Seksi

miten on homoille homoseksin laita, onko se syntiä

kiinnostaa kirjoitti:

miten on homoille homoseksin laita, onko se syntiä

Se ei ole jumalasta, vaan se on pahasta. Jumala ei ole tarkoittanut että esiaviollista seksiä harrastettaisiin ja tietenkään se ei ole hmoillekkaan sopivaa, eikä jumala ole tarkoittanut miesten tai naisten avioituvan keskenään saman sukupuolen kanssa.

Mielestäni huorin tekeminen on maksullisen seksin käyttämistä, siis huoran käyttämistä. Jos harrastaa seksiä rakastamansa henkilön kanssa ja raha ei siinä vaihda omistajaa, niin se ei ole huoraamista.

.......... kirjoitti:

Mielestäni huorin tekeminen on maksullisen seksin käyttämistä, siis huoran käyttämistä. Jos harrastaa seksiä rakastamansa henkilön kanssa ja raha ei siinä vaihda omistajaa, niin se ei ole huoraamista.

Matt 5:28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.


Eli huorin tekeminen on kaikkinaista oman nautinnon etsimistä.

Kuinka voit harrastaa esiaviollista seksiä jollain muulla perusteella, kuin oman nautinnon etsimis mielessä?
Kuinka voit harrastaa esiaviollista seksiä katsomatta himoiten naiseen?

huoruudesta kirjoitti:

Matt 5:28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.


Eli huorin tekeminen on kaikkinaista oman nautinnon etsimistä.

Kuinka voit harrastaa esiaviollista seksiä jollain muulla perusteella, kuin oman nautinnon etsimis mielessä?
Kuinka voit harrastaa esiaviollista seksiä katsomatta himoiten naiseen?

Raamattu sanoo paljon muutakin, jota ei oteta kirjaimellisesti. Nykykielessä huoraaminen on maksetun seksin ostamista.
Mitä pahaa on naisen/miehen himoiten katsomisessa? Toivon totisesti, että rakastettuni katsoo minuun himoiten, oltiin naimisissta tai ei.. Sitoutua voi ilman sorumuste vaihtoakin.

huoruudesta kirjoitti:

Matt 5:28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.


Eli huorin tekeminen on kaikkinaista oman nautinnon etsimistä.

Kuinka voit harrastaa esiaviollista seksiä jollain muulla perusteella, kuin oman nautinnon etsimis mielessä?
Kuinka voit harrastaa esiaviollista seksiä katsomatta himoiten naiseen?

.. kuuluu: Älä tee aviorikosta. Se tarkoittaa miehen suhdetta NAIMISISSA olevaan naiseen. Rangaistuksena tästä oli kuolema.
Sen sijaan rakastelu naimattoman naisen kanssa ei ollut aviorikos. Mutta jos nainen oli ollut neitsyt, miehen tuli naida hänet tai vähintään maksaa korvaus tämän isälle.

Huoraaminen on kyllä seksin myymistä, ei seksiä sinällään vaikkapa avioliiton ulkopuolella.

jaina kirjoitti:

Huoraaminen on kyllä seksin myymistä, ei seksiä sinällään vaikkapa avioliiton ulkopuolella.

sana kai on saanut nykyaikana. Laajassa mielessä huoraaminen tarkoittaa kaikkea sukupuolista kanssakäymistä muun kuin "laillistetun" aviopuolison kanssa.

merkityksen kirjoitti:

sana kai on saanut nykyaikana. Laajassa mielessä huoraaminen tarkoittaa kaikkea sukupuolista kanssakäymistä muun kuin "laillistetun" aviopuolison kanssa.

Sana huora tulee tuntia merkitsevästä kantasanasta. Lisäksi tulee muistaa temppeliprostituutio, mihin huoraamisella viitataan, joten esiaviolliset jutut ovat kyllä ihan omatekemää vouhottamista.

MaijuS kirjoitti:

.. kuuluu: Älä tee aviorikosta. Se tarkoittaa miehen suhdetta NAIMISISSA olevaan naiseen. Rangaistuksena tästä oli kuolema.
Sen sijaan rakastelu naimattoman naisen kanssa ei ollut aviorikos. Mutta jos nainen oli ollut neitsyt, miehen tuli naida hänet tai vähintään maksaa korvaus tämän isälle.

niin nykykäännös kyllä sanoo, mutta tarkataanpa mitä Jeesus itse sanoo:

27. Te olette kuulleet sanotuksi: "Älä tee huorin".
28. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.

Toisin sanoen, te olette kuulleet sanotuksi, älä tee aviorikosta, taikka älä tee huorin, mutta Jeesus sanoo meille, se joka katsoo naista himoiten, on jo tehnyt huorin/aviorikoksen hänen kanssaan.

Jeesus kyllä myöntää, että näinhän meille on sanottu ja siihen koitat edelleenkin vedota, ettei mikään muu huoruuden harrastaminen kuin kirjaimellinen aviorikos ole syntiä.

Mutta koska Jeesus tarkoituksen selittää, emme voi tehdä tyhjäksi yhtäkään hänen sanaansa.
Ei laista katoa yksikään piirto ennekuin taivas ja maa katoaa - näinhän Raamatussa myös sanotaan.

minkä tähden siis et usko Herran sanoja?

.......... kirjoitti:

Raamattu sanoo paljon muutakin, jota ei oteta kirjaimellisesti. Nykykielessä huoraaminen on maksetun seksin ostamista.
Mitä pahaa on naisen/miehen himoiten katsomisessa? Toivon totisesti, että rakastettuni katsoo minuun himoiten, oltiin naimisissta tai ei.. Sitoutua voi ilman sorumuste vaihtoakin.

jos jaksat...

samakirjoittaja kirjoitti:

niin nykykäännös kyllä sanoo, mutta tarkataanpa mitä Jeesus itse sanoo:

27. Te olette kuulleet sanotuksi: "Älä tee huorin".
28. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.

Toisin sanoen, te olette kuulleet sanotuksi, älä tee aviorikosta, taikka älä tee huorin, mutta Jeesus sanoo meille, se joka katsoo naista himoiten, on jo tehnyt huorin/aviorikoksen hänen kanssaan.

Jeesus kyllä myöntää, että näinhän meille on sanottu ja siihen koitat edelleenkin vedota, ettei mikään muu huoruuden harrastaminen kuin kirjaimellinen aviorikos ole syntiä.

Mutta koska Jeesus tarkoituksen selittää, emme voi tehdä tyhjäksi yhtäkään hänen sanaansa.
Ei laista katoa yksikään piirto ennekuin taivas ja maa katoaa - näinhän Raamatussa myös sanotaan.

minkä tähden siis et usko Herran sanoja?

Näin lukion uskonnon kirjassa sanotaan. En keksinyt itse.

erittäin hyvä esimerkki :)

Mariasta tuli neitsytäiti vasta 300-luvulla Nikeian kirkolliskokouksen päätöksellä.

että kirjoitti:

Mariasta tuli neitsytäiti vasta 300-luvulla Nikeian kirkolliskokouksen päätöksellä.

Jeesuksen äidin neitsyydestä tietoa jonkin verran aiemmin kuin vasta Nikean kirkolliskokouksessa 300 vuotta Kristuksen syntymän jälkeen.

14. Ja Herra Jumala sanoi kärmeelle: ettäs tämän teit, kirottu ole sinä kaikesta karjasta, ja kaikista eläimistä maalla: sinun pitää käymän vatsallas, ja syömän maata kaiken elinaikas.
15. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille, ja sinun siemenes ja hänen siemenensä välille; sen pitää rikki polkemaan sinun pääs, ja sinä olet pistävä häntä kantapäähän.(1. Moos. 3)

14. Sentähden antaa itse Herra teille merkin: katso, neitsy siittää ja synnyttää pojan, sen nimi pitää kutsuttaman Immanuel.(Jes. 7)

...Kristillistä avioliittoa laisinkaan.

>>
Raamattu mainitsee, etteivät he ole aloittaneet sukupuolielämää ennen avioitumista.Kun Marian raskaus tulee ilmi, aiheuttaa se kihlaparissa hämmennystä, koska heidän liittoaan ei ole vielä siunattu.
>>

Raamattu EI MAINITSE, etteivät Maria ja Josef olisi aloittaneet sukupuolista kanssakäymistä kihloissa ollessaan, vaan he odottivat ainoastaan Jeesuksen syntymän. Raskaus kävi ilmi heidän kihlautuessaan;)

Matt. 1:18
Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin. Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, huomattiin hänen ennen heidän yhteenmenoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä

Raamattu mainitsee, että Josef kyllä pidättäytyi yhtymästä Mariaan, ennen Jeesuksen syntymää, mutta avioliitosta ei puhuttu mitään.

Raamattu ei tuomitse esiaviollista seksiä, mutta vastuuttoman hyväksikäytön kylläkin. Jos mies makasi neitsyen, niin piti olla valmis menemään myös naimisiin tämän kanssa, eli huolehtimaan ja turvaamaan toimeentulo naiselle, joka muutoin ei enää kelvannut avioliittomarkkinoilla tuohon aikaan.

Alkuseurakunnan aikoihin ei edes tunnettu kristillistä avioliittoa. Merkiksi seurakunnalle kihlapari kävi vain yhdessä vierekkäin ehtoollisella. Kristillinen avioliitto on vain kirkon isien keksimiä juttuja satoja vuosia Jeesuksen jälkeen.

admata. kirjoitti:

...Kristillistä avioliittoa laisinkaan.

>>
Raamattu mainitsee, etteivät he ole aloittaneet sukupuolielämää ennen avioitumista.Kun Marian raskaus tulee ilmi, aiheuttaa se kihlaparissa hämmennystä, koska heidän liittoaan ei ole vielä siunattu.
>>

Raamattu EI MAINITSE, etteivät Maria ja Josef olisi aloittaneet sukupuolista kanssakäymistä kihloissa ollessaan, vaan he odottivat ainoastaan Jeesuksen syntymän. Raskaus kävi ilmi heidän kihlautuessaan;)

Matt. 1:18
Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin. Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, huomattiin hänen ennen heidän yhteenmenoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä

Raamattu mainitsee, että Josef kyllä pidättäytyi yhtymästä Mariaan, ennen Jeesuksen syntymää, mutta avioliitosta ei puhuttu mitään.

Raamattu ei tuomitse esiaviollista seksiä, mutta vastuuttoman hyväksikäytön kylläkin. Jos mies makasi neitsyen, niin piti olla valmis menemään myös naimisiin tämän kanssa, eli huolehtimaan ja turvaamaan toimeentulo naiselle, joka muutoin ei enää kelvannut avioliittomarkkinoilla tuohon aikaan.

Alkuseurakunnan aikoihin ei edes tunnettu kristillistä avioliittoa. Merkiksi seurakunnalle kihlapari kävi vain yhdessä vierekkäin ehtoollisella. Kristillinen avioliitto on vain kirkon isien keksimiä juttuja satoja vuosia Jeesuksen jälkeen.

Esim. Suomessakin oli vielä 1800-luvulla ihmisiä, jotka eivät hankalien kulkuyhteyksien takia avioituneet koskaan vaikka elivät kuten mies ja vaimo. Tai joku kerta kirkkomatkalla ehkä hoitivat senkin kuntoon. Sama lasten kastamisen kanssa. Lapsi saattoi olla vaikka 5 v. ennen kuin hänet kastettiin.

siitä kirjoitti:

Jeesuksen äidin neitsyydestä tietoa jonkin verran aiemmin kuin vasta Nikean kirkolliskokouksessa 300 vuotta Kristuksen syntymän jälkeen.

14. Ja Herra Jumala sanoi kärmeelle: ettäs tämän teit, kirottu ole sinä kaikesta karjasta, ja kaikista eläimistä maalla: sinun pitää käymän vatsallas, ja syömän maata kaiken elinaikas.
15. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille, ja sinun siemenes ja hänen siemenensä välille; sen pitää rikki polkemaan sinun pääs, ja sinä olet pistävä häntä kantapäähän.(1. Moos. 3)

14. Sentähden antaa itse Herra teille merkin: katso, neitsy siittää ja synnyttää pojan, sen nimi pitää kutsuttaman Immanuel.(Jes. 7)

"14. Sentähden antaa itse Herra teille merkin: katso, neitsy siittää ja synnyttää pojan, sen nimi pitää kutsuttaman Immanuel.(Jes. 7)"

Jotenkin olen kuvitellut, että koiraan roolina olisi tuo siittäminen.

admata. kirjoitti:

...Kristillistä avioliittoa laisinkaan.

>>
Raamattu mainitsee, etteivät he ole aloittaneet sukupuolielämää ennen avioitumista.Kun Marian raskaus tulee ilmi, aiheuttaa se kihlaparissa hämmennystä, koska heidän liittoaan ei ole vielä siunattu.
>>

Raamattu EI MAINITSE, etteivät Maria ja Josef olisi aloittaneet sukupuolista kanssakäymistä kihloissa ollessaan, vaan he odottivat ainoastaan Jeesuksen syntymän. Raskaus kävi ilmi heidän kihlautuessaan;)

Matt. 1:18
Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin. Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, huomattiin hänen ennen heidän yhteenmenoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä

Raamattu mainitsee, että Josef kyllä pidättäytyi yhtymästä Mariaan, ennen Jeesuksen syntymää, mutta avioliitosta ei puhuttu mitään.

Raamattu ei tuomitse esiaviollista seksiä, mutta vastuuttoman hyväksikäytön kylläkin. Jos mies makasi neitsyen, niin piti olla valmis menemään myös naimisiin tämän kanssa, eli huolehtimaan ja turvaamaan toimeentulo naiselle, joka muutoin ei enää kelvannut avioliittomarkkinoilla tuohon aikaan.

Alkuseurakunnan aikoihin ei edes tunnettu kristillistä avioliittoa. Merkiksi seurakunnalle kihlapari kävi vain yhdessä vierekkäin ehtoollisella. Kristillinen avioliitto on vain kirkon isien keksimiä juttuja satoja vuosia Jeesuksen jälkeen.

miten niin Raamattu ei tunne kristillistä avioliittoa? Mitä on kristillinen avioliitto?

Uudessa testamentissahan on lukemattomia neuvoja aviopareille. Eikö juuri kristittyjen välinen avioliitto, jossa esim. Raamatun neuvoja pyritään noudattamaan, ole juuri kristillinen avioliitto? Eihän siihen kirkon suorittamaa seremoniaa sinänsä tarvita? Vaikka toki asian voi näinkin käsittää ja määritellä.

Olennaista on se, että avioliittoa pidettiin jo tuolloin JUMALAN säätämyksenä ja järjestyksenä. Ajan tavan mukaan juutalaisista kristityiksi kääntyneet vihittiin avioliittoon juutalaisin menoin, ja roomalaisesta piiristä kääntyneet solmittiin avioliittoon roomalaisen käytännön mukaan. Avioliitto siis todellakin SOLMITTIIN jo alkuseurakunnan aikana, vaikkei seurakunnan toimesta! Olihan avioliiton oltava yhteiskunnallisesti pätevä.

Vähitellen, kun kristinusko sai enemmän sijaa ja alkoi levittäytyä, alkoi kirkon asema korostua avioliittoon vihkimisessä. Kuvaavaa on, että JO 200-luvulla eläneen Tertullianuksen teksteissä puhutaan aviokuulutuksesta. Eli aika pian alettiin tutkia ihan kirkon toimesta, onko avioon aikovan parin liitolle esteitä (juridisesti avioliitto solmittiin tosin toisin menoin, mutta tämä oli kirkon käytäntö omille jäsenilleen).

Mainitsemasi ehtoollinen nautittiin kirkossa vasta juridisen/yhteiskunnallisen vihkimisen JÄLKEEN. Eli valmiiksi naimisissa oleva pari osallistui vihkimisen jälkeen jumalanpalvelukseen ja meni yhdessä ehtoolliselle -ja sai näin myös uskonnollisen siunauksen liitolleen.

admata. kirjoitti:

...Kristillistä avioliittoa laisinkaan.

>>
Raamattu mainitsee, etteivät he ole aloittaneet sukupuolielämää ennen avioitumista.Kun Marian raskaus tulee ilmi, aiheuttaa se kihlaparissa hämmennystä, koska heidän liittoaan ei ole vielä siunattu.
>>

Raamattu EI MAINITSE, etteivät Maria ja Josef olisi aloittaneet sukupuolista kanssakäymistä kihloissa ollessaan, vaan he odottivat ainoastaan Jeesuksen syntymän. Raskaus kävi ilmi heidän kihlautuessaan;)

Matt. 1:18
Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin. Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, huomattiin hänen ennen heidän yhteenmenoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä

Raamattu mainitsee, että Josef kyllä pidättäytyi yhtymästä Mariaan, ennen Jeesuksen syntymää, mutta avioliitosta ei puhuttu mitään.

Raamattu ei tuomitse esiaviollista seksiä, mutta vastuuttoman hyväksikäytön kylläkin. Jos mies makasi neitsyen, niin piti olla valmis menemään myös naimisiin tämän kanssa, eli huolehtimaan ja turvaamaan toimeentulo naiselle, joka muutoin ei enää kelvannut avioliittomarkkinoilla tuohon aikaan.

Alkuseurakunnan aikoihin ei edes tunnettu kristillistä avioliittoa. Merkiksi seurakunnalle kihlapari kävi vain yhdessä vierekkäin ehtoollisella. Kristillinen avioliitto on vain kirkon isien keksimiä juttuja satoja vuosia Jeesuksen jälkeen.

oli kihlattu Joosefille jo ennen raskaaksi tulemistaan(1 Luuk. 26-35).Hän ihmetteli raskauttaan, koska tiesi olevansa koskematon.

Matteus kertoo mainitsemassasi jakeessa uuden käännöksen mukaan, "ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu". Jonkinlainen rituaali/allekirjoittamistilaisuus tms. siis oli kihlauksen ja avioliiton välissä heilläkin. Tätä vahvistamista Joosef empi, mutta enkeli sanoo unessa hänelle k.o. luvun lopussa: älä epäröi ottaa Mariaa vaimoksesi.Niinpä hän otti Marian vaimokseen alkuperäisen suunnitelman mukaan, koskematta häneen kuitenkaan ennen Jeesuksen syntymää.

Tobias kirjoitti:

oli kihlattu Joosefille jo ennen raskaaksi tulemistaan(1 Luuk. 26-35).Hän ihmetteli raskauttaan, koska tiesi olevansa koskematon.

Matteus kertoo mainitsemassasi jakeessa uuden käännöksen mukaan, "ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu". Jonkinlainen rituaali/allekirjoittamistilaisuus tms. siis oli kihlauksen ja avioliiton välissä heilläkin. Tätä vahvistamista Joosef empi, mutta enkeli sanoo unessa hänelle k.o. luvun lopussa: älä epäröi ottaa Mariaa vaimoksesi.Niinpä hän otti Marian vaimokseen alkuperäisen suunnitelman mukaan, koskematta häneen kuitenkaan ennen Jeesuksen syntymää.

Ettehän te oikeasti usko, että Maria tuli raskaaksi neitseenä ja pyhästä hengestä. Jospa se pyhä henki oli ihan siemennestettä kuitenkin? Ja onko sillä ylipäätään merkitystä, että Maria oli neitsyt?

heijaa.. kirjoitti:

Ettehän te oikeasti usko, että Maria tuli raskaaksi neitseenä ja pyhästä hengestä. Jospa se pyhä henki oli ihan siemennestettä kuitenkin? Ja onko sillä ylipäätään merkitystä, että Maria oli neitsyt?

Jes. 7:14

Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt* tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel*. [Käännös "neitsyt" perustuu Septuagintaan. Hepreankielisen alkutekstin alma merkitsee 'nuori nainen'. Nimi Immanuel merkitsee 'meidän kanssamme on Jumala'.] [Matt. 1:23]

Varmaankin tuon ennustuksen takia Jeesus-myytin sepittäjät halusivat esittää Jeesuksen neitseestä syntyneeksi. Oikestihan VT:ssa ei ole yhtään viittausta Jeesukseen.

siitä kirjoitti:

Jeesuksen äidin neitsyydestä tietoa jonkin verran aiemmin kuin vasta Nikean kirkolliskokouksessa 300 vuotta Kristuksen syntymän jälkeen.

14. Ja Herra Jumala sanoi kärmeelle: ettäs tämän teit, kirottu ole sinä kaikesta karjasta, ja kaikista eläimistä maalla: sinun pitää käymän vatsallas, ja syömän maata kaiken elinaikas.
15. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille, ja sinun siemenes ja hänen siemenensä välille; sen pitää rikki polkemaan sinun pääs, ja sinä olet pistävä häntä kantapäähän.(1. Moos. 3)

14. Sentähden antaa itse Herra teille merkin: katso, neitsy siittää ja synnyttää pojan, sen nimi pitää kutsuttaman Immanuel.(Jes. 7)

Miten tuo Mooseksen kirjan kohta viittaa neitsyyteen?

Ihan luomiskertomuksesta kun lähdet liikkeelle, niin kuka vihki Aatamin ja Eevan avioliittoon? Jumalako? Miksei tästä ole mainittu mitään Raamatussa?

>>
mies yhtyköön VAIMOONSA ja he tulevat yhdeksi lihaksi. Ja Uudessa testamentissa tätä jatketaan, että "sen minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako".
>>

Tässä täytyy muistaa että vaimo oli tuolloin myös yleisnimi naiselle. Naisen ja miehen yhtyessä Raamattu tosin kertoo että he tulevat yhdeksi lihaksi ja UT:ssä kehoitetaan olemaan erottamatta sitä, minkä JUMALA on yhdistänyt.

Minulla tulee tässä mieleen sellainen ajatus, että Jumala yhdistää keskenään rakastelevat miehen ja naisen. Tällöin he ovat ikäänkuin Jumalan silmien alla naimisissa. Avioliittoon erikseen vihkiminenhän on puolestaan ihmisten keksimiä juttuja. Toisaalta jos kuitenkin hyväksyy tämän "Jumalan yhdistämisen", niin miksi ei liittoa tunnustaisi myös ihmisten edessä menemällä virallisesti naimisiin... Eli ihan ajatuksilla tässä saivartelen, mutta ehkä tämä kuitenkin voi myös tuoda tietynlaista näkökulmaa esiaviolliseen seksiin.

admata. kirjoitti:

Ihan luomiskertomuksesta kun lähdet liikkeelle, niin kuka vihki Aatamin ja Eevan avioliittoon? Jumalako? Miksei tästä ole mainittu mitään Raamatussa?

>>
mies yhtyköön VAIMOONSA ja he tulevat yhdeksi lihaksi. Ja Uudessa testamentissa tätä jatketaan, että "sen minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako".
>>

Tässä täytyy muistaa että vaimo oli tuolloin myös yleisnimi naiselle. Naisen ja miehen yhtyessä Raamattu tosin kertoo että he tulevat yhdeksi lihaksi ja UT:ssä kehoitetaan olemaan erottamatta sitä, minkä JUMALA on yhdistänyt.

Minulla tulee tässä mieleen sellainen ajatus, että Jumala yhdistää keskenään rakastelevat miehen ja naisen. Tällöin he ovat ikäänkuin Jumalan silmien alla naimisissa. Avioliittoon erikseen vihkiminenhän on puolestaan ihmisten keksimiä juttuja. Toisaalta jos kuitenkin hyväksyy tämän "Jumalan yhdistämisen", niin miksi ei liittoa tunnustaisi myös ihmisten edessä menemällä virallisesti naimisiin... Eli ihan ajatuksilla tässä saivartelen, mutta ehkä tämä kuitenkin voi myös tuoda tietynlaista näkökulmaa esiaviolliseen seksiin.

Juu, on selvä, ettei Aatami ja Eeva viettäneet kirkkohäitä;) Eikä seremoniolla tuolloin merkitystä ollutkaan.

On vieläkin uskovaisia, jotka ajattelevat (vanhan mallin mukaan, olisikohan syytä puhua Vanhan testamentin ajan käytännöistä?), että avioliitto alkaa rakastelusta. Vaimoksi tulee se, jonka kanssa rakastelee. Hänen kanssaan solmitaan PYSYVÄ liitto. Ei ole mitään perusteita väittää, että luomiskertomuksen "vaimo" tarkoittaisi ketä tahansa naista. "Yhtä lihaa" voi olla vain yhden ihmisen kanssa.

Kuitenkin kautta vuosisatojen -ja käsittääkseni aivan yleisesti jo Jeesuksen aikana, esiaviollista seksiä on pidetty syntinä. Tämä on aivan yleinen kristillinen perinne, eikä vain kristillinen, vaan on käytäntönä myös muiden uskontojen piirissä. Ainakin minä pidän jo tuota perinnettä suuressa arvossa, ja kun se nousee kuitenkin suoraan Raamatusta ja Jeesuksen puheista, niin sitä suuremmalla syyllä. Suoraa jaetta ei tietysti löydy, jossa sanotaan, että esiaviollinen seksi on syntiä, mutta ei sitä tarvitse rautalangasta vääntääkään;) Raamatun henki tämän asian suhteen on minusta aivan selvä.
Ja monia asioita, joita on pidetty itsestäänselvinä ei edes Raamatussa käsitellä.

Kysymys vielä sinulle: jos keskenään rakastelevat nainen ja mies ovat mielestäsi Jumalan silmisissä naimisissa, niin onko joku ihminen naimisissa esim. kaikkien 20 henkilön kanssa, joiden kanssaan on elämänsä aikana rakastellut. Vai miten ajattelet asian? Monellahan on useita sukupuolisuhteita samanaikaisesti.

Kaisla. kirjoitti:

Juu, on selvä, ettei Aatami ja Eeva viettäneet kirkkohäitä;) Eikä seremoniolla tuolloin merkitystä ollutkaan.

On vieläkin uskovaisia, jotka ajattelevat (vanhan mallin mukaan, olisikohan syytä puhua Vanhan testamentin ajan käytännöistä?), että avioliitto alkaa rakastelusta. Vaimoksi tulee se, jonka kanssa rakastelee. Hänen kanssaan solmitaan PYSYVÄ liitto. Ei ole mitään perusteita väittää, että luomiskertomuksen "vaimo" tarkoittaisi ketä tahansa naista. "Yhtä lihaa" voi olla vain yhden ihmisen kanssa.

Kuitenkin kautta vuosisatojen -ja käsittääkseni aivan yleisesti jo Jeesuksen aikana, esiaviollista seksiä on pidetty syntinä. Tämä on aivan yleinen kristillinen perinne, eikä vain kristillinen, vaan on käytäntönä myös muiden uskontojen piirissä. Ainakin minä pidän jo tuota perinnettä suuressa arvossa, ja kun se nousee kuitenkin suoraan Raamatusta ja Jeesuksen puheista, niin sitä suuremmalla syyllä. Suoraa jaetta ei tietysti löydy, jossa sanotaan, että esiaviollinen seksi on syntiä, mutta ei sitä tarvitse rautalangasta vääntääkään;) Raamatun henki tämän asian suhteen on minusta aivan selvä.
Ja monia asioita, joita on pidetty itsestäänselvinä ei edes Raamatussa käsitellä.

Kysymys vielä sinulle: jos keskenään rakastelevat nainen ja mies ovat mielestäsi Jumalan silmisissä naimisissa, niin onko joku ihminen naimisissa esim. kaikkien 20 henkilön kanssa, joiden kanssaan on elämänsä aikana rakastellut. Vai miten ajattelet asian? Monellahan on useita sukupuolisuhteita samanaikaisesti.

Uskallan nyt sanoa suoraan, että Raamattu tuntee esiaviollisen seksin, EIKÄ hyväksy sitä. Juutalaisuudessa seksi ei kuulunut edes kihlausaikaan (vaikka se oli paljon sitovampi juttu kuin nykyään) ja vaikka kihla-aika kesti yleensä kokonaisen vuoden. Puolisot olivat ikään kuin LUVATUT toisilleen, mutta ei ANNETUT. Seksi sallittiin vasta vihkimisen jälkeen.

Tämä oli siis tilanne ajanlaskuan alun molemmin pupolin ja ei ole PIENINTÄKÄÄN SYYTÄ kuvitella, että Jeesus tai juutalaiset opetuslapset olisivat ajatelleet asiasta toisin. Alkuseurakunnasta lähtien tilanne on kaiketi ollut aivan selvä. Aatamin ja Eevan aika on sitten toinen juttu, kun tilanne oli aika tavalla eri:)

Kaisla. kirjoitti:

Juu, on selvä, ettei Aatami ja Eeva viettäneet kirkkohäitä;) Eikä seremoniolla tuolloin merkitystä ollutkaan.

On vieläkin uskovaisia, jotka ajattelevat (vanhan mallin mukaan, olisikohan syytä puhua Vanhan testamentin ajan käytännöistä?), että avioliitto alkaa rakastelusta. Vaimoksi tulee se, jonka kanssa rakastelee. Hänen kanssaan solmitaan PYSYVÄ liitto. Ei ole mitään perusteita väittää, että luomiskertomuksen "vaimo" tarkoittaisi ketä tahansa naista. "Yhtä lihaa" voi olla vain yhden ihmisen kanssa.

Kuitenkin kautta vuosisatojen -ja käsittääkseni aivan yleisesti jo Jeesuksen aikana, esiaviollista seksiä on pidetty syntinä. Tämä on aivan yleinen kristillinen perinne, eikä vain kristillinen, vaan on käytäntönä myös muiden uskontojen piirissä. Ainakin minä pidän jo tuota perinnettä suuressa arvossa, ja kun se nousee kuitenkin suoraan Raamatusta ja Jeesuksen puheista, niin sitä suuremmalla syyllä. Suoraa jaetta ei tietysti löydy, jossa sanotaan, että esiaviollinen seksi on syntiä, mutta ei sitä tarvitse rautalangasta vääntääkään;) Raamatun henki tämän asian suhteen on minusta aivan selvä.
Ja monia asioita, joita on pidetty itsestäänselvinä ei edes Raamatussa käsitellä.

Kysymys vielä sinulle: jos keskenään rakastelevat nainen ja mies ovat mielestäsi Jumalan silmisissä naimisissa, niin onko joku ihminen naimisissa esim. kaikkien 20 henkilön kanssa, joiden kanssaan on elämänsä aikana rakastellut. Vai miten ajattelet asian? Monellahan on useita sukupuolisuhteita samanaikaisesti.

Kiitokset hyvin perustelluista kommenteistasi:)

>>
Raamatun henki tämän asian suhteen on minusta aivan selvä.
Ja monia asioita, joita on pidetty itsestäänselvinä ei edes Raamatussa käsitellä.
>>

On todellakin monia asioita, joita on kautta vuosisatojen tulkittu olevan jollain lailla. Haluankin ehkä jollain lailla hieman kyseenalaistaa noita tulkintoja.

Raamatussa on monia opetuksia ja tulkintoja joiden tarkoitus on oikeudenmukaisuus aikansa kulttuurissa. Tuskin kukaan nykypäivänä pitäisi oikeudenmukaisena raiskatulle naiselle, että tämän täytyy mennä raiskaajansa kanssa naimisiin;) Tämä on kuitenkin Raamatun ohje... Siinä on ollut kyse sen ajan oikeusturvasta, missä miehelle on langetettu velvollisuus elättää ja huolehtia naisesta, jolle on tehnyt vääryyttä.

Haluan myös katsoa hieman pintaa syvemmälle ja miettiä että mitä pahaa esiaviollisista suhteista käytännössä seuraa? Jos seurustelu päättyy pettämiseen tai muuten vaan toisen itsekkyyteen, niin on ikävät seuraukset ymmärrettäviä. Mielestäni nämä asiat ja ihmissuhteet ylipäänsä eivät kuitenkaan ole aivan yksinkertaisia. Jokainen suhde on yksilöllinen ja ainutlaatuinen kahden ihmisen vuorovaikutussuhde.

>>
Kysymys vielä sinulle: jos keskenään rakastelevat nainen ja mies ovat mielestäsi Jumalan silmisissä naimisissa, niin onko joku ihminen naimisissa esim. kaikkien 20 henkilön kanssa, joiden kanssaan on elämänsä aikana rakastellut. Vai miten ajattelet asian? Monellahan on useita sukupuolisuhteita samanaikaisesti.
>>

Periaatteessa kyllä siinä mielessä että ihmiset, jotka harrastavat seksiä keskenään, ovat mielestäni jossain määrin myös vastuussa toisistaan. Raamatun vanhan testamentin aikoihin ei kuninkaiden haaremeita tai jalkavaimoja pidetty yhtään minään, eikä Jumala missään kohti Raamattua näitä tuomitse. Uudessa testamentissa mielenkiintoinen vaatimus seurakunnanpalvelijalle on, että hän on "yhden vaimon mies." Tuossa on huomattavaa, että moinen sanottiin seurakunnan palvelijasta, ei riviuskovaisesta... Tosin Paavali kyllä puhuu yksiavioisuuden puolesta muutoinkin, myönnettäköön se.

Ihmetystä herättää hieman se asia, että miten Jumalan tahto on tässä asiassa voinut muuttua kulttuurillisen muutoksen myötä? Luulisi ettei Jumala muuttaisi käsityksiään esimerkiksi moniavioisuuden sopivuudesta, mutta näin Raamattua lukiessa kuitenkin näyttää käyneen.

Kysymys sinulle: Jos eskimoita, joiden kulttuuriin ja hyviin tapoihin kuuluu vaimon tai tyttären lainaaminen vieraalle, niin pitäisikö kristityiksi kääntyneiden eskimoiden lopettaa tämä vuosituhansia hyväksi havaitsemansa käytäntö?

Mahtaisiko siitä seurata heille käytännössä hyvää vai huonoa? Mainittakoon tähän se, että jos vieras onnistuu eskimokulttuurissa saamaan vaimon tai tyttären raskaaksi, niin häntä pidetään ylinpänä ystävänä koska on rikastuttanut muutoin liian köyhää eskimoiden geeniperimää...

Kaisla. kirjoitti:

Uskallan nyt sanoa suoraan, että Raamattu tuntee esiaviollisen seksin, EIKÄ hyväksy sitä. Juutalaisuudessa seksi ei kuulunut edes kihlausaikaan (vaikka se oli paljon sitovampi juttu kuin nykyään) ja vaikka kihla-aika kesti yleensä kokonaisen vuoden. Puolisot olivat ikään kuin LUVATUT toisilleen, mutta ei ANNETUT. Seksi sallittiin vasta vihkimisen jälkeen.

Tämä oli siis tilanne ajanlaskuan alun molemmin pupolin ja ei ole PIENINTÄKÄÄN SYYTÄ kuvitella, että Jeesus tai juutalaiset opetuslapset olisivat ajatelleet asiasta toisin. Alkuseurakunnasta lähtien tilanne on kaiketi ollut aivan selvä. Aatamin ja Eevan aika on sitten toinen juttu, kun tilanne oli aika tavalla eri:)

>>
Juutalaisuudessa seksi ei kuulunut edes kihlausaikaan (vaikka se oli paljon sitovampi juttu kuin nykyään) ja vaikka kihla-aika kesti yleensä kokonaisen vuoden. Puolisot olivat ikään kuin LUVATUT toisilleen, mutta ei ANNETUT. Seksi sallittiin vasta vihkimisen jälkeen.
>>

Tuo on varmasti totta. Tosin nuo kuvaamasi Juutalaisten avioliitot olivat pääsääntöisesti vanhempien sopimuksia, joissa "toisilleen luvatut" saattoivat olla myös toisilleen tuntemattomia...

Miten muuten suhtaudut siihen, kun vanhassa testamentissa vilisee tarinoita miehistä (Simson jne.), jotka rakstuivat useisiin naisiin ja rakastelivat useiden naisten kanssa. Heidän kohdallaan Raamatussa kuvataan intohimoista seksuaalista rakastumista, ilman että sitä mainittaisiin jollain tavoin Jumalalle sopimattomana?

old_profile_16572 kirjoitti:

Kiitokset hyvin perustelluista kommenteistasi:)

>>
Raamatun henki tämän asian suhteen on minusta aivan selvä.
Ja monia asioita, joita on pidetty itsestäänselvinä ei edes Raamatussa käsitellä.
>>

On todellakin monia asioita, joita on kautta vuosisatojen tulkittu olevan jollain lailla. Haluankin ehkä jollain lailla hieman kyseenalaistaa noita tulkintoja.

Raamatussa on monia opetuksia ja tulkintoja joiden tarkoitus on oikeudenmukaisuus aikansa kulttuurissa. Tuskin kukaan nykypäivänä pitäisi oikeudenmukaisena raiskatulle naiselle, että tämän täytyy mennä raiskaajansa kanssa naimisiin;) Tämä on kuitenkin Raamatun ohje... Siinä on ollut kyse sen ajan oikeusturvasta, missä miehelle on langetettu velvollisuus elättää ja huolehtia naisesta, jolle on tehnyt vääryyttä.

Haluan myös katsoa hieman pintaa syvemmälle ja miettiä että mitä pahaa esiaviollisista suhteista käytännössä seuraa? Jos seurustelu päättyy pettämiseen tai muuten vaan toisen itsekkyyteen, niin on ikävät seuraukset ymmärrettäviä. Mielestäni nämä asiat ja ihmissuhteet ylipäänsä eivät kuitenkaan ole aivan yksinkertaisia. Jokainen suhde on yksilöllinen ja ainutlaatuinen kahden ihmisen vuorovaikutussuhde.

>>
Kysymys vielä sinulle: jos keskenään rakastelevat nainen ja mies ovat mielestäsi Jumalan silmisissä naimisissa, niin onko joku ihminen naimisissa esim. kaikkien 20 henkilön kanssa, joiden kanssaan on elämänsä aikana rakastellut. Vai miten ajattelet asian? Monellahan on useita sukupuolisuhteita samanaikaisesti.
>>

Periaatteessa kyllä siinä mielessä että ihmiset, jotka harrastavat seksiä keskenään, ovat mielestäni jossain määrin myös vastuussa toisistaan. Raamatun vanhan testamentin aikoihin ei kuninkaiden haaremeita tai jalkavaimoja pidetty yhtään minään, eikä Jumala missään kohti Raamattua näitä tuomitse. Uudessa testamentissa mielenkiintoinen vaatimus seurakunnanpalvelijalle on, että hän on "yhden vaimon mies." Tuossa on huomattavaa, että moinen sanottiin seurakunnan palvelijasta, ei riviuskovaisesta... Tosin Paavali kyllä puhuu yksiavioisuuden puolesta muutoinkin, myönnettäköön se.

Ihmetystä herättää hieman se asia, että miten Jumalan tahto on tässä asiassa voinut muuttua kulttuurillisen muutoksen myötä? Luulisi ettei Jumala muuttaisi käsityksiään esimerkiksi moniavioisuuden sopivuudesta, mutta näin Raamattua lukiessa kuitenkin näyttää käyneen.

Kysymys sinulle: Jos eskimoita, joiden kulttuuriin ja hyviin tapoihin kuuluu vaimon tai tyttären lainaaminen vieraalle, niin pitäisikö kristityiksi kääntyneiden eskimoiden lopettaa tämä vuosituhansia hyväksi havaitsemansa käytäntö?

Mahtaisiko siitä seurata heille käytännössä hyvää vai huonoa? Mainittakoon tähän se, että jos vieras onnistuu eskimokulttuurissa saamaan vaimon tai tyttären raskaaksi, niin häntä pidetään ylinpänä ystävänä koska on rikastuttanut muutoin liian köyhää eskimoiden geeniperimää...

Ja kiitos itsellesi hyvistä perusteluista ja syvää luotaavasta keskustelusta!

Pahuksen hankalia kysymyksiä osaat esittää -niin kuin jokainen rehellinen Raamatun lukija. Vastaan ihan lyhyesti, miten olen itse nämä "ongelmat" ajatellut.

Ajattelen niin, ettei Jumalan tahto ole miksikään muuttunut ajan myötä. Mutta käytännöt ovat muuttuneet kulttuurin mukana, ja se tietysti näkyy myös Raamatussa.

Vanhassa testamentissa (VT) Jumala ei suoraan tuomitse esim. moniavioisuutta (jos nyt puhutaan alkukertomusten miesten monista vaimoista). Mutta toisaalta: Jumala ei missään myöskään kehoita useisiin vaimoihin tai osoita hyväksyntäänsä tällaista käytäntöä kohtaan! Jumalan tahtoa ei siis kommentoida mitenkään, kun kerrotaan VT:n miesten useista vaimoista tms.

Uskon myös, että Jumala on voinut myös vähitellen paljastaa tahtonsa ihmisille. Kirkkaimpana, ja ehdottoman oikeana, Jumalan tahto tulee näkyviin Jeesuksen julistuksessa. Jeesuksen opetus ja elämä on meille esimerkkinä.

Minun mielestäni missään parisuhteessa ei tule hyväksyä syntiä tieten tahtoen. Pahimmassa tapauksessa omille haluille/synnille etsitään hyväksyntää Raamatusta. Vaikeahan tämä asia on, kun ihminen on seksuaaliseksi luotu! Mutta uskon, että siinä, että jättää seksin avioliittoon, on suuri siunaus, vaikka tie siihen olisi kivinen;)

Ja vielä: jokainen tässä asiassa langennut ja katuva on Jumalan silmissä neitsyt...

Tässä sekavia ajatuksiani. Hyvää yötä!

old_profile_16572 kirjoitti:

Kiitokset hyvin perustelluista kommenteistasi:)

>>
Raamatun henki tämän asian suhteen on minusta aivan selvä.
Ja monia asioita, joita on pidetty itsestäänselvinä ei edes Raamatussa käsitellä.
>>

On todellakin monia asioita, joita on kautta vuosisatojen tulkittu olevan jollain lailla. Haluankin ehkä jollain lailla hieman kyseenalaistaa noita tulkintoja.

Raamatussa on monia opetuksia ja tulkintoja joiden tarkoitus on oikeudenmukaisuus aikansa kulttuurissa. Tuskin kukaan nykypäivänä pitäisi oikeudenmukaisena raiskatulle naiselle, että tämän täytyy mennä raiskaajansa kanssa naimisiin;) Tämä on kuitenkin Raamatun ohje... Siinä on ollut kyse sen ajan oikeusturvasta, missä miehelle on langetettu velvollisuus elättää ja huolehtia naisesta, jolle on tehnyt vääryyttä.

Haluan myös katsoa hieman pintaa syvemmälle ja miettiä että mitä pahaa esiaviollisista suhteista käytännössä seuraa? Jos seurustelu päättyy pettämiseen tai muuten vaan toisen itsekkyyteen, niin on ikävät seuraukset ymmärrettäviä. Mielestäni nämä asiat ja ihmissuhteet ylipäänsä eivät kuitenkaan ole aivan yksinkertaisia. Jokainen suhde on yksilöllinen ja ainutlaatuinen kahden ihmisen vuorovaikutussuhde.

>>
Kysymys vielä sinulle: jos keskenään rakastelevat nainen ja mies ovat mielestäsi Jumalan silmisissä naimisissa, niin onko joku ihminen naimisissa esim. kaikkien 20 henkilön kanssa, joiden kanssaan on elämänsä aikana rakastellut. Vai miten ajattelet asian? Monellahan on useita sukupuolisuhteita samanaikaisesti.
>>

Periaatteessa kyllä siinä mielessä että ihmiset, jotka harrastavat seksiä keskenään, ovat mielestäni jossain määrin myös vastuussa toisistaan. Raamatun vanhan testamentin aikoihin ei kuninkaiden haaremeita tai jalkavaimoja pidetty yhtään minään, eikä Jumala missään kohti Raamattua näitä tuomitse. Uudessa testamentissa mielenkiintoinen vaatimus seurakunnanpalvelijalle on, että hän on "yhden vaimon mies." Tuossa on huomattavaa, että moinen sanottiin seurakunnan palvelijasta, ei riviuskovaisesta... Tosin Paavali kyllä puhuu yksiavioisuuden puolesta muutoinkin, myönnettäköön se.

Ihmetystä herättää hieman se asia, että miten Jumalan tahto on tässä asiassa voinut muuttua kulttuurillisen muutoksen myötä? Luulisi ettei Jumala muuttaisi käsityksiään esimerkiksi moniavioisuuden sopivuudesta, mutta näin Raamattua lukiessa kuitenkin näyttää käyneen.

Kysymys sinulle: Jos eskimoita, joiden kulttuuriin ja hyviin tapoihin kuuluu vaimon tai tyttären lainaaminen vieraalle, niin pitäisikö kristityiksi kääntyneiden eskimoiden lopettaa tämä vuosituhansia hyväksi havaitsemansa käytäntö?

Mahtaisiko siitä seurata heille käytännössä hyvää vai huonoa? Mainittakoon tähän se, että jos vieras onnistuu eskimokulttuurissa saamaan vaimon tai tyttären raskaaksi, niin häntä pidetään ylinpänä ystävänä koska on rikastuttanut muutoin liian köyhää eskimoiden geeniperimää...

juu, eskimoMIEHILLE sanoisin, että älä omaa vaimoasi, saatika tytärtäsi kenenkään miehen petiin "lainaa"! Ja naisille sanoisin, että nouskaa kapinaan moista käytäntöä kohtaan;)

Luulenpa kuitenkin, että tuo asia kirkastuisi heille sitä myötä kun he oppisivat tuntemaan Jumalaa ja hänen sanaansa, ja heille uskon lahja annettaisiin sydämeen...

Kaisla. kirjoitti:

juu, eskimoMIEHILLE sanoisin, että älä omaa vaimoasi, saatika tytärtäsi kenenkään miehen petiin "lainaa"! Ja naisille sanoisin, että nouskaa kapinaan moista käytäntöä kohtaan;)

Luulenpa kuitenkin, että tuo asia kirkastuisi heille sitä myötä kun he oppisivat tuntemaan Jumalaa ja hänen sanaansa, ja heille uskon lahja annettaisiin sydämeen...

...Ja hyviä öitä:)

Sellaista syväluotaavaa pohdiskelevaa havainnointiahan minä yritän välillä viljellä. Kiitoksia ystävällisista ja perustelluista kommenteistasi:)

Eskimoiden kohdalla kyseessä olisi varmaan kulttuurishokki, joka ainakin aluksi veisi heiltä hyväksi havaitsemansa tavan korjata geeniperimäänsä. Tietysti tämän voitaisiin ajatella kompensoituvat ajan kanssa kun kanssakäynti muiden kristittyjen kanssa lähtisi käyntiin ja sitä kautta saataisiin enemmän seka-avioliittoja. Tarkoitukseni oli vaan tuossa osoittaa ettei "synnin" seuraus ole välttämättä paha ja siten synnillinen asia ei ole absoluuttinen, vaan vaihtelee olosuhteiden mukaan. Näin siis itse ajattelen...

admata. kirjoitti:

...Ja hyviä öitä:)

Sellaista syväluotaavaa pohdiskelevaa havainnointiahan minä yritän välillä viljellä. Kiitoksia ystävällisista ja perustelluista kommenteistasi:)

Eskimoiden kohdalla kyseessä olisi varmaan kulttuurishokki, joka ainakin aluksi veisi heiltä hyväksi havaitsemansa tavan korjata geeniperimäänsä. Tietysti tämän voitaisiin ajatella kompensoituvat ajan kanssa kun kanssakäynti muiden kristittyjen kanssa lähtisi käyntiin ja sitä kautta saataisiin enemmän seka-avioliittoja. Tarkoitukseni oli vaan tuossa osoittaa ettei "synnin" seuraus ole välttämättä paha ja siten synnillinen asia ei ole absoluuttinen, vaan vaihtelee olosuhteiden mukaan. Näin siis itse ajattelen...

Omasta mielestäni minkään asian oikeellisuutta ei voi perustella esim. sillä, että se on jonkin kulttuurin vuosituhansia vallalla ollut hyväksi nähty perinne. Tällä perusteella olisi tullut hyväksyä orjuus, naisten ja lasten mitätön asema yhteiskunnassa jne. Eskimo-esimerkissäkin voi todella syystä kysyä, että KUKA on nähnyt hyväksi kuvaamasi käytännön. Olisiko tosiaan juuri eskimoMIEHET. Onko kysytty, miten eskimonaiset asian kokevat? Haluavatko he olla lainatavaraa, jotka viihdyttävät miehiä "makuuiglussa"...

Minä itse asiassa uskon, että synnin seuraus on aina paha. Tavalla tai toisella. Seuraukset eivät ehkä ole konkreettisesti nähtävissä, mutta vähintään se vaikuttaa ihmisen sisimpään ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen, sekä tietysti jumalasuhteeseen.

Taannoin oli lehdessä juttua, että suurin yksittäinen syy, miksi ihmiset käyvät terapiassa tai psykologin juttusilla on seksuaalinen rikkinäisyys. Luulen, että tilanne olisi aika lailla toinen, jos ihmiset eläisivät niin, että seksi olisi vain osa pysyvää avioliittoa (vaikka eihän sekään mikään takuu ole).

Minulla on myös silmät alkaneet avautua siihen, että nykyajan humanismi ja relativismi ovat ehkä aikamme pahin sairaus.

Eikö kuitenkin totuus ole (ihan filosofisestikin) välttämättä YKSI? Saatikka uskonnollisesti.

On varmasti ehdonvallan asioita ja paljon kulttuurisia ominaispiirteitä, joita tulee säilyttää vaikka kuinka oltaisiin saman uskonnon piirissä. Kaikki ei ole mustavalkoista. Mutta nämä "syvät" asiat, jolloin ollaan ihmisyyden ytimessä, eivät mielestäni ole ehdonvallan asioita...

Kaisla. kirjoitti:

Omasta mielestäni minkään asian oikeellisuutta ei voi perustella esim. sillä, että se on jonkin kulttuurin vuosituhansia vallalla ollut hyväksi nähty perinne. Tällä perusteella olisi tullut hyväksyä orjuus, naisten ja lasten mitätön asema yhteiskunnassa jne. Eskimo-esimerkissäkin voi todella syystä kysyä, että KUKA on nähnyt hyväksi kuvaamasi käytännön. Olisiko tosiaan juuri eskimoMIEHET. Onko kysytty, miten eskimonaiset asian kokevat? Haluavatko he olla lainatavaraa, jotka viihdyttävät miehiä "makuuiglussa"...

Minä itse asiassa uskon, että synnin seuraus on aina paha. Tavalla tai toisella. Seuraukset eivät ehkä ole konkreettisesti nähtävissä, mutta vähintään se vaikuttaa ihmisen sisimpään ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen, sekä tietysti jumalasuhteeseen.

Taannoin oli lehdessä juttua, että suurin yksittäinen syy, miksi ihmiset käyvät terapiassa tai psykologin juttusilla on seksuaalinen rikkinäisyys. Luulen, että tilanne olisi aika lailla toinen, jos ihmiset eläisivät niin, että seksi olisi vain osa pysyvää avioliittoa (vaikka eihän sekään mikään takuu ole).

Minulla on myös silmät alkaneet avautua siihen, että nykyajan humanismi ja relativismi ovat ehkä aikamme pahin sairaus.

Eikö kuitenkin totuus ole (ihan filosofisestikin) välttämättä YKSI? Saatikka uskonnollisesti.

On varmasti ehdonvallan asioita ja paljon kulttuurisia ominaispiirteitä, joita tulee säilyttää vaikka kuinka oltaisiin saman uskonnon piirissä. Kaikki ei ole mustavalkoista. Mutta nämä "syvät" asiat, jolloin ollaan ihmisyyden ytimessä, eivät mielestäni ole ehdonvallan asioita...

Olet aivan oikeassa, ettei minkään asian oikeellisuutta voi perustella pitkälläkään perinteellä. Tästä syystä haluankin hieman kyseenalaistaa kristinuskossa muodostuneita käsityksiä, joita perustellaan vain sillä, että niin ne on aiemminkin käsitetty;)

>>
KUKA on nähnyt hyväksi kuvaamasi käytännön. Olisiko tosiaan juuri eskimoMIEHET. Onko kysytty, miten eskimonaiset asian kokevat? Haluavatko he olla lainatavaraa, jotka viihdyttävät miehiä "makuuiglussa"...
>>

Oma käsitykseni eskimoista on, että he suhtautuvat seksuaaliseen kanssakäymiseen hyvin toisella lailla, kuin me länsimaiset ihmiset. Näin siis sekä miehet että naiset. Tästä ei minulla valitettavasti ole mitään kättä pidempää tutkimusta, tms... Missään en ole kyllä nähnyt mitään dokumenttia myöskään siitä että eskimonaiset kokisivat tämän järjestelyn mitenkään huonoksi. Me länsimaalaiset katsomme asiaa omasta näkövinkkelistämme, emmekä välttämättä kykene asettumaan heidän saappaisiinsa... Harva länsimaalainen mies iloitsisi siitä, jos vieras panisi vaimon paksuksi. Tämä on kerta kaikkiaan meille käsittämätöntä...

Jos joskus haluat hauskaa luettavaa, niin lainaa vaikkapa kirja "Kertomuksia isieni talosta", joka kertoo viidestä länsimaalaisesta miehestä, jotka päätyivät erilaisista taustoista samaan tupaan metsästämään hylkeennahkoja eskimoiden alueelle. He saivat vähäksi aikaa kaikki itselleen vaimon eräästä eskimonaisesta, joka synnytti heille pojan, mutta karkasikin sitten kiertävän kauppiaan mukaan. Kirja kertoo hauskasti eskimoiden kulttuurista ja viiden miehen lapsenkasvatuksesta, johon he onneksi saivat vanhan eskimomuorin, aviajan, avukseen.

>>
Minä itse asiassa uskon, että synnin seuraus on aina paha. Tavalla tai toisella. Seuraukset eivät ehkä ole konkreettisesti nähtävissä, mutta vähintään se vaikuttaa ihmisen sisimpään ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen, sekä tietysti jumalasuhteeseen
>>

Olen samaa mieltä. Jonkinlaiset synnin hedelmät kuitenkin jotain kautta ovat aina nähtävissä. Ellei synnille löydy huonoja seurauksia, niin henkilökohtaisesti minun on vaikea sellaista asiaa syntinä pitää...

>>
Taannoin oli lehdessä juttua, että suurin yksittäinen syy, miksi ihmiset käyvät terapiassa tai psykologin juttusilla on seksuaalinen rikkinäisyys.
>>

Uskon että seksuaalinen rikkinäisyys aheuttaa ongelmia, mutta juontavatko ongelmat lopulta seksuaalisuudesta itsestään, vai sairaan seksuaalikielteisestä uskonnollisuudesta / arvomaailmasta, jossa ihminen on joutunut elämään? Jos lähdemme tutkimaan ihmisten taustoja, jotka kärsivät rikkinäisestä seksuaalisuudesta, niin väistämättä löydämme henkilön historiasta keskenään ristiriitaisia odotuksia ja vaatimuksia, jotka rikkinäisyyden aiheuttavat...

Se, mitä haluan sanoa on se, että kaikki riippuu siitä, miten suhtaudumme seksiin ja mitä se meille merkitsee. Sen ikävän varjon on kristillisyys luonut, että seksuaalisuutta ylipäänsä pidetään jotenkin synnillisenä tai pahana. Tämä on vaikuttanut paljon länsimaiseen kulttuuriin, jossa vastapainoksi seksuaalisuutta haetaan sitten tosi kipeistä ja sairaista jutuista...

Eskimot eivät muuten ole ainoa esimerkki onnistuneesta vapaasta seksistä. On olemassa joitain alkuasukasheimoja, joissa heimon jäsenet harrastavat seksiä kenen kanssa huvittaa, milloin huvittaa ja lapset hoidetaan koko kylän voimin. He eivät ole voineet käsittää, miksi heidän pitäisi asua vain yhden vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa ja hoitaa keskenään omat lapsensa. Kerran näin tästä tv:stä tulleen dokumentin ja onnellisilta näyttivät niin miehet kuin naisetkin. Myöskin mustasukkaisuus, joka meitä länsimaalaisia niin kovasti vaivaa, oli tuolla tuntematon käsite.

>>
Eikö kuitenkin totuus ole (ihan filosofisestikin) välttämättä YKSI? Saatikka uskonnollisesti.
>>

Mielestäni totuus varsinkin synnin osalta on aina suhteellinen. Synti riippuu olosuhteista ja siitä, miten se vaikuttaa ja mihinkin. Ajatellaan nyt esimerkiksi tappamista ja sotaa, missä puollustautuakseen joutuu tappamaan. Kuulin nuorena erään tarinan, jossa eräälle uskovaiselle miehelle oli tupakka muodostunut synniksi. Tämä oli vielä aikaa, jolloin tupakan terveysvaikutuksista ei tiedetty mitään.

Mies oli joutunut leskeksi ja hänellä oli kolme alaikäistä lasta, jotka jouduttiin miehen käyhyyden vuoksi ottamaan huostaan. Mies oli pihatöitä tehdessään havahtunut siihen, että hän käyttää rahaa tupakkaan, joka on nautintoaine hänelle itselleen samaan aikaan, kun ei kykene ostamaan tarpeeksi ruokaa ja vaatteita lapsilleen. Näin hän lopetti tupakoinnin, koska havaitsi sen kohdalleen synniksi.

Kun mietitään joidenkin asioiden synnillisyyttä, niin meidän tulisi etsiä pienintä pahaa. Mahatma Gandhi sanoi aikoinaan:
"Jos tapaa, joka joskus aikanaan oli hyväksikin, jatketaan sokeasti jonain toisena aikana, se voi suistaa ihmiset epätoivon suohon."

Olemme kuitenkin oman kulttuurimme tuotteita ja en usko että vapaa seksi voisi meillä toimia ilman ikäviä seurauksia. Liitämme seksiin asioita, joita eskimot ja tietyt muut alkuasukasheimot eivät liitä. Tämän vuoksi pelkkä seksi tuntemattoman kanssa jättää meihin tyhjän ja orvon olon. Tämä siis ihan tarkennukseksi ettei omasta vakaumuksestani leviä aivan vääriä käsityksiä, vaikka kirjoituksessani tietoisesti käännänkin asetelmia voimakkaasti saadakseni erilaisen tarkastelukulman aikaan. En siis itse kannata vapaata irtoseksiä seksin vuoksi, vaan korostan että seksiä keskenään harrastavat ihmiset ovat myös jollain tapaa vastuussa toisistaan.

admata. kirjoitti:

Olet aivan oikeassa, ettei minkään asian oikeellisuutta voi perustella pitkälläkään perinteellä. Tästä syystä haluankin hieman kyseenalaistaa kristinuskossa muodostuneita käsityksiä, joita perustellaan vain sillä, että niin ne on aiemminkin käsitetty;)

>>
KUKA on nähnyt hyväksi kuvaamasi käytännön. Olisiko tosiaan juuri eskimoMIEHET. Onko kysytty, miten eskimonaiset asian kokevat? Haluavatko he olla lainatavaraa, jotka viihdyttävät miehiä "makuuiglussa"...
>>

Oma käsitykseni eskimoista on, että he suhtautuvat seksuaaliseen kanssakäymiseen hyvin toisella lailla, kuin me länsimaiset ihmiset. Näin siis sekä miehet että naiset. Tästä ei minulla valitettavasti ole mitään kättä pidempää tutkimusta, tms... Missään en ole kyllä nähnyt mitään dokumenttia myöskään siitä että eskimonaiset kokisivat tämän järjestelyn mitenkään huonoksi. Me länsimaalaiset katsomme asiaa omasta näkövinkkelistämme, emmekä välttämättä kykene asettumaan heidän saappaisiinsa... Harva länsimaalainen mies iloitsisi siitä, jos vieras panisi vaimon paksuksi. Tämä on kerta kaikkiaan meille käsittämätöntä...

Jos joskus haluat hauskaa luettavaa, niin lainaa vaikkapa kirja "Kertomuksia isieni talosta", joka kertoo viidestä länsimaalaisesta miehestä, jotka päätyivät erilaisista taustoista samaan tupaan metsästämään hylkeennahkoja eskimoiden alueelle. He saivat vähäksi aikaa kaikki itselleen vaimon eräästä eskimonaisesta, joka synnytti heille pojan, mutta karkasikin sitten kiertävän kauppiaan mukaan. Kirja kertoo hauskasti eskimoiden kulttuurista ja viiden miehen lapsenkasvatuksesta, johon he onneksi saivat vanhan eskimomuorin, aviajan, avukseen.

>>
Minä itse asiassa uskon, että synnin seuraus on aina paha. Tavalla tai toisella. Seuraukset eivät ehkä ole konkreettisesti nähtävissä, mutta vähintään se vaikuttaa ihmisen sisimpään ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen, sekä tietysti jumalasuhteeseen
>>

Olen samaa mieltä. Jonkinlaiset synnin hedelmät kuitenkin jotain kautta ovat aina nähtävissä. Ellei synnille löydy huonoja seurauksia, niin henkilökohtaisesti minun on vaikea sellaista asiaa syntinä pitää...

>>
Taannoin oli lehdessä juttua, että suurin yksittäinen syy, miksi ihmiset käyvät terapiassa tai psykologin juttusilla on seksuaalinen rikkinäisyys.
>>

Uskon että seksuaalinen rikkinäisyys aheuttaa ongelmia, mutta juontavatko ongelmat lopulta seksuaalisuudesta itsestään, vai sairaan seksuaalikielteisestä uskonnollisuudesta / arvomaailmasta, jossa ihminen on joutunut elämään? Jos lähdemme tutkimaan ihmisten taustoja, jotka kärsivät rikkinäisestä seksuaalisuudesta, niin väistämättä löydämme henkilön historiasta keskenään ristiriitaisia odotuksia ja vaatimuksia, jotka rikkinäisyyden aiheuttavat...

Se, mitä haluan sanoa on se, että kaikki riippuu siitä, miten suhtaudumme seksiin ja mitä se meille merkitsee. Sen ikävän varjon on kristillisyys luonut, että seksuaalisuutta ylipäänsä pidetään jotenkin synnillisenä tai pahana. Tämä on vaikuttanut paljon länsimaiseen kulttuuriin, jossa vastapainoksi seksuaalisuutta haetaan sitten tosi kipeistä ja sairaista jutuista...

Eskimot eivät muuten ole ainoa esimerkki onnistuneesta vapaasta seksistä. On olemassa joitain alkuasukasheimoja, joissa heimon jäsenet harrastavat seksiä kenen kanssa huvittaa, milloin huvittaa ja lapset hoidetaan koko kylän voimin. He eivät ole voineet käsittää, miksi heidän pitäisi asua vain yhden vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa ja hoitaa keskenään omat lapsensa. Kerran näin tästä tv:stä tulleen dokumentin ja onnellisilta näyttivät niin miehet kuin naisetkin. Myöskin mustasukkaisuus, joka meitä länsimaalaisia niin kovasti vaivaa, oli tuolla tuntematon käsite.

>>
Eikö kuitenkin totuus ole (ihan filosofisestikin) välttämättä YKSI? Saatikka uskonnollisesti.
>>

Mielestäni totuus varsinkin synnin osalta on aina suhteellinen. Synti riippuu olosuhteista ja siitä, miten se vaikuttaa ja mihinkin. Ajatellaan nyt esimerkiksi tappamista ja sotaa, missä puollustautuakseen joutuu tappamaan. Kuulin nuorena erään tarinan, jossa eräälle uskovaiselle miehelle oli tupakka muodostunut synniksi. Tämä oli vielä aikaa, jolloin tupakan terveysvaikutuksista ei tiedetty mitään.

Mies oli joutunut leskeksi ja hänellä oli kolme alaikäistä lasta, jotka jouduttiin miehen käyhyyden vuoksi ottamaan huostaan. Mies oli pihatöitä tehdessään havahtunut siihen, että hän käyttää rahaa tupakkaan, joka on nautintoaine hänelle itselleen samaan aikaan, kun ei kykene ostamaan tarpeeksi ruokaa ja vaatteita lapsilleen. Näin hän lopetti tupakoinnin, koska havaitsi sen kohdalleen synniksi.

Kun mietitään joidenkin asioiden synnillisyyttä, niin meidän tulisi etsiä pienintä pahaa. Mahatma Gandhi sanoi aikoinaan:
"Jos tapaa, joka joskus aikanaan oli hyväksikin, jatketaan sokeasti jonain toisena aikana, se voi suistaa ihmiset epätoivon suohon."

Olemme kuitenkin oman kulttuurimme tuotteita ja en usko että vapaa seksi voisi meillä toimia ilman ikäviä seurauksia. Liitämme seksiin asioita, joita eskimot ja tietyt muut alkuasukasheimot eivät liitä. Tämän vuoksi pelkkä seksi tuntemattoman kanssa jättää meihin tyhjän ja orvon olon. Tämä siis ihan tarkennukseksi ettei omasta vakaumuksestani leviä aivan vääriä käsityksiä, vaikka kirjoituksessani tietoisesti käännänkin asetelmia voimakkaasti saadakseni erilaisen tarkastelukulman aikaan. En siis itse kannata vapaata irtoseksiä seksin vuoksi, vaan korostan että seksiä keskenään harrastavat ihmiset ovat myös jollain tapaa vastuussa toisistaan.

...ja kiitos taas viestistäsi!

Eskimoista en voi sanoa oikeastaan juuta enkä jaata, koska en ole asiaan perehtynyt. Usein on silti niin, että se mikä näyttää hyvältä, voikin kätkeä taakseen surkeita ihmiskohtaloita, petettyjä toiveita jne. Mutta kuten totesin, vaikea kommentoida eskimoiden kulttuuria, kun en siitä juuri mitään tiedä. Vasta satojen syvähaastattelujen sekä havainnoinin jälkeen uskaltaisin lähteä vannomaan, että heidän käytäntönsä on hyvä;)

Uskon, että seksuaalinen rikkinäisyys johtuu nimenomaan vapaasta seksistä/irtosuhteista: petetyistä toiveista, hyväksikäytetyksi tulemisen tunteesta, häpeästä, joka tulee jälkikäteen jne.

Toki tiukka uskonnollinen kasvatus ja siihen sisältyvä seksuaalikielteisyys voivat kierouttaa suhdetta omaan seksuaalisuuteen ja itse seksiin aivan yhtä lailla! Siitäkin on paljon esimerkkejä. Mutta varmasti länsimaissa tämä syy on aika marginaalinen.

Tässä ajassa, jossa seksiä pursuaa ulos joka tuutista (ei sellaista autoa tai hajuvettä, jota ei seksillä myydä, puhumattakaan elokuvista ja viihdeohjelmista), minä koen nimenomaan VAPAUTTAVANA, ettei tarvitse ajatella ja elää niin kuin maailma elää. Minusta on ollut kirjaimellisesti vapauttavaa, että sai elää nuoruutensa, niin että tiesi ja halusi, että seksi tulee olemaan vain minun ja tulevan aviomieheni juttu, ei KENENKÄÄN muun. Jos jotain asiaa, niin tätä en elämässäni kadu;) En ole koskaan kokenut näitä perinteisiä kristillisiä arvoja seksuaalikielteisinä, päinvastoin. Niissä vain osoitetaan, mihin seksuaalinen vapaus kuuluu ja suojellaan ihmisen yhtä syvintä osa-aluetta, jota myös helpointa on loukata ja särkeä.

Kuulin eräältä tutultani, miten erääseen lukioon oli menty kertomaan Tosi rakkaus odottaa -kampanjasta. Tunnin jälkeen yksi oppilas oli tullut juttelemaan tunnin pitäjille, ja sanonut, että seksin säästäminen avioliittonhan on aivan uskomattoman mahtava ajatus. Mutta hän ei koskaan ollut kuullut, että jotkut elävät näin!! Hän ei koskaan ollut kuullut ja tullut ajatelleeksi, että seksi kuuluisi vain avioliittoon ja hän suri sitä. Hän olisi itsekin halunnut elää niin.

Minä lähinnä mietin, että näinkö seksuaalikyllästeisessä maailmassa me eletään? Että on melkein parikymppisiä nuoria, jotka automaattisesti ajattelee, että seksiä aletaan harrastaa heti kun hormoonit hyrrää ja siinä sitten matkan varrella tapahtuu usein paljon sitä, minkä jälkikäteen mielellään elämästään ja kokemusmaailmastaan pyyhkisi pois. Ja arvet voivat olla ikuiset. Eikä ole ketään kertomassa, että EI TARVITSE. Että on olemassa toinenkin vaihtoehto, joka ei ole yhtään huono! Syyllistämättä, mutta antamalla kuitenkin esimerkin toisenlaisestakin vaihtoehdosta.

...alkaako mennä paasaukseksi? Johtunee kaiketi siitä, että olen nähnyt ja joutunut kuulemaan liian monet itkut nuorilta tytöiltä, jotka ovat kokeneet olevansa pelkkää käyttötavaraa miehille:(

Vielä pari sanaa...

Synnin suhteellisuudesta en ole kanssasi samaa mieltä. Joissain tilanteissa näin toki voi olla: puhutaanhan Raamatussakin heikoista veljistä, joille jokin asia on synti, mutta vahvemmalle veljelle sama asia ei ole synti. Mutta nämä ovat lähinnä tapakysymyksiä (lihan syöminen, viinilasin juominen), jolloin ei puhuta itse asiassa synnistä ihan sanan varsinaisessa merkityksessä. Mutta esim. kymmenen käskyä on tarkoitettu rikkomattomaksi Raamatussa. Eikä Jeesuskaan opettanut, että katso itse, mitä milloinkin haluat tehdä tai et halua tehdä, vaan antoi selkeät ihanteet ja ohjeet.

Itse olen havainnut, että nuo ohjeet ja ihanteet ovat vieläpä täysin järjelläkin käsitettävissä. Vaikka uskoni menettäisin, niin luulen, ettei etiikkani muuttuisi mitenkään.

Kaisla. kirjoitti:

...ja kiitos taas viestistäsi!

Eskimoista en voi sanoa oikeastaan juuta enkä jaata, koska en ole asiaan perehtynyt. Usein on silti niin, että se mikä näyttää hyvältä, voikin kätkeä taakseen surkeita ihmiskohtaloita, petettyjä toiveita jne. Mutta kuten totesin, vaikea kommentoida eskimoiden kulttuuria, kun en siitä juuri mitään tiedä. Vasta satojen syvähaastattelujen sekä havainnoinin jälkeen uskaltaisin lähteä vannomaan, että heidän käytäntönsä on hyvä;)

Uskon, että seksuaalinen rikkinäisyys johtuu nimenomaan vapaasta seksistä/irtosuhteista: petetyistä toiveista, hyväksikäytetyksi tulemisen tunteesta, häpeästä, joka tulee jälkikäteen jne.

Toki tiukka uskonnollinen kasvatus ja siihen sisältyvä seksuaalikielteisyys voivat kierouttaa suhdetta omaan seksuaalisuuteen ja itse seksiin aivan yhtä lailla! Siitäkin on paljon esimerkkejä. Mutta varmasti länsimaissa tämä syy on aika marginaalinen.

Tässä ajassa, jossa seksiä pursuaa ulos joka tuutista (ei sellaista autoa tai hajuvettä, jota ei seksillä myydä, puhumattakaan elokuvista ja viihdeohjelmista), minä koen nimenomaan VAPAUTTAVANA, ettei tarvitse ajatella ja elää niin kuin maailma elää. Minusta on ollut kirjaimellisesti vapauttavaa, että sai elää nuoruutensa, niin että tiesi ja halusi, että seksi tulee olemaan vain minun ja tulevan aviomieheni juttu, ei KENENKÄÄN muun. Jos jotain asiaa, niin tätä en elämässäni kadu;) En ole koskaan kokenut näitä perinteisiä kristillisiä arvoja seksuaalikielteisinä, päinvastoin. Niissä vain osoitetaan, mihin seksuaalinen vapaus kuuluu ja suojellaan ihmisen yhtä syvintä osa-aluetta, jota myös helpointa on loukata ja särkeä.

Kuulin eräältä tutultani, miten erääseen lukioon oli menty kertomaan Tosi rakkaus odottaa -kampanjasta. Tunnin jälkeen yksi oppilas oli tullut juttelemaan tunnin pitäjille, ja sanonut, että seksin säästäminen avioliittonhan on aivan uskomattoman mahtava ajatus. Mutta hän ei koskaan ollut kuullut, että jotkut elävät näin!! Hän ei koskaan ollut kuullut ja tullut ajatelleeksi, että seksi kuuluisi vain avioliittoon ja hän suri sitä. Hän olisi itsekin halunnut elää niin.

Minä lähinnä mietin, että näinkö seksuaalikyllästeisessä maailmassa me eletään? Että on melkein parikymppisiä nuoria, jotka automaattisesti ajattelee, että seksiä aletaan harrastaa heti kun hormoonit hyrrää ja siinä sitten matkan varrella tapahtuu usein paljon sitä, minkä jälkikäteen mielellään elämästään ja kokemusmaailmastaan pyyhkisi pois. Ja arvet voivat olla ikuiset. Eikä ole ketään kertomassa, että EI TARVITSE. Että on olemassa toinenkin vaihtoehto, joka ei ole yhtään huono! Syyllistämättä, mutta antamalla kuitenkin esimerkin toisenlaisestakin vaihtoehdosta.

...alkaako mennä paasaukseksi? Johtunee kaiketi siitä, että olen nähnyt ja joutunut kuulemaan liian monet itkut nuorilta tytöiltä, jotka ovat kokeneet olevansa pelkkää käyttötavaraa miehille:(

Vielä pari sanaa...

Synnin suhteellisuudesta en ole kanssasi samaa mieltä. Joissain tilanteissa näin toki voi olla: puhutaanhan Raamatussakin heikoista veljistä, joille jokin asia on synti, mutta vahvemmalle veljelle sama asia ei ole synti. Mutta nämä ovat lähinnä tapakysymyksiä (lihan syöminen, viinilasin juominen), jolloin ei puhuta itse asiassa synnistä ihan sanan varsinaisessa merkityksessä. Mutta esim. kymmenen käskyä on tarkoitettu rikkomattomaksi Raamatussa. Eikä Jeesuskaan opettanut, että katso itse, mitä milloinkin haluat tehdä tai et halua tehdä, vaan antoi selkeät ihanteet ja ohjeet.

Itse olen havainnut, että nuo ohjeet ja ihanteet ovat vieläpä täysin järjelläkin käsitettävissä. Vaikka uskoni menettäisin, niin luulen, ettei etiikkani muuttuisi mitenkään.

...On "paasaamisessasi";)

Olen joissain asioissa vain jyrkästi eri mieltä, mutta älä anna sen häiritä.

>>
Uskon, että seksuaalinen rikkinäisyys johtuu nimenomaan vapaasta seksistä/irtosuhteista: petetyistä toiveista, hyväksikäytetyksi tulemisen tunteesta, häpeästä, joka tulee jälkikäteen jne.
>>

Aivan, mutta mistä juontavat toiveet? Entä hyväksikäytetyksi tulemisen tunteet, häpeä, jne?
Mielestäni siitä, että kulttuurimme lataa seksiin niin ylimitoitetut odotukset ja haaveet, etteivät paineet kestä todellisuutta. Luonnon lapsilla erilaisissa kulttuureissa ei moisia ongelmia ole, vaan seksi on osa luonnollista kanssakäymistä.

>>
Tässä ajassa, jossa seksiä pursuaa ulos joka tuutista (ei sellaista autoa tai hajuvettä, jota ei seksillä myydä, puhumattakaan elokuvista ja viihdeohjelmista), minä koen nimenomaan VAPAUTTAVANA, ettei tarvitse ajatella ja elää niin kuin maailma elää.
>>

Tuon allekirjoitan täysin. Seksuaalisuudesta on tehty ihmisyyden mittari, jollaisena se vääristää maailmankuvaamme tolkuttomasti. Kristillisissä arvoissa todellakin suojellaan ihmistä, mutta niissä mennään helposti toiseen ääripäähän. Hienoa että olet tyytyväinen elämääsi ja arvovalintoihisi. En näe niissä sinänsä mitään arvosteltavaa. Seksi on todellakin jokaisen yksityisasia.

>>
Kuulin eräältä tutultani, miten erääseen lukioon oli menty kertomaan Tosi rakkaus odottaa -kampanjasta. Tunnin jälkeen yksi oppilas oli tullut juttelemaan tunnin pitäjille, ja sanonut, että seksin säästäminen avioliittonhan on aivan uskomattoman mahtava ajatus.
>>

Tosi rakkaus odottaa -kampanjasta minulla sen sijaan ei ole hyvää sanottavaa. Se, mitä olen kampanjaa nähnyt, niin pidän sitä törkeänä aivopesuna ja siinä ollaan taas omalta osaltaan syyllistämässä nuoria. Näin siitä tv:stä tulleen dokumentin, jossa suoraan valehdeltiin lapsille, ettei kondomi suojaisi taudeilta, vaan pöpöt pääsevät kumihuokosten läpi:( Suoranaista valehtelua tyyliin että tarkoitus pyhittää keinot... Muutenkin moraalisesti erittäin arveluttavaa esitellä likaisia hammasharjoja ja verrata seksiä harrastaneita nuoria niihin:(

Sinänsä esimerkki toisenlaisesta vaihtoehdosta seksin täyttämässä maailmassa on mielestäni hyvä. Nuorille pitää opettaa että seksuaalisessa kanssakäymisessä ollaan vastuussa toisesta. Elämää ei kuitenkaan voi elää ottamatta lainkaan riskejä. Pettymyksetkin kuuluvat elämään ja niiden kanssa on vain opittava elämään. Varmasti jokaisella on asioita, jotka vanhempana tekisi toisin.

Voin kuulostaa kovalta, mutta omasta mielestäni seksi kuuluu vakavaan seurusteluun jo ennen avioliittoa. Jos seurustelisin ihmisen kanssa, joka kertoisi odottavansa papin aamenta, niin seurustelu kyllä loppuisi kohdallani siihen.

>>
Eikä Jeesuskaan opettanut, että katso itse, mitä milloinkin haluat tehdä tai et halua tehdä, vaan antoi selkeät ihanteet ja ohjeet.
>>

Kyllä Jeesuksenkin sanoista löytyy suhteellisuutta. Avioliiton tarkoitusta korostaessaan, "Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." Hän kuitenkin lievantää opetuslasten ihmetellessä kannan jyrkkyyttä:

Matteus 19:
"10 Opetuslapset sanoivat hänelle: "Jos miehen on näin laita vaimoonsa nähden, niin ei ole hyvä naida".
11 Mutta hän sanoi heille: "Ei tämä sana kaikkiin sovellu, vaan ainoastaan niihin, joille se on suotu."

Jeesus siis itse kumoaa sanojensa ehdottomuuden ja kertoo ettei Hän tarkoittanut sanojaan kaikille ehdottomaksi dogmiksi, vaan ainoastaan ihanteeksi. Tämä ihanne ei kuitenkaan ole kaikille mahdollinen.

Monissa kohdissa Jeesus rikkoo tieten tahtoen jyrkkiä dogmeja, mista fariseukset häntä syyttävät. Yksiselitteisten tulkintojen sijaan Jeesus puhuu monesti vertauksin suorien käskyjen sijaan. Kaiken opetuksen ydin antaa sekin kuulijoille dogmien sijaan pohdittavaa:

Matt. 7:12
Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat

admata. kirjoitti:

...On "paasaamisessasi";)

Olen joissain asioissa vain jyrkästi eri mieltä, mutta älä anna sen häiritä.

>>
Uskon, että seksuaalinen rikkinäisyys johtuu nimenomaan vapaasta seksistä/irtosuhteista: petetyistä toiveista, hyväksikäytetyksi tulemisen tunteesta, häpeästä, joka tulee jälkikäteen jne.
>>

Aivan, mutta mistä juontavat toiveet? Entä hyväksikäytetyksi tulemisen tunteet, häpeä, jne?
Mielestäni siitä, että kulttuurimme lataa seksiin niin ylimitoitetut odotukset ja haaveet, etteivät paineet kestä todellisuutta. Luonnon lapsilla erilaisissa kulttuureissa ei moisia ongelmia ole, vaan seksi on osa luonnollista kanssakäymistä.

>>
Tässä ajassa, jossa seksiä pursuaa ulos joka tuutista (ei sellaista autoa tai hajuvettä, jota ei seksillä myydä, puhumattakaan elokuvista ja viihdeohjelmista), minä koen nimenomaan VAPAUTTAVANA, ettei tarvitse ajatella ja elää niin kuin maailma elää.
>>

Tuon allekirjoitan täysin. Seksuaalisuudesta on tehty ihmisyyden mittari, jollaisena se vääristää maailmankuvaamme tolkuttomasti. Kristillisissä arvoissa todellakin suojellaan ihmistä, mutta niissä mennään helposti toiseen ääripäähän. Hienoa että olet tyytyväinen elämääsi ja arvovalintoihisi. En näe niissä sinänsä mitään arvosteltavaa. Seksi on todellakin jokaisen yksityisasia.

>>
Kuulin eräältä tutultani, miten erääseen lukioon oli menty kertomaan Tosi rakkaus odottaa -kampanjasta. Tunnin jälkeen yksi oppilas oli tullut juttelemaan tunnin pitäjille, ja sanonut, että seksin säästäminen avioliittonhan on aivan uskomattoman mahtava ajatus.
>>

Tosi rakkaus odottaa -kampanjasta minulla sen sijaan ei ole hyvää sanottavaa. Se, mitä olen kampanjaa nähnyt, niin pidän sitä törkeänä aivopesuna ja siinä ollaan taas omalta osaltaan syyllistämässä nuoria. Näin siitä tv:stä tulleen dokumentin, jossa suoraan valehdeltiin lapsille, ettei kondomi suojaisi taudeilta, vaan pöpöt pääsevät kumihuokosten läpi:( Suoranaista valehtelua tyyliin että tarkoitus pyhittää keinot... Muutenkin moraalisesti erittäin arveluttavaa esitellä likaisia hammasharjoja ja verrata seksiä harrastaneita nuoria niihin:(

Sinänsä esimerkki toisenlaisesta vaihtoehdosta seksin täyttämässä maailmassa on mielestäni hyvä. Nuorille pitää opettaa että seksuaalisessa kanssakäymisessä ollaan vastuussa toisesta. Elämää ei kuitenkaan voi elää ottamatta lainkaan riskejä. Pettymyksetkin kuuluvat elämään ja niiden kanssa on vain opittava elämään. Varmasti jokaisella on asioita, jotka vanhempana tekisi toisin.

Voin kuulostaa kovalta, mutta omasta mielestäni seksi kuuluu vakavaan seurusteluun jo ennen avioliittoa. Jos seurustelisin ihmisen kanssa, joka kertoisi odottavansa papin aamenta, niin seurustelu kyllä loppuisi kohdallani siihen.

>>
Eikä Jeesuskaan opettanut, että katso itse, mitä milloinkin haluat tehdä tai et halua tehdä, vaan antoi selkeät ihanteet ja ohjeet.
>>

Kyllä Jeesuksenkin sanoista löytyy suhteellisuutta. Avioliiton tarkoitusta korostaessaan, "Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." Hän kuitenkin lievantää opetuslasten ihmetellessä kannan jyrkkyyttä:

Matteus 19:
"10 Opetuslapset sanoivat hänelle: "Jos miehen on näin laita vaimoonsa nähden, niin ei ole hyvä naida".
11 Mutta hän sanoi heille: "Ei tämä sana kaikkiin sovellu, vaan ainoastaan niihin, joille se on suotu."

Jeesus siis itse kumoaa sanojensa ehdottomuuden ja kertoo ettei Hän tarkoittanut sanojaan kaikille ehdottomaksi dogmiksi, vaan ainoastaan ihanteeksi. Tämä ihanne ei kuitenkaan ole kaikille mahdollinen.

Monissa kohdissa Jeesus rikkoo tieten tahtoen jyrkkiä dogmeja, mista fariseukset häntä syyttävät. Yksiselitteisten tulkintojen sijaan Jeesus puhuu monesti vertauksin suorien käskyjen sijaan. Kaiken opetuksen ydin antaa sekin kuulijoille dogmien sijaan pohdittavaa:

Matt. 7:12
Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat

että olet kanssani eri mieltä joistain asioista:) Eihän mitään keskustelua syntyisikään, jos kaikesta ollaan aina samaa mieltä.

Tarkoitin seksuaalisella rikkinäisyydellä, turhilla toiveilla, häpeällä jne. ennen kaikkea sitä, että monesti yhden illanjutuissa ja irtosuhteissa tms. toinen osapuoli onkin kuvitellut, että tästä suhteesta seuraa jotain, onhan sentään rakasteltu! Ja kun kumppani häviää sen siliän tien, eikä edes hymyile lähtiessään (kun on saanut mitä on halunnut) niin mitä muuta jää jäljelle, kuin tunne hyväksikäytetystä tai häpeä siitä, että päästi toisen ihmisen niin lähelle kuin ikinä on mahdollista -ja toiselle kyseessä olikin pikapano omien himojen tyydyttämiseksi. Näitä juttuja olen kuullut ihan liikaa. Eikä tällöin ole kyse mistään liian suurista toiveista, vaan ihan perusjutuista. Mutta sitähän tämä vapaamielisyys ja individualismi teettää...

Tosi rakkaus odottaa -kampanjasta tuskin olet nähnyt suomalaista dokumenttia! Tai sitten kyseessä on ollut aivan höyrypäiden juttuja. Raaka arvaukseni on, että olet katsonut amerikkalaisen dokumentin, joka on tehty jossain Raamattu-vyöhykkeellä. Järkyttävää, jos likaista hammasharjaa verrataan seksiä harrastaneisiin nuoriin!!! Kyse ei ole puhtaudesta tai likaudesta. Vastustan kovasti näitä kielikuvia, että neitsyt on ikään kuin "puhdas", muut likaisia. Ja tuo kondomi-juttu on saanut julkisuutta varsinkin katolisen kirkon puolella. Vatikaanihan on virallisesti tiedottanut ko. asiasta!!

Suomessa Tosi rakkaus odottaa -kampanja on ollut mielestäni varsin raittiilla pohjalla. Sen tehtävänä on ollut nimenomaan tuoda julkisuuteen, että on olemassa se toinenkin vaihtoehto, ja on (ihan täysillä käyviä;), tässä ajassa eläviä nuoria, jotka haluavat sitoutua toisinlaisiin arvoihin! En voi nähdä siinä mitään pahaa. Esimerkin voima on suuri niin hyvässä kuin pahassakin.

Matt. 19 -kohdan olet ymmärtänyt mielestäni väärin. Ei Jeesus siinä suinkaan suhteellista ero-kysymystä, vaan seuraavat jakeet osoittavat, että hän puhuu siitä, etteivät kaikki ole soveltuvia avioliittoon ollenkaan.

Lopuksi vielä kysymys sinulle. En tarkoita sitä YHTÄÄN loukkaavaan sävyyn, vaan aidosti haluaisin tietää, että jos lopettaisit seurustelun rakastamasi naisen kanssa siksi, että hän haluaa odottaa papin aamenta, niin voisitko sanoa, että olet oikeasti rakastanut tuota ihmistä? Minä naisena ainakin osoittaisin ovea sellaiselle miehelle;) Kokisin siis nimenomaan niin, että tuo ihminen ei tarpeeksi välitä tai rakasta minua, jos vaatisi minua elämään arvojani vastaan. Mutta ymmärrän toki, että tilanne olisi tosi pulmallinen, molempien näkökulmasta! Tuollainen ristiriita aiheuttaisi varmasti ylitsepääsemätöntä painetta koko suhteeseen...

Kaisla. kirjoitti:

että olet kanssani eri mieltä joistain asioista:) Eihän mitään keskustelua syntyisikään, jos kaikesta ollaan aina samaa mieltä.

Tarkoitin seksuaalisella rikkinäisyydellä, turhilla toiveilla, häpeällä jne. ennen kaikkea sitä, että monesti yhden illanjutuissa ja irtosuhteissa tms. toinen osapuoli onkin kuvitellut, että tästä suhteesta seuraa jotain, onhan sentään rakasteltu! Ja kun kumppani häviää sen siliän tien, eikä edes hymyile lähtiessään (kun on saanut mitä on halunnut) niin mitä muuta jää jäljelle, kuin tunne hyväksikäytetystä tai häpeä siitä, että päästi toisen ihmisen niin lähelle kuin ikinä on mahdollista -ja toiselle kyseessä olikin pikapano omien himojen tyydyttämiseksi. Näitä juttuja olen kuullut ihan liikaa. Eikä tällöin ole kyse mistään liian suurista toiveista, vaan ihan perusjutuista. Mutta sitähän tämä vapaamielisyys ja individualismi teettää...

Tosi rakkaus odottaa -kampanjasta tuskin olet nähnyt suomalaista dokumenttia! Tai sitten kyseessä on ollut aivan höyrypäiden juttuja. Raaka arvaukseni on, että olet katsonut amerikkalaisen dokumentin, joka on tehty jossain Raamattu-vyöhykkeellä. Järkyttävää, jos likaista hammasharjaa verrataan seksiä harrastaneisiin nuoriin!!! Kyse ei ole puhtaudesta tai likaudesta. Vastustan kovasti näitä kielikuvia, että neitsyt on ikään kuin "puhdas", muut likaisia. Ja tuo kondomi-juttu on saanut julkisuutta varsinkin katolisen kirkon puolella. Vatikaanihan on virallisesti tiedottanut ko. asiasta!!

Suomessa Tosi rakkaus odottaa -kampanja on ollut mielestäni varsin raittiilla pohjalla. Sen tehtävänä on ollut nimenomaan tuoda julkisuuteen, että on olemassa se toinenkin vaihtoehto, ja on (ihan täysillä käyviä;), tässä ajassa eläviä nuoria, jotka haluavat sitoutua toisinlaisiin arvoihin! En voi nähdä siinä mitään pahaa. Esimerkin voima on suuri niin hyvässä kuin pahassakin.

Matt. 19 -kohdan olet ymmärtänyt mielestäni väärin. Ei Jeesus siinä suinkaan suhteellista ero-kysymystä, vaan seuraavat jakeet osoittavat, että hän puhuu siitä, etteivät kaikki ole soveltuvia avioliittoon ollenkaan.

Lopuksi vielä kysymys sinulle. En tarkoita sitä YHTÄÄN loukkaavaan sävyyn, vaan aidosti haluaisin tietää, että jos lopettaisit seurustelun rakastamasi naisen kanssa siksi, että hän haluaa odottaa papin aamenta, niin voisitko sanoa, että olet oikeasti rakastanut tuota ihmistä? Minä naisena ainakin osoittaisin ovea sellaiselle miehelle;) Kokisin siis nimenomaan niin, että tuo ihminen ei tarpeeksi välitä tai rakasta minua, jos vaatisi minua elämään arvojani vastaan. Mutta ymmärrän toki, että tilanne olisi tosi pulmallinen, molempien näkökulmasta! Tuollainen ristiriita aiheuttaisi varmasti ylitsepääsemätöntä painetta koko suhteeseen...

>>
Tarkoitin seksuaalisella rikkinäisyydellä, turhilla toiveilla, häpeällä jne. ennen kaikkea sitä, että monesti yhden illanjutuissa ja irtosuhteissa tms. toinen osapuoli onkin kuvitellut, että tästä suhteesta seuraa jotain, onhan sentään rakasteltu!
>>

Kaikenlainen hyväksikäyttö on tuomittavaa ja tuota nimenomaan tarkoitin, kun olen halunnut korostaa että seksiä keskenään harrastavien pitää tuntea vastuu toisistaan.

Tuossakin on kyseessä pohjimmiltaan nimenomaan se, että seksi merkitsee eri ihmisille eri asiaa. Mikäli merkitys on molemmille sama, niin tuollaisia ongelmia ei tule. En syyttäisi tuossa vapaamielisyyttä, vaan vastuuttomuutta. Molempien seksiä harrastavien velvollisuus on selvittää ennen sänkyyn päätymistä, että mitä tämä heille niin yksilöinä kuin yhteisenäkin juttuna merkitsee. En puollustele toisen hyväksikäyttöä pätkääkään, mutta jotain pitäisi myös liikkua sen ihmisen päässä, joka ajattelee että nyt ollaan automaattisesti vakavassa suhteessa tai seurustellaan, jos seksiäkin on harrastettu...

>>
Tosi rakkaus odottaa -kampanjasta tuskin olet nähnyt suomalaista dokumenttia!
>>

Totta. Kyseessä oli nimenomaan mainitsemasi Raamattuvyöhykkeen jenkkidokumentti. Tosin suomessakin käsitykseni mukaan kerätään allekirjoituksia, jossa luvataan Jumalalle säästää itsensä avioliittoon. Minusta tämä allekirjoitushomme menee vähän liian pitkälle...

>>
Matt. 19 -kohdan olet ymmärtänyt mielestäni väärin. Ei Jeesus siinä suinkaan suhteellista ero-kysymystä, vaan seuraavat jakeet osoittavat, että hän puhuu siitä, etteivät kaikki ole soveltuvia avioliittoon ollenkaan.
>>

Kohdassa kyllä puhutaan myös avioliittoon kelpaamattomista, mutta mielestäni on muitakin värejä kuin musta ja valkoinen. Eli tarkoitan tällä sitä että ei voi olla niin, että on joukko ihmisiä, jotka eivät "kelpaa" avioliittoon ja sitten ne, jotka kelpaavat ovat synninteon uhalla velvollisia pitämään huononkin avioliiton kuolemaan saakka. Varmasti "ääripää" avioliittoon kelpaamattomista on olemassa, mutta niistä ei tulekaan mitään loikkaa niihin, jotka puolestaan kelpaavat... Jeesus jätti päätöksen ja arvioinnin nimenomaan ihmiselle itselleen: "Joka voi sen itseensä sovittaa, se sovittakoon."

>>
aidosti haluaisin tietää, että jos lopettaisit seurustelun rakastamasi naisen kanssa siksi, että hän haluaa odottaa papin aamenta, niin voisitko sanoa, että olet oikeasti rakastanut tuota ihmistä?
>>

Arvelen että moinen tulisi esiin jo varhain suhteen alkuvaiheessa. En ole moiseen tilanteeseen koskaan käytännössä joutunut ja ihmisten välinen vuorovaikutus on niin yksilöllistä... Vaikean kysymyksen teit, mutta vastaan siihen rehellisesti että kyllä voin tuossa tilanteessa sanoa että olisin rakastanut häntä.

Pidän seksuaalisuutta tärkeänä osa-alueena elämässä. Veikkaan että seksisuhteen toimimattomuus on yksi yleisimpiä eron syitä ihmisillä. Vaikka kuinka rakastaisin jotain ihmistä, niin minun on vaikea kuvitella onnellista avioliittoa ellei mieltymyksemme osuisi hyvin yksiin myöskin sängyssä. Seksielämän voi tietysti tuhota myös onnettomuudet tai sairaudet avioliiton aikana, mutta niille ei puolestaan mahda mitään. En tietenkään voisi kuvitellakaan jättäväni puolisoani, mikäli tällainen tapahtuisi. (vastaan tässä jo etukäteen seuraavaan ajatukseen, joka varmaan tulee mieleesi;))

Minulla on ollut eräs hyvä naispuolinen ystävä, jota rakastin. Tämä nainen ei halunnut mennä kanssani sänkyyn, koska koki ettemme seurustele ja ettei mielenkiintoni häneen ollut tarpeeksi vakavaa. Luonnollisesti kunnioitin hänen tunteitaan tästä, eikä yhteydenpitomme tuohon loppunut. Osittain tästä ja osittain muista erinäisistä syistä emme kuitenkaan koskaan alkaneet seurustelemaan keskenämme. Siitä huolimatta rakastin häntä melkoisen syvästi. Hän kuoli myöhemmin äkilliseen ja ennalta-arvaamattomaan sairaskohtaukseen...

Eli sanoisin rehellisesti ettei seksuaalinen kanssakäyminen tai sen puute vaikuta tunteisiini rakastanko toista ihmistä vai en, mutta ajatukset siitä, missä vaiheessa seksisuhteen voi aloittaa täytyy osua sen verran yksiin että suhteella on ylipäänsä mahdollisuuksia avioliittoon asti edetä.

Eräs jossain näkemäni sananlasku kertoo rakkaudesta että jos todella rakastat toista ihmistä, niin toimit hänen parhaakseen, vaikka se veisi teidät iäksi eroon toisistanne.

Avioliitto, jossa jokin elämän osa-alueen sujuvuus on kokemattomuuden vuoksi arpapeliä, ei mielestäni mahdu tuon rakkauden määritykseen.

admata. kirjoitti:

>>
Tarkoitin seksuaalisella rikkinäisyydellä, turhilla toiveilla, häpeällä jne. ennen kaikkea sitä, että monesti yhden illanjutuissa ja irtosuhteissa tms. toinen osapuoli onkin kuvitellut, että tästä suhteesta seuraa jotain, onhan sentään rakasteltu!
>>

Kaikenlainen hyväksikäyttö on tuomittavaa ja tuota nimenomaan tarkoitin, kun olen halunnut korostaa että seksiä keskenään harrastavien pitää tuntea vastuu toisistaan.

Tuossakin on kyseessä pohjimmiltaan nimenomaan se, että seksi merkitsee eri ihmisille eri asiaa. Mikäli merkitys on molemmille sama, niin tuollaisia ongelmia ei tule. En syyttäisi tuossa vapaamielisyyttä, vaan vastuuttomuutta. Molempien seksiä harrastavien velvollisuus on selvittää ennen sänkyyn päätymistä, että mitä tämä heille niin yksilöinä kuin yhteisenäkin juttuna merkitsee. En puollustele toisen hyväksikäyttöä pätkääkään, mutta jotain pitäisi myös liikkua sen ihmisen päässä, joka ajattelee että nyt ollaan automaattisesti vakavassa suhteessa tai seurustellaan, jos seksiäkin on harrastettu...

>>
Tosi rakkaus odottaa -kampanjasta tuskin olet nähnyt suomalaista dokumenttia!
>>

Totta. Kyseessä oli nimenomaan mainitsemasi Raamattuvyöhykkeen jenkkidokumentti. Tosin suomessakin käsitykseni mukaan kerätään allekirjoituksia, jossa luvataan Jumalalle säästää itsensä avioliittoon. Minusta tämä allekirjoitushomme menee vähän liian pitkälle...

>>
Matt. 19 -kohdan olet ymmärtänyt mielestäni väärin. Ei Jeesus siinä suinkaan suhteellista ero-kysymystä, vaan seuraavat jakeet osoittavat, että hän puhuu siitä, etteivät kaikki ole soveltuvia avioliittoon ollenkaan.
>>

Kohdassa kyllä puhutaan myös avioliittoon kelpaamattomista, mutta mielestäni on muitakin värejä kuin musta ja valkoinen. Eli tarkoitan tällä sitä että ei voi olla niin, että on joukko ihmisiä, jotka eivät "kelpaa" avioliittoon ja sitten ne, jotka kelpaavat ovat synninteon uhalla velvollisia pitämään huononkin avioliiton kuolemaan saakka. Varmasti "ääripää" avioliittoon kelpaamattomista on olemassa, mutta niistä ei tulekaan mitään loikkaa niihin, jotka puolestaan kelpaavat... Jeesus jätti päätöksen ja arvioinnin nimenomaan ihmiselle itselleen: "Joka voi sen itseensä sovittaa, se sovittakoon."

>>
aidosti haluaisin tietää, että jos lopettaisit seurustelun rakastamasi naisen kanssa siksi, että hän haluaa odottaa papin aamenta, niin voisitko sanoa, että olet oikeasti rakastanut tuota ihmistä?
>>

Arvelen että moinen tulisi esiin jo varhain suhteen alkuvaiheessa. En ole moiseen tilanteeseen koskaan käytännössä joutunut ja ihmisten välinen vuorovaikutus on niin yksilöllistä... Vaikean kysymyksen teit, mutta vastaan siihen rehellisesti että kyllä voin tuossa tilanteessa sanoa että olisin rakastanut häntä.

Pidän seksuaalisuutta tärkeänä osa-alueena elämässä. Veikkaan että seksisuhteen toimimattomuus on yksi yleisimpiä eron syitä ihmisillä. Vaikka kuinka rakastaisin jotain ihmistä, niin minun on vaikea kuvitella onnellista avioliittoa ellei mieltymyksemme osuisi hyvin yksiin myöskin sängyssä. Seksielämän voi tietysti tuhota myös onnettomuudet tai sairaudet avioliiton aikana, mutta niille ei puolestaan mahda mitään. En tietenkään voisi kuvitellakaan jättäväni puolisoani, mikäli tällainen tapahtuisi. (vastaan tässä jo etukäteen seuraavaan ajatukseen, joka varmaan tulee mieleesi;))

Minulla on ollut eräs hyvä naispuolinen ystävä, jota rakastin. Tämä nainen ei halunnut mennä kanssani sänkyyn, koska koki ettemme seurustele ja ettei mielenkiintoni häneen ollut tarpeeksi vakavaa. Luonnollisesti kunnioitin hänen tunteitaan tästä, eikä yhteydenpitomme tuohon loppunut. Osittain tästä ja osittain muista erinäisistä syistä emme kuitenkaan koskaan alkaneet seurustelemaan keskenämme. Siitä huolimatta rakastin häntä melkoisen syvästi. Hän kuoli myöhemmin äkilliseen ja ennalta-arvaamattomaan sairaskohtaukseen...

Eli sanoisin rehellisesti ettei seksuaalinen kanssakäyminen tai sen puute vaikuta tunteisiini rakastanko toista ihmistä vai en, mutta ajatukset siitä, missä vaiheessa seksisuhteen voi aloittaa täytyy osua sen verran yksiin että suhteella on ylipäänsä mahdollisuuksia avioliittoon asti edetä.

Eräs jossain näkemäni sananlasku kertoo rakkaudesta että jos todella rakastat toista ihmistä, niin toimit hänen parhaakseen, vaikka se veisi teidät iäksi eroon toisistanne.

Avioliitto, jossa jokin elämän osa-alueen sujuvuus on kokemattomuuden vuoksi arpapeliä, ei mielestäni mahdu tuon rakkauden määritykseen.

Monesta asiasta olen samaa mieltä kuin sinä: kuten siitä ettei kyse ole mustavalkoisesta jaottelusta naimisiin kelpaavat/kelpaamattomat. Mielenkiintoinen kysymys muuten, MILLAINEN ihminen tarkalleen ottaen Jeesuksen mukaan on naimisiin kelpaamaton, ja vieläpä syntymästään saakka. Tarkoittiko Jeesus kenties jotain selkeää ihmisryhmää näin sanoessaan.

Siitä olen eri mieltä, että seksiä täytyisi kokeilla, että voi tietää sujuuko se. Ymmärrän hyvin tämän ajatuksen, onhan seksuaalisuus niin iso osa ihmistä. Olen kuitenkin aivan vakuuttunut siitä, että jos kaksi ihmistä todella RAKASTAA toisiaan, niin homma toimii myös makuuhuoneessa. Jos rakastat jotain ihmistä koko sydämestäsi (heikkouksineen päivineen) ja haluat elää hänen kanssaan lopunelämäsi, niin on äärettömän harvinaista, että seksi-elämässä tulisi tällaisessa tilanteessa ongelmia. Päinvastoin, sitä makeammalta avioliittokin tuntuu, kun myös seksistä tulee osa yhteistä elämää.

Kirjoitit, että monen eron syynä on ongelmat seksielämässä. Näin voi olla. Mutta uskon, ettei seksielämän ongelmat ole syy, vaan seuraus. Seurausta suhteen latistumisesta, siitä ettei tulla kuulluksi ja nähdyksi ja rakastetuksi muuten. Jos nämä asiat ovat kunnossa -niin edelleen- uskon että makuuhuoneessa (tai vaikka keittiön pöydällä;) toteutetaan Jumalan käskyä miehen yhtymisestä vaimoonsa varsin tunnollisesti;))

Toki ennen avioliittoa täytyisi näistä asioista keskustella, että mitä odottaa seksielämältä ja mitä seksi ylipäätään on omasta mielestä. Onko kenties toisella osapuolella sellaisia mieltymyksiä, joita itse ei katso hyväksi.

Itse en ole koskaan tavannut ihmistä, jolle seksielämä olisi ollut pettymys, sitten kun avioliitossa se tuli ajankohtaiseksi.

Kaisla. kirjoitti:

Monesta asiasta olen samaa mieltä kuin sinä: kuten siitä ettei kyse ole mustavalkoisesta jaottelusta naimisiin kelpaavat/kelpaamattomat. Mielenkiintoinen kysymys muuten, MILLAINEN ihminen tarkalleen ottaen Jeesuksen mukaan on naimisiin kelpaamaton, ja vieläpä syntymästään saakka. Tarkoittiko Jeesus kenties jotain selkeää ihmisryhmää näin sanoessaan.

Siitä olen eri mieltä, että seksiä täytyisi kokeilla, että voi tietää sujuuko se. Ymmärrän hyvin tämän ajatuksen, onhan seksuaalisuus niin iso osa ihmistä. Olen kuitenkin aivan vakuuttunut siitä, että jos kaksi ihmistä todella RAKASTAA toisiaan, niin homma toimii myös makuuhuoneessa. Jos rakastat jotain ihmistä koko sydämestäsi (heikkouksineen päivineen) ja haluat elää hänen kanssaan lopunelämäsi, niin on äärettömän harvinaista, että seksi-elämässä tulisi tällaisessa tilanteessa ongelmia. Päinvastoin, sitä makeammalta avioliittokin tuntuu, kun myös seksistä tulee osa yhteistä elämää.

Kirjoitit, että monen eron syynä on ongelmat seksielämässä. Näin voi olla. Mutta uskon, ettei seksielämän ongelmat ole syy, vaan seuraus. Seurausta suhteen latistumisesta, siitä ettei tulla kuulluksi ja nähdyksi ja rakastetuksi muuten. Jos nämä asiat ovat kunnossa -niin edelleen- uskon että makuuhuoneessa (tai vaikka keittiön pöydällä;) toteutetaan Jumalan käskyä miehen yhtymisestä vaimoonsa varsin tunnollisesti;))

Toki ennen avioliittoa täytyisi näistä asioista keskustella, että mitä odottaa seksielämältä ja mitä seksi ylipäätään on omasta mielestä. Onko kenties toisella osapuolella sellaisia mieltymyksiä, joita itse ei katso hyväksi.

Itse en ole koskaan tavannut ihmistä, jolle seksielämä olisi ollut pettymys, sitten kun avioliitossa se tuli ajankohtaiseksi.

>>
MILLAINEN ihminen tarkalleen ottaen Jeesuksen mukaan on naimisiin kelpaamaton, ja vieläpä syntymästään saakka. Tarkoittiko Jeesus kenties jotain selkeää ihmisryhmää näin sanoessaan.
>>

Niin... Hyviä kysymyksiä, joihin ei varmaan löydy tyhjentävää vastausta. En muista että Jeesus olisi missään tarkentanut tuota sanomaansa. Itselleni tulee mieleen vaikeasti vammaiset, empatiaan kykenemättömät psykopaatit ja homot synnynnäisenä ryhminä. Ehkäpä mielenkiintoisempi kysymys on vielä se, miten ihmiset ovat voineet tehdä toisesta ihmisestä "avioliittoon kelpaamattoman"?

>>
Itse en ole koskaan tavannut ihmistä, jolle seksielämä olisi ollut pettymys, sitten kun avioliitossa se tuli ajankohtaiseksi.
>>

Seksielämää pidetään varsin paljon yksityisasiana, eivätkä monet ihmiset kehtaa asiasta kovin herkästi puhua varsinkaan jos ei mene hyvin. Asiaa ikäänkuin häpeillään helposti. Olen kuitenkin itse tavannut joitain ihmisiä, jotka kertovat että heillä menee puolisonsa kanssa kaikin puolin loistavasti, mutta toinen ei tunne olevansa seksuaalisesti kiinnostunut vaikka mitä tekisi... Tiedä sitten mikä on loppujen lopuksi oikeasti taustalla, vaikea sanoa...

Suhtautuminen seksielämään on kovasti yksilöllistä ja siihen asennoitumisessa vakaumuksen pohjalta tai ilman ei varmaan ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa.

Kiitoksia mielenkiintoisesta, rakentavasta ja syvällisestäkin keskustelusta asian tiimoilta:) Oli mielenkiintoista havainnoida yhdessä asioiden eri puolia. Joitain hedelmiä päätyi yhteisen ymmärryksen koriin ja joitain erilaisen käsityksen koriin. Tästä on hyvä jatkaa ja vaikkei kummankaan käsitykset välttämättä muuttuneet, niin uskon että kenties saimme molemmat uudenlaista näkökulmaa asioihin:)

old_profile_16572 kirjoitti:

Kiitokset hyvin perustelluista kommenteistasi:)

>>
Raamatun henki tämän asian suhteen on minusta aivan selvä.
Ja monia asioita, joita on pidetty itsestäänselvinä ei edes Raamatussa käsitellä.
>>

On todellakin monia asioita, joita on kautta vuosisatojen tulkittu olevan jollain lailla. Haluankin ehkä jollain lailla hieman kyseenalaistaa noita tulkintoja.

Raamatussa on monia opetuksia ja tulkintoja joiden tarkoitus on oikeudenmukaisuus aikansa kulttuurissa. Tuskin kukaan nykypäivänä pitäisi oikeudenmukaisena raiskatulle naiselle, että tämän täytyy mennä raiskaajansa kanssa naimisiin;) Tämä on kuitenkin Raamatun ohje... Siinä on ollut kyse sen ajan oikeusturvasta, missä miehelle on langetettu velvollisuus elättää ja huolehtia naisesta, jolle on tehnyt vääryyttä.

Haluan myös katsoa hieman pintaa syvemmälle ja miettiä että mitä pahaa esiaviollisista suhteista käytännössä seuraa? Jos seurustelu päättyy pettämiseen tai muuten vaan toisen itsekkyyteen, niin on ikävät seuraukset ymmärrettäviä. Mielestäni nämä asiat ja ihmissuhteet ylipäänsä eivät kuitenkaan ole aivan yksinkertaisia. Jokainen suhde on yksilöllinen ja ainutlaatuinen kahden ihmisen vuorovaikutussuhde.

>>
Kysymys vielä sinulle: jos keskenään rakastelevat nainen ja mies ovat mielestäsi Jumalan silmisissä naimisissa, niin onko joku ihminen naimisissa esim. kaikkien 20 henkilön kanssa, joiden kanssaan on elämänsä aikana rakastellut. Vai miten ajattelet asian? Monellahan on useita sukupuolisuhteita samanaikaisesti.
>>

Periaatteessa kyllä siinä mielessä että ihmiset, jotka harrastavat seksiä keskenään, ovat mielestäni jossain määrin myös vastuussa toisistaan. Raamatun vanhan testamentin aikoihin ei kuninkaiden haaremeita tai jalkavaimoja pidetty yhtään minään, eikä Jumala missään kohti Raamattua näitä tuomitse. Uudessa testamentissa mielenkiintoinen vaatimus seurakunnanpalvelijalle on, että hän on "yhden vaimon mies." Tuossa on huomattavaa, että moinen sanottiin seurakunnan palvelijasta, ei riviuskovaisesta... Tosin Paavali kyllä puhuu yksiavioisuuden puolesta muutoinkin, myönnettäköön se.

Ihmetystä herättää hieman se asia, että miten Jumalan tahto on tässä asiassa voinut muuttua kulttuurillisen muutoksen myötä? Luulisi ettei Jumala muuttaisi käsityksiään esimerkiksi moniavioisuuden sopivuudesta, mutta näin Raamattua lukiessa kuitenkin näyttää käyneen.

Kysymys sinulle: Jos eskimoita, joiden kulttuuriin ja hyviin tapoihin kuuluu vaimon tai tyttären lainaaminen vieraalle, niin pitäisikö kristityiksi kääntyneiden eskimoiden lopettaa tämä vuosituhansia hyväksi havaitsemansa käytäntö?

Mahtaisiko siitä seurata heille käytännössä hyvää vai huonoa? Mainittakoon tähän se, että jos vieras onnistuu eskimokulttuurissa saamaan vaimon tai tyttären raskaaksi, niin häntä pidetään ylinpänä ystävänä koska on rikastuttanut muutoin liian köyhää eskimoiden geeniperimää...

Kulttuurierot voivat olla vaikeita ymmärtää. Mainitsemasi eskimoesimerkki on tunnettu, siihen en kyllä ole törmännyt, miten naiset sen ovat kokeneet. Onko se ollut vallan ja alistuksen muoto (varmasti on jossakin mielessä!)...? Toisaalta, voipa olla, että komean ja eroottisen miehen sattuessa kohdalle nainen on tällaisesta vaihtelusta nauttinut :)

OT, mutta mielenkiintoista on myös se, että muslimilapsella voi olla useita äitejä. Nimittäin, jos lasta on imettänyt joku muu, kuin äiti (tai lapsi on saanut jonkun toisen naisen maitoa), tästä imettäneestä tai maitoansa jakaneesta tulee lapsen toinen äiti. Imettämisellä ja äidin maidolla on sen verran suuri merkitys muslimeille.

admata. kirjoitti:

>>
MILLAINEN ihminen tarkalleen ottaen Jeesuksen mukaan on naimisiin kelpaamaton, ja vieläpä syntymästään saakka. Tarkoittiko Jeesus kenties jotain selkeää ihmisryhmää näin sanoessaan.
>>

Niin... Hyviä kysymyksiä, joihin ei varmaan löydy tyhjentävää vastausta. En muista että Jeesus olisi missään tarkentanut tuota sanomaansa. Itselleni tulee mieleen vaikeasti vammaiset, empatiaan kykenemättömät psykopaatit ja homot synnynnäisenä ryhminä. Ehkäpä mielenkiintoisempi kysymys on vielä se, miten ihmiset ovat voineet tehdä toisesta ihmisestä "avioliittoon kelpaamattoman"?

>>
Itse en ole koskaan tavannut ihmistä, jolle seksielämä olisi ollut pettymys, sitten kun avioliitossa se tuli ajankohtaiseksi.
>>

Seksielämää pidetään varsin paljon yksityisasiana, eivätkä monet ihmiset kehtaa asiasta kovin herkästi puhua varsinkaan jos ei mene hyvin. Asiaa ikäänkuin häpeillään helposti. Olen kuitenkin itse tavannut joitain ihmisiä, jotka kertovat että heillä menee puolisonsa kanssa kaikin puolin loistavasti, mutta toinen ei tunne olevansa seksuaalisesti kiinnostunut vaikka mitä tekisi... Tiedä sitten mikä on loppujen lopuksi oikeasti taustalla, vaikea sanoa...

Suhtautuminen seksielämään on kovasti yksilöllistä ja siihen asennoitumisessa vakaumuksen pohjalta tai ilman ei varmaan ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa.

Kiitoksia mielenkiintoisesta, rakentavasta ja syvällisestäkin keskustelusta asian tiimoilta:) Oli mielenkiintoista havainnoida yhdessä asioiden eri puolia. Joitain hedelmiä päätyi yhteisen ymmärryksen koriin ja joitain erilaisen käsityksen koriin. Tästä on hyvä jatkaa ja vaikkei kummankaan käsitykset välttämättä muuttuneet, niin uskon että kenties saimme molemmat uudenlaista näkökulmaa asioihin:)

käynyt näin pitkää ja perusteellista keskustelua, ilman, että keskustelu olisi mennyt ihmeelliseksi inttämiseksi ja saivarteluksi! Kiitos HYVÄSTÄ keskustelusta! :)

Hyvät kysymykset ja niiden pohtiminen avartavat aina ajattelua. On positiivista joutua myös tarkistamaan omia käsityksiä. Ei tainnut kummankaan meidän käsitykset muuttua, mutta se ei ole todellisen keskustelun päämääräkään. (Siis toisen "käännyttäminen") Paljon on jo se, että oppii ymmärtämään toista, vaikka ajatukset eivät yksiin kävisikään.

Värien loistoa, hyvää mieltä ja siunausta syyspäiviisi :)