Kyselisin taas kokemuksia hiusten lähdöstä... Olen kysellyt jo joskus aikaisemminkin samasta asiasta tällä palstalla. Lääkärit sanoivat mulle jo ennenkuin sytohoidot aloitettiin, että hiukset lähtee varmasti, luultavasti jo eka hoitokerran jälkeen ja melko varmasti parissa päivässä. Hoidot ovat näillä näkymin jo puolessa välissä, ja omia hiuksia on vielä suht hyvin päässä. Tänäänkin hoitaja totesi, että on todellinen ihme, että mulla on hiuksia vielä niin hyvin päässä. En ole tarvinnut peruukkia, vaikka hommasinkin sen jo hyvissä ajoin. Olen pärjäillyt tähän mennessä loistavasti huiveilla. Hiuksia lähtee kyllä TODELLA PALJON, varsinkin pestessä ja olen kyllä varautunut siihen, että en selviä loppuun asti ilman peruukkia... mutta saa nyt nähdä...
Kyselisin nyt sellaista, että kuinka pian teillä, joilla on kokemusta asiasta, hiukset lähtivät kasvamaan sytohoitojen jälkeen? Ja millaisella vauhdilla? Ja osaako joku sanoa, että onko sillä mitään vaikutusta, että hiukseni eivät ole lähteeneet samantien?
Kiitoksia jo etukäteen, jos joku viitsii vastata... :)
Kyselisin nyt sellaista, että kuinka pian teillä, joilla on kokemusta asiasta, hiukset lähtivät kasvamaan sytohoitojen jälkeen? Ja millaisella vauhdilla? Ja osaako joku sanoa, että onko sillä mitään vaikutusta, että hiukseni eivät ole lähteeneet samantien?
Kiitoksia jo etukäteen, jos joku viitsii vastata... :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
hiukset ovat myös lähteneet hitaasti mutta varmasti..aloitin hoidot toukokuussa ja saan 12 krt joka toinen vko ns. folfox-hoitoa paksusuolensyöpään..minulla hiuksia vielä päässä, mutta käytän huiveja ja lippistä..peruukin hankin varmuuden vuoksi, ehkä sitten syksymmällä..minulle peruukkiliikkeessä sanottiin, että peruukinmuokkaus tapahtunee vasta kun kaikki hiukset suht vex..muutkin "karvat" ovat harventuneet kyllä..
Muistelen, että äidilläni aikanaan lähti hiukset aika nopeasti, mutta tosi nopeasti alkoivat hoitojen loppumisen jälkeen kasvaa takaisin ja kaiken lisäksi paljon parempikuntoisina kuin ennen hiusten lähtöä!
Kylmämyssyllä pysyi noin 60% hiuksista päässä loppuun asti. Kolmannen hoidon jälkeen alkoi lähtee enemmän niin menin kampaajalle ja vedin pitkistä puolipitkiksi joka taas helpotti että hiuksia ei lähtenyt niin paljoa. Kahden viimeisen hoidon aikaan alkoi otsa olla jo aika harva mutta ostin leveän pannan joka jatkoi taas viikkoja eteenpäin. Älä föönaa tai harjaa paljon ne hiukset lähtee helposti...
Hiusten pysymisestä ei ollut kyllä mitään hyötyä koska se hius joka jäi oli tosi kurjaa. Uutta sänkeä pukkasi 1cm jo kuukauden jälkeen viimeisestä hoidosta.
Kiitos kyllä kuului kylmämyssylle koska jopa säärikarvat yms putosi pois.
Anneli
oman syto-hoitoni jälkeen odotin kauhuissani hiusten lähtöä. Ajatus siitä tuntui miltei pahemmalta kuin itse syövästä kuuleminen!
Ensin ei tapahtunut mitään, mutta sitten kahden viikon päästä alkoivat lähteä tuppoina. Se oli tosi paskamaista aikaa, vihdoin otin ja kiskoin irti kaiken mahdollisen, viimeistelin saksilla loput parin sentin pituiseksi ja huivi päähän.
Säästin muutaman tukon näytteeksi, en vielä ollut hommannut peruukkia silloin. Ihan kaikki tukka ei lähtenyt, jäi sellainen tosi harva, noin sentin-parin mittainen "tukka" - ehkä ne ovat kaikkein uusimmat, viimeiseksi kasvaneet hiukset jotka eivät lähteneet? Kulmakarvat ja silmäripset ovat tallella (3.hoito ensi viikolla). Muukin karvoitus on osittain mennyt.
Peruukin osto oli kamalaa. Suurin osa näytti kuin päässäni istuisi eläin. Myyjä alkoi 15 peruukin jälkeen vittuilla.
Vaihdoin kauppaa, toisesta löytyi heti kolmannen peruukin sovituksessa se 'omani' - kevyt ja lyhyt tukka, kauniita raitoja ja iloinen väri. Elle Willen peruukki. Alan uskoa, että sitä ei voi erottaa oikeasta tukasta.
tsemppiä kaikille ja voimahali
Ihan sama fiilis oli itselläni kuullessani hiusten lähdöstä. Itketti enemmän kuin itse syöpä!! Voi ihmismieli olla kummallinen.
Kyllä se peruukki melkoinen karvalakki oli kesähelteellä, mutta jotenkin oli kivempi, että oli edes tekokarvoja päässä.
Nopeastihan ne hiukset takaisin kasvoivat.
hei
samalta tuntui kuin minusta? Hauska kuulla, paitsi tietty kurjaa että tuntui siltä. Itsekin vähän ihmettelin, miten sinänsä pikkuasia voi tuntua pahemmalta kuin itse sairaus!
Mutta ehkä tukka kuitenkin on sellainen osa ulkoista "naiseutta", että sen menettämisen ajatuskin vei koko sisun hetkeksi.
- Eka kertaa diagnoosin jälkeen ITKIN vasta lähes kuukauden päästä leikkauksestani. Miksi? Oli ihana kesäyö, aivan tyyni karjalainen järvi, vesi oli lämmintä kuin linnunmaito. Enkä saanut uida! Silloin oli pakko tirauttaa itkua rantasaunan hämyisillä lauteilla pehmeän löylyn syleilyssä.
NIin, kummasti se ihmisen mieli tosiaan toimii. Olisiko se syöpä (ovarion) kuitenkin asia, jonka mieltää itsensä ulkopuoliseksi.
kiva kuulla että tukka kasvaa sitten, nyt on vähän vaikea uskoa näitä untuvia katsellessa.
terv. tsemppi