Työryhmä karsisi insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja
Helsinki, 15. 8.
STT
Aloituspaikkojen määrää ammattikorkeakoulujen tekniikan koulutuksessa tulee vähentää 1 400:lla, esittää asiaa pohtinut työryhmä.
Viiden seuraavan vuoden aikana tekniikan perusopintojen aloituspaikkojen määrä laskisi asteittain 8 000:sta 6 500:aan.
Yliopistokoulutuksen puolella tarve tekniikan koulutuksen aloituspaikkojen karsimiseen on pienempi.
Viiden vuoden kuluessa tulisi päästä tavoitteeseen, jossa kandidaattiohjelmissa aloittaisi vuosittain 3 200 ja maisteriohjelmissa 300 uutta opiskelijaa.
Vuonna 2004 tekniikan yliopisto-opinnot aloitti kaikkiaan 3 888 uutta opiskelijaa.
Työryhmän mielestä tutkimuksen ja opetuksen laadun parantaminen vaatii koulutusyksikköjen ja koulutusohjelmien määrän vähentämistä. Koulutus ja tutkimus tulisi keskittää suurempiin ja kilpailukykyisempiin yksiköihin.
Helsinki, 15. 8.
STT
Aloituspaikkojen määrää ammattikorkeakoulujen tekniikan koulutuksessa tulee vähentää 1 400:lla, esittää asiaa pohtinut työryhmä.
Viiden seuraavan vuoden aikana tekniikan perusopintojen aloituspaikkojen määrä laskisi asteittain 8 000:sta 6 500:aan.
Yliopistokoulutuksen puolella tarve tekniikan koulutuksen aloituspaikkojen karsimiseen on pienempi.
Viiden vuoden kuluessa tulisi päästä tavoitteeseen, jossa kandidaattiohjelmissa aloittaisi vuosittain 3 200 ja maisteriohjelmissa 300 uutta opiskelijaa.
Vuonna 2004 tekniikan yliopisto-opinnot aloitti kaikkiaan 3 888 uutta opiskelijaa.
Työryhmän mielestä tutkimuksen ja opetuksen laadun parantaminen vaatii koulutusyksikköjen ja koulutusohjelmien määrän vähentämistä. Koulutus ja tutkimus tulisi keskittää suurempiin ja kilpailukykyisempiin yksiköihin.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Paljonko noiden kortistoon tai kaupan kassalle koulutettavien insinöörien koulutus maksaa? Tarkkaa lukua tuskin kukaan tietää, mutta jopa naapurin tukeva rouva osaa käyttää maalaisjärkeään ja tietää että "Melko kallista!". IT-huuma oli ja meni ajat sitten,... korjausliike hieman myöhässä.
Kyllä tuo taso on ollut sellaista, että kassoillehan sitä päätyy kun ei koulutuksen tuloksena ole tavoitteita saavutettu ja oppeja otettu onkeen. Kunnon insinööreille on kysyntää kyllä, IT ala kasvaa koko ajan tottakai - käyttäkää omaa maalaisjärkeä ja katsokaa ympärillenne: kohta ollaan kokonaan teknologian varassa eikä kaupan kassojakaan tarvita... Miten vain saisi ne parhaat tyypit sinne penkkiä kuluttamaan?
Tätä palstaa lukiessakin tuntuu pahasti siltä että Kokkolalla ei ole tarpeeksi vetovoimaa uusien opiskelijoiden houkuttamiseksi ja sitten avoimille paikoille pääsee kukavain amiksesta hypännyt.
Pitäisi vain olla ammattitaitoisia insinöörejä tarjolla jottei työt karkaa Kiinaan!
Jep, jep, mutta miten ammattitaidoton inssi läpäisee koulun oppimatta mitään? Eikös koulussa ja opetuksessa ole silloin jotain vialla. Toisekseen, ei lahjakas oppilasaines loputtomiin riitä, joskus se pohjakin tulee vastaan - tai on tullut jo. Sitten pitää joustaa opetuksen vaativuudessa ja seuraukset näkyvät...
Tällä hetkellä Suomessa on ennätysmäärä inssejä väkilukuun suhteutettuna eli suomennettuna - tusinatavaraa. Muutenkin typerä idea kouluttaa 70% ikäluokasta näennäis-akateemisiksi, jos AMK on nyt edes yliopistoon verrattavissa. Ei tule koskaan onnistumaan: se mikä määrässä voitetaan, laadussa hävitään.
Kävisikö muuten ammattitaitoinen kiinalainen DI, joka on saanut koulutuksen Suomessa? Kiinalaisia opiskelijoita on tullut paljon opiskelemaan suomalaisiin teknillisiin yliopistoihin/korkeakouluihin, mutta he eivät vain halua jäädä tänne, koska suomalaiset palkat ja kehno työtilanne eivät houkuttele. Eli tuhlausta tämäkin.
Suomalaisen DI:n palkka ei ole alkuunkaan kansainvälisesti vertailukelpoinen. Tämä taas johtuu demarien ajamasta koulutuspolitiikasta, jonka seurauksena sekundasta on ylitarjontaa - tosin ei ulkomailla, missä opiskelu on lähes säännönmukaisesti maksullista - ja laadukasta.
miten oppineeksi sitä tulee. Ei ne huonot opettajatkaan voi hyvää potentiaalia pilata. Sitäpaitsi Tekussa kun opepolvi nuorenee niin koko aika paranee :P
tekuun pitäis saada nuorempia opettajia. Yleensä noi vanhat kääkät on niin pahalla päällä ettei niille edes uskalla puhua...niin, ja jos puhuu, ei saa vastausta, varsinkin jos olet nainen!!!
Suomeen riittää kymmenen AMK-keskusta
Ennen melkein joka pikkukaupungissa tai seutukuntakeskiössä piti olla yksi tai useampi opisto. Sitten suuresta osasta niistä piti tehdä ammattikorkeakouluja. Tuloksena kartalle roiskaistu verkko, jolle ei riitä resursseja. Taso on mitä on. Paikallinen uho näennäisosaamisesta on tuhonnut täydellisen laajemman verkostoitumisen. Kymmenet toimijat kilpailevat samoista julkisista rahoista - ja aivan liikaa vielä poliittisesti. Todellista toiminnallista verkostoa ja kansainvälisiä tuloksia ei juuri vieläkään näy missään päin AMK-verkostoa. Päällekkäisiä toimintoja on runsaasti. Toiminnan valtakunnallinen kehittäminen lähes toivotonta.
Kymmenen monipuolista AMK-paikkakuntaa riittää. Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu, Lahti, Kuopio, Jyväskylä, Pori. AMK:t sinne missä ihmiset, kauppa, tekniikka ja osaaminen ovat. Pk-seudun, Turun ja Tampereen AMK:t tietysti rakentaisivat toimintansa yliopistokeskusten kanssa liittäen yhteen AMK:jen ja yliopistokeskuksen monipuolisen huippuosaamisen. Pikkupaikkakuntien mini-AMK:illa emme tosiaan pärjää monialaisten huippujen verkostoja vastaan.
Ei AMK:ja tarvita enempää viiden miljoonan ihmisen maassa. Aiempaa parempi työvoima liikkuu kyllä minne sitä tarvitaan. !
"Aiempaa parempi työvoima liikkuu kyllä minne sitä tarvitaan."
eli ulkomaille.
Mitäs tekun paikalle keksitään? Uusi rakennus. Entä millä se kampus alue täytetään, sitten kun se on valmis?
Taitaa muutaman vuoden kuluttua olla Kokkolassa paljon tyhjää koulutustilaa!!!
Vielä jos ois hotellipaikkoja tarpeeks, ni vois järjestää Aceh-kokoukset ym. EU-kokoukset Kokkolassa.
Tekniikan alan hakijoita oli tänä vuonna odotettua vähemmän ja toisella hakukierroksellakaan emme saaneet pääsykokeissa toivottuja tuloksia. Haluamme pitää laadusta kiinni, toteaa ammattikorkeakoulun rehtori Marja-Liisa Tenhunen.
Eikös ne yleensä ota toisella hakukierroksella kaikki, jotka ovat osaneet nimen laittaa paperin yläkulmaan. Olen kuullut kavereista, joilla meni lisätentti omasta mielestään päin seiniä, silti opiskelupaikka löytyi.
Ompas tekussakin paljon kiinalaisia, mutta missä lienevät valmistuttuaan?
niin paljoa valmistu. Tämä johtuu siitä, että 45-75% joka luokalta lopettaa koulun kesken!!!!Kertoo jo jotain kyseisestä opiskelupaikasta.....
On se, että insinöörin papereilla ei missään kaupan kassalla istuta, sanotaanpa täällä palstalla nyt mitä tahansa. Sisään pääseminen on helppoa, valmistuminen ei.
No ei ole ihme! Eihän ne opettajatkaa(ei kaikki) viitsi edes työpaikalle tulla!Tämä on epäkohta johon tulisi puuttua!
Okei.... oot oikeassa tuon asian suhteen. Nimittäin ne paikat annetaan merkonomeille ja tradenomeille. Eihän nyt insinööriä voi kassalle laittaa :) Valmistumiseen riittää, että hengaa touhussa mukana. Opettajat eivät välttämättä tunneille tule, mutta eihän se valmistumista estä.
first in first out :) ei taida joka jampan kohdalla pitää paikkaansa ainakaan valmistumisen suhteen. sisään pääsee, mutta se onkin jo toinen juttu ketkä sieltä suoriutuu inssin paprut handussa kohtuu ajassa.
No ihan en allekirjoita väitettä. Isot pojat on puhunu, että ne fysiikan labrat saa vanhoilla pohjilla tai viimeistään säälillä läpi.... "*snif* ku mulla painaa tuo valmistuminen kovasti päälle ja töihinki pitäis mennä" (tai siis Aniakselle lunta lykkäämään)
fysiikan labrathan ovat vasta alkuopintoja :D
kaikki vaatetuspuolen tytöt töissä? Katsele vähän ympärilles marketeissa niin näät tuttuja naamoja. Jotkut on kyllä päässeet jopa Ouluun asti myymäläapulaisiksi...
Ja ne tosiaan on koulutettu nimikkeelle insinööri ja ne siellä tilastojakin vääristää.
Valmistuu 1 luokallinen per vuosi, joten taitaa kyllä "inssipoikia" olla suhteessa enemmän tilastoissa "vääristelemässä" eli siis näyttämässä miten asiat oikeasti ovat valtakunnassa.
tuo palkkaodotus ja työllistyminen. Kyllä vetää aika alas tuo palkka, kun mun tuntemat myymäläapulaiset ovat vielä kaiken hyvän päälle osa-aikaisia työntekijöitä vakisopparilla! Ja hei, Kokkola ei ole maailman napa, muitakin luokallisia valmistuu valtakunnan tasolla - toisissa kouluissa moninkertainen määrä Kokkolaan verrattuna...
Tiedänhän mä noita tekusta valmistuneita luuserimiehiäkin jotka on myyntitoimissa/kortistossa eli ei sillä. Laatua vain ei saa sisään mikäli ovet on liian avoinna kaikille. Hyvä siis tuo kiintiön supistaminen.
Mutta tosiaan, vertaa vähän.
jotka tunnen ovat pomoina vaatetusliikkeissä. Tai vaateosastojen pomoina. Tekevät välillä myös tavallista myyntityötä, vaikka ovatkin pomoja. Monet tästä syystä luulevat tavallisiksi kassoiksi tai myyjiksi. Monilla on oma vaatealan firma, missä myyvät itse. Kaikki ei ole ihan sitä miltä näyttää ihmiset.
...ei. Kyseessähän on vain hieno titteli. Alaisia pari kappaletta. Palkka ei paljoa tavallisesta myyjästä eroa. Suosituksista tuskin kukaan uskaltaa puhua, muuten masentaa.
Tampereelta tulee tekstiiliteollisuuden insinöörejä, Jyväskylästä enemmän kädentaitoihin, suunnitteluun ja ateljeetuotantoon suuntautuneita, Kokkolassa teollinen vaatetusala markkinointi.
Opetushallinto on hukassa, eikä missään nimessä tässä ajassa!
Nimikkeistöhän on vain sopimuskysymys, osaamistaso on sitten eri asia!
Suomessa on perusopetus maailman kärkiluokkaa, sen jälkeen sukelletaan ja syvälle.
Nimikkeistöä muuttamalla ei osaamisen taso kohoa.
Mitä neuvoksi? Niitä on monia, tässä niitä sen enempää pohtimatta.
Kyllä paikkoja on liikaa tarjolla teknillisellä alalla, kenties myös joillakin luonnontieteen aloilla. Valtiovalta näyttää uskovan, että jos halutaan saada tietty määrä päteviä insinöörejä tai diplomi-insinöörejä, niin se onnistuu ottamalla koulukseen sama määrä ihmisiä. Näin ei ole, suomesta ei kertakaikkiaan löydy nykyisten kiintiöiden suuruista joukkoa ihmisiä, joilla olisi kykyä ja halua suorittaa opinnot.
Tästä johtuen moni aloittaa opinnot, vaikka tietää itsekin että pärjääminen tulee olemaan kyseenalaista.
Tästä johtuen pitäisi koulutukseen valittaessa kaikilla hakijoilla pystyä osoittamaan olevansa tietyllä tasolla.
Mikäli tällaisia henkilöitä ei löytyisi kiintiöiden verran, otettaisiin koulutukseen vähemmän ihmisiä.
Heikkotasoiset ja huonosti motivoituneet opiskelijat kuluttavat turhaan resursseja, ja mikä pahinta, pilaavat todellisten opiskelijoiden maineen. Juuri näitä ihmisiä voimme syyttää opintoaikojen rajauksiin johtaneista opintojen venymisistä ja rahoituksen väärinkäytöstä.
Ei ne opintojen viivästymiset pelkästään heikoista yksilöistä johdu. Osa haluaa synnyttää muksun, osa käydä ulkomailla vaihdossa ja jotkut olla ottamatta opintolainaa ja tehdä töitä.
Itse laittaisin lisää resursseja opinnonohjaukseen keski-asteille.