotias ja päättyvän hänen täyttäessä 63 vuotta, työvuosia kertyy 38. Jos vl-äiti on siis töissä lukuun ottamatta äitiyslomia (yht. n. 8,5 vuotta), ehtii hän tehdä töitä liki 30 vuotta. Jos lapsia on vähemmän kuin 10, työvuosia kertyy enemmän ja taas toisinpäin.
Joka tapauksessa mielestäni on arvo jo sinällään, että äiti on valmis kasvattamaan lapsia Suomen valtion tuleviinkin tarpeisiin. Jos on paljon lapsia, voi olla kaikkien (myös yhteiskunnan!) etu, että äiti jää kotiin hoitamaan lapsiaan. Nämä ovat niin perhekohtaisia ratkaisuja, että jokaisella perheellä on oma ja sopiva toimintamallinsa. Usko pois, että suurperheen äiti ei lepää laakereillaan, oli hän sitten työ- tai kotiäiti. Ja hänen tekemänsä työ on nimenomaan yhteiskunnan parhaaksi ja sinunkin vanhuuden turvaksi.
No mutta.. olen vl-äiti, kauppatiet. korkeakoulututkinto on taskussa, jatko-opinnot meneillään ja kolme lasta. Minulla on virka, tällä hetkellä olen siitä äitiyslomalla. Koko työurani aikana olen siis tähän mennessä ollut ä-lomalla kolmesti ja ehkä tämän jälkeenkin ollaan.
Työtä voi tehdä ja eihän niitä lapsia välttämättä tule joka vuodelle ja joka perheeseen edes viittä.
Olen pidetty työntekijä ja olen kehittänyt organisaation eri toimintoja ja saanut niistä kiitosta. Ä-loma ja vauvauutiset on otettu vastaan ihan ilolla, mitään moitetta ei ole tullut. Siitä saa siis olla kiitollinen.
Ei kannata yleistää ja vl-äidithän (useat) ovat tottuneet kovaan työntekoon jo pienestä pitäen ja osaavat hoitaa hommat rationaalisesti ja organisoidusti.
Elämäntilanne stabiloituu yleensä 45 vuoden iän saavuttaessa, jolloin ura vasta urkenee...Tsemppiä vaan äideille!
Olipa hauska lukea viestisi - olet mainio esimerkki nyky-vl-naisesta joka toimii haluamillaan elämänalueilla, äitinä, puolisona ja oman alansa ammattilaisena. Siten elämä on monipuolista, rikasta ja tyydyttävää. Ei vl-naisen tarvitse nöyristellä eikä tyytyä vähempään kuin muut.
Toivotan sinulle aurinkoista syksyä ja mitä parhainta menestystä myös jatko-opinnoille!
Kiitos!
Pitäiskö vielä sanoa, että olen "vasta" 26 v ja kaikki on "valmista" (koulutus, virka)ns. työrintamalla, jatko-opintojahan ehtii tehdä tässä pikkuhiljaa harrastuksenomaisesti.
Todellakin kivaa tekstiä!Jotku todellakin kuvittelevat että vl-äidit ovat vain vuosi tolkulla kotona mahoineen ja lapsineen!Vois hattua nostaa kun pystyvät ja haluavat niin moneen panostaa!!!!
Kuka nykyään viitsii palkata lisääntymisikäisen naisen, jolla ei ole niitä yhtä tai kahta tai kolmeakaan lasta? Luulenpa että tuo lainsäädännöllinen epäsuhta (naisen työnantajaa vain maksatetaan äitiyslomasta) on tehnyt työelämän kentästä kovan paikan ylipäätän meille naisille, vl-naisia lokeroimatta.
En ole vl, mutta minua arvioidaan selvästikin työmarkkinoilla "apua, kuinkahan monta äitiyslomaa se järjestää meille". Minulla ei ole siis lapsia, mutta olen parisuhteessa elävä. Siten ilmeisesti edustan suurta uhkaa monellekin työnantajalle. Niin kauan kun lainsäädäntö laahaa jossakin keski-ajalla, voimme sanoa piu paut tasa-arvoiselle yhteiskunnalle. Kertokaapa minulle naisehdokas, jonka tekee työtä ja lobbaa inokkasti tasa-arvoisen äityislomamaksatusten suhteen, äänestän miellään.
Kirjoitat täyttä asiaa.
Perhekustannusten jakamisesta tasan kummankin työnantajan kesken on mielestäni mainittu Vanhasen hallitusohjelmassa (en tosin jaksanut nyt tarkistaa), mutta miespoliitikot ovat olleet siitä kovasti hiljaa. Työnantajapuoli vastustaa sitä.
Asiaa ajavat määrätietoisesti eräät tunnetut naispoliitikot. Myös muuan naispuolinen presidentti ja presidenttiehdokas on useampaan kertaan puheissaan puuttunut tähän. Mutta jotta ei mene liikaa politiikan puolelle, jätän nimet mainitsematta. :-)
ETTEIVÄT KAIKKI VL-ÄIDIT OLE KOKO AJAN ÄITIYSLOMALLA! Kyllä meitä pieniperheisiäkin on. Ja on myös pieniperheisiä vastoin tahtoaan...