Eli kysymys kuuluu: Mikä on lämpimän autotallin luokitus valaisimien osalta? Tallissa on vesipiste ja lattiakaivo. Lämpöä aina väh. 5 astetta.
Kysymys siksi, että ei tarvi hävetä silimiään päästä, kun sähkäri tulee asentelemaan mun lamppuja jotka ovat siis tavallisia 2-putkisia kuivantilan loistelamppuja. Eli käykö vai ei käy? Vai pitääkö hankkia jotain järeämpää, eli IP23 tms.
Kysymys siksi, että ei tarvi hävetä silimiään päästä, kun sähkäri tulee asentelemaan mun lamppuja jotka ovat siis tavallisia 2-putkisia kuivantilan loistelamppuja. Eli käykö vai ei käy? Vai pitääkö hankkia jotain järeämpää, eli IP23 tms.
Vastaukset 13
Vanhimmat
pitää kuivana tilana, jos esim. kattoon tai seiniin ei tiivisty kosteutta. Parempia korroosiosuojauksen kannalta olisivat paremmin suojatut valaisimet, mutta IP2X käy. Asiaa auttaa tietysti lämpötilan nosto hieman ylemmäs.
mulla on ollut käsitys että autotalli varsinkin silloin kun siinä on viemäri ja vesipiste, luokitellaan poikkeuksetta kosteaksi tilaksi...
eräässä tuoreessa opuksessa sanotaan näin:
KOSTEA TILA esim... moottoriajoneuvosuoja, kuten autovaja tai talli, jos siinä on lattiakaivo ja vesijohto! että näin... empä viitsi erään herran vastausta enempää kommentoida!
ettei voi kertoa kyseisen julkaisun nimeä ja ao. tekstin kohtaa?
Tuollaisen vanhentuneen tiedon (A1:stä) julkinen esittäminen tällaisella foorumilla taitaa kertoa kyllä edellisestä vastaajasta omaa kieltään... Kun ei tiedetä mikä on määräys ja vielä voimassa oleva sellainen, niin lopputulos on tässä.
"Tuoreen opuksen" lukijalle: Kostean tilan määritelmä löytyy SFS 6000-8-804 kohdasta 804.1.1.2 esimerkkeineen. Opiskele aihe ensin ja esitä sitten vasta kommentteja toisten vastauksiin.
kieltää kopioimasta kirjaa tai sen osaa...
mutta jos haluaa laittaa kuivantilan romppeet sellaiseen paikkaan missä autoja pestään niin siitä vaan. kyllä joku järki näissäkin pitää olla, vvs:lla voidaan saada kyllä turvalliseksi, mutta pitää ottaa huomioon myös veden pääsy kojeisiin ja siitä aiheutuvat (palo)vaara tilanteet.
että näin.
parempikin, ettet kerro opuksen nimeä! Ovat tiedot sen verran vanhoja, ettei noita kannata paljon levitellä.
Copyright -asiakin näyttää olevan sinulle (tai edelliselle vastaajalle) vieras. Julkaisun nimen ja sivun mainitseminen ei riko kyllä kenenkään oikeuksia. Mutta kuten sanottu, täällä on parasta referoida vain sellaisia julkaisuja, jotka kestävät päivän valon.
Minulla on käsitys, että suurimmaksi osaksi autotallit tehdään maalatuilla kipsilevyseinillä eikä niissä autoja ole tarkoitus pestä. Lattiakaivo on tippuvesille.
Jos rakentaja tekee autotallista pesuhallia, niin kyllä sen pitää tulla selväksi hyvissä ajoin sähkärille.
pistorasiaan kun niin ei saa tehdä. kaikki sähkötapaturmat sattuvat vahingossa.
Ja se opus on sähkö ja teleurakoitsijaliiton julkaisu - sähköasennustekniikka 2 vuodelta 2004 ja sivu on 21.
arvata.
Laitapa sähköpostitse kysymys päätoimittajalle tuon kohdan velvoittavuudesta!
Voisivat kirjojen pakkomyynnin sijaan/lisäksi vilkaista hieman sisältöäkin.
Aivan sama tilanne on D1-julkaisun kanssa. Se on suurelta osin sanasta sanaan kopioitu vanhasta A1:stä (alkuperäinen D1-95 oli muuten SETIn eli silloisen viranomaisen julkaisu). Sitä sitten myydään suupuheissa standardisarjan SFS 6000 tulkintakirjana, kun ei puhuta edes samasta asiasta!
Jos D1:stä poistetaan kaikki koipiodut kohdat A1:stä, A2:sta, T-sarjan tiedonannoista ynnä muista vanhentuneista julkaisuista, ei kansien väliin jää alkusanojen lisäksi juuri mitään.
En kiellä sitä, etteikö julkaisun teksteissä olisi toteutuskelpoisiakin ratkaisuja ja hyviä malleja, mutta se on ihan eri asia kuin säädösten edellyttämät olennaiset turvallisuusvaatimukset ja asennusstandardin vaatimukset. Ja vain näistä jälkimmäisistä löytyy se PAKKO eli minimivaatimukset.
Näin kysymykseen SAAKO jotakin tehdä, EI voi vastata vanhoja normeja lukien. Ei siltikään, että joskus vaatimukset ovat samat.
Hyvä asennustapa ei aina korreloi minimivaatimusten kanssa. Standardin edellyttämää minimitasoa parempaa saa aina ja usein on pakkokin tehdä, mutta silloin siihen tavallisesti ovat syynä kaupalliset asiakirjat eivätkä säädökset. Normaali urakoitsija ei toimita senttiäkään parempia keskuksia tai valaisimia, mitä on pakko.
Sen verran että, kun aikoinaan olin kursseilla(-94?), niin silloisten määräysten mukaan ei saanut laittaa vessaankaan kun suojaerotetun pistorasian (pienitehoinen, muuntajalla)ja nyt mulla uudessa talossa ei ole edes vvs:n takana vessan pistorasia joka on aivan lavuaarin vieressä. Lisäksi kylpyhuoneessa on tavallinen lattialämmitystermostaatti ilman mitään suojakupuja. Komponentit näkyy ritilän alla. Kuulemma on ihan laillinen viritys. Kysyin näitä juttuja sähkäriltä. Termariin saa suihkattua aika helposti vettä. Suihkuun matkaa max 2m. Seinällä valuu tiivistynyttä kosteutta ihan vapaasti termostaattiin. Nämä on vvs:n takana kyllä. Ihmetyttää vain nämä uudet määräykset... Eli urakoitsijat menevät kyllä siitä mistä on aita matalin.
Mikä kurssi tuollainen oli?
valmentava kurssi, jossa samalla valmennettiin johonkin ylempään sähkötutkintoon. En muista ja ne nimikkeetkin on muuttuneet siitä.