Laskeskelin huvikseni poistoilmalämpöpumpun ja hyvän, kennolla varustetun IV-koneen kaustannuksia. Minun laskujeni mukaan pilp on kalliimpi käytössä, kuin hyvä IV-kone, jos kankintahinta otetaan mukaan laskuihin. Tulos ei ollut mitä odotin, joten alistanpa tässä laskelmani keskustelun aiheeksi (ehkäpä sieltä joku perusmoka löytyy):
- Laskennallinen käyttöikä molemnmilla esim. 15 v
- Rahalle ei lasketa hintaa (korkoa) helppouden vuoksi
- Lämmitystarve n. 20 000 kWh/vuosi
- Sähkön hinta n. 5 s/kWh
PILP:
- Hankintahinta 5000 e, eli 333.33 e/vuosi
- Tehokerroin käytännössä esim. 2.0, joten energian kulutus = 10 000 kWh/vuosi, eli 500 e/vuosi
YHTEENSÄ 833.33 e/vuosi
IV-kone:
- Hankintahinta 2000 e, eli 133.33 e/vuosi
- Hyvän koneen talteenottokerroin esim. 0.6, joten energian kulutus = 0.4 * 20 000 kWh = 8000 kWh/v, eli 400 e/vuosi
YHTEENSÄ 533.33 e/vuosi
Tällä menetelmällä laskettuna tavallinen IV-kone olisi siis 300 euroa halvempi vuodessa.
Ovatko nämä laskelmat paikkansa pitäviä noin karkeasti ottaen?
- Laskennallinen käyttöikä molemnmilla esim. 15 v
- Rahalle ei lasketa hintaa (korkoa) helppouden vuoksi
- Lämmitystarve n. 20 000 kWh/vuosi
- Sähkön hinta n. 5 s/kWh
PILP:
- Hankintahinta 5000 e, eli 333.33 e/vuosi
- Tehokerroin käytännössä esim. 2.0, joten energian kulutus = 10 000 kWh/vuosi, eli 500 e/vuosi
YHTEENSÄ 833.33 e/vuosi
IV-kone:
- Hankintahinta 2000 e, eli 133.33 e/vuosi
- Hyvän koneen talteenottokerroin esim. 0.6, joten energian kulutus = 0.4 * 20 000 kWh = 8000 kWh/v, eli 400 e/vuosi
YHTEENSÄ 533.33 e/vuosi
Tällä menetelmällä laskettuna tavallinen IV-kone olisi siis 300 euroa halvempi vuodessa.
Ovatko nämä laskelmat paikkansa pitäviä noin karkeasti ottaen?
Vastaukset 50
Vanhimmat
sähköä
Oulun sähkömyynti, 4.64 s/kWh.
No jooh, olisi tietysti pitänyt ottaa mukaan siirtokustannukset n. 2.5 s/kWh.
Korkeampi sähkön hinta huonontaa pilp:n tilannetta hiukan.
kun kulutat sähköenergiaa joudut aina "ostamaan" kylkiäisenä saman verran siirtomaksua. Sellainen 8snt/kwh olisi varmaan hinta jolla laskut tulisi tehdä, siitä puolet on siirtomaksua ja puolet energiaa.
Itse maksan vuodessa energiasta 580€/vuosi ja siirtomaksua, veroa ja perusmaksua 610€/vuosi.
Olet tainnut sotkea asioita, joita et täysin ymmärrä. Itsellä kuitenkin on pilp ja se on myös iv kone, miten se sitten lasketaan.
iv koneella ilmesiseti tarkoitat lammön talteen ottoa SISÄLTÄ/kierrätystä puhaltimella, no pilpissä siis on myös se, lisäksi siinä on ilma lämpöpummppu joka ottaa energiaa talteen ULKOA teho kertoimella 4-1, eli ehkä n. juuri tuo 2* keskimäärin,ei hyödytä paukkupakkasilla, mutta muuten kyllä.
pelkän ilmalämpöpumpun saa n.1000 asennettuna, siis jo tämä laite säästää n.50% sähkössä(lämmitys).
en usko, että lämmön talteenotto sisältä "iv kone" säästää yhtä paljon, mutta...
PILPISSÄ on molemmat mukana. Tais mennä laskut uusiksi. Suosittelen pilppiä, liitettynä käyttöveteen/vesi/lattia patterihin.
Juu, on hyvinkin todennäköistä, että asiat ovat minulla sekaisin :-) Siksi tämä tyhmä kysyy eikä toivottavasti jää tyhmäksi. Minun sanastonikin laitteiden kuvauksessa ovat varmasti aika kaukana 'virallisesta' terminologiasta.
Mutta mutta. Edelleen käsitykseni on, että tuottaakseen vuodessa 20 000 kWh lämmitystehoa (vaikkapa nyt poistoilmasta) joutuu PILP käyttämään noin 10 000 kWh normaalihintaista sähköä (tai sinne päin) kompressorille. Eikö?
Ja jos verrataan omenoita appelsiineihin, niin IV-koneella joutuisi jälkilämmityksellä tms. tuottamaan 0.4 kertaa kulutuksen verran (taltenotto = 60%), eli 8 000 kWh normaalihintaista sähköä.
Tarkentaisitko, missä vika minun laskuissani on?
Olenko niin tyhmä,että olen aina kuvitellut PILP:n ottavan lämpöpumpun avulla energian talteen POISTOilmasta,eli SISÄLTÄ?(Poisto Ilma Lämpö Pumppu)
Muuten,voiko pyöriväkennoisen hyötysuhde olla 70-80%?
Joo, PILP ottaa lämmöt pois ulos puhallettavasta jäteilmasta, ennen kuin se menee ulos.
Pyöriväkennoisille mainostetaan tuota 70%-80% hyötysuhdetta. Itse teen laskelmiani mielelläni hiukan 'huonommilla' luvuilla, jotta jäisi marginaalia. Mutta on kai se pyöriväkennoinen aina tehokkaampi kuin kiiunteäkennoinen.
Otetaas taas:
IV-kone = ilmanvaihtokone, puskee nimenomaan uutta ilmaa sisälle ja vanhaa ulos
LTO-kenno = lämmöntalteenottokenno, yrittää siinä matkalla saada mahdollisimman suuren osan ulosmenevän ilman lämmöstä siirtymään sisään menevään.
PILP = poistoilmalämpöpumppu, poistaa sisäilmaa ulos ja ottaa siitä lämmön talteen lämpöpumpulla, ja lämmittää sillä joko vesivaraajaa, tuloilmaa, tai molempia
ILP = ilmalämpöpumppu, ottaa lämpöä ulkoilmasta, siirtää sen nesteen avulla sisälle ja lämmittää sisäilmaa. Ei vaihda ilmaa.
Sellaista laitetta, jossa olisi yhdistetty IV-koneeseen ILP tuloilman esilämmitystä vastaan niin kuin esität ei ole kyllä vielä minulle tullut vastaan.
PILP on ihan eri asia kuin ILP. PILP ottaa lämpöä talteen ulos puhallettavasta poistoilmasta, ei ulkoilmasta kuten ILP. PILPissä ei ole ILPiä.
Taisi olla edelliselläkin asiat aika sekaisin. Autetaas tähän vähän.
Ensinnäkin PILPin kerroin on aika paljon parempi kuin 2 (10 000 -> 20 000), 4 taitaa olla lähempänä eli 20 000 kWh tuottamiseen tarvitaan 5000 kWh sähköä.
Toisekseen epäilen että poistoilman kautta on mahdollista omakotitalossa hukata 20 000 kWh energiaa, se kuulostaa kyllä enemmän koko talon tarpeelta. Ilmanvaihtohan muodostaa jonkun 10-30 % tästä, eli 2000 - 6000 kWh.
Ei kai Poisto Ilma Lämpö Pumppu ota lämpöä ulkoilmasta vaan nimen omaan ja vain Poistoilmasta.
Hulluahan olisi vetää tuloilmaa pakkaselle kun se talvella on jo pakkasella ja lämmittää sitä sitten jäähdytyksestä saadulla energialla ...
eli homma oli jo selitetty, sorry
Laskeskelin näitä itsekin joskus, ja päädyin jokseenkin samaan lopputulokseen, mutta ei se ihan noin helposti mene. Ensinnäkin pilpin hyväksi on laskettava se, että lämminvesivaraaja sisältyy hintaan (1000 e).
Sitten itse laskelmaan. Lämmitystarve noissa laskuissa on aika hillitön, ei se kaikki ilmanvaihdon kautta karkaa. Otetaan vaikka joku varovainen arvio 2500 kWh, niin ollaan edes lähempänä.
Sitten toimintaan. Pilp tuottaa noin 2 kW jatkuvaa tehoa, ja jos oletetaan että lämpimän veden tarve jatkuvaksi tehoksi muutettuna olisi noin 400 W meille jää 1600 W reserviä tuloilman lämmitykseen. Osa tästä tehosta hukataan kesäaikaan, koska energiaa ei tarvita näin paljoa. Toisaalta kovemmilla pakkasilla teho ei riitä, vaan tuloilmaa pitää lämmittää muilla keinoin. Omien laskujeni mukaan tehokas LTO (80 % hyötysuhteella) pyörii halvemmalla noin 10-12 pakkasasteesta alaspäin, kun huomioidaan myös veden lämmittämisen hinta.
Omien laskelmieni mukaan talossamme (300 kuutiota), 3500 kWh/a lämpimän veden kulutuksella ja 8 snt/kWh sähkön hinnalla 0% korolla Pilpin takaisinmaksuaika olisi ollut 20 vuotta. En ottanut. Vuotuisena keskilämpötilana pidin 5 astetta ja arvioin jonkunlaisen normijakauman siitä sitten.
2500 kWh?
Nyt ei jokin stemmaa...
Edellisessä puulämmitteisessä talossamme (painovimainen ilmanvaihto) kului koivuhalkoa 12-20 pinokuutiota/vuodessa, joka vastaa 20 400 - 34 000 kWh vuosikulutusta. Tietysti suuri osa katoaa savukaasujen lämmössä ym. häviöissä, mutta ei kai sentään 90% ?
Miten olisi rakenteiden läpi johtumalla? Edelleenkään ei se talon lämmitystarve pelkästä ilmanvaihdosta johdu. Ikkunoista menee läpi saman verran, samoin katosta, lattiasta ja seinistä kustakin. Eikä se lämmin vesikään ilmaiseksi synny, vaikka viemäriin meneekin.
mites takkaa suhteutuu pilppiin ja "iv kenno koneesen" eli jos on takka kumpi ottaa siitä paremman hyödyn. Vois kuvittella, että toi pilppi on parempi jos on takka --->kämppä lämpiää --->pilppi imasee osan liika lämmöstä ja sitoo veteen. Pilpissähän on se varaaja.
kiertoilmamahdollisuus, eli takan päällä on imuputki joka imee lämmön ja kone jakelee sen sinne minne tuloilmaputket menevät. Kaikissa tätä omnaisuutta ei ole.
Energian hinta on tärkeä tekijä valintaa tehdessä. Jos on toimiva puulämmitysmahdollisuus ja puu on halpaa, niin silloin ei ääritilanteessa kannata maksaa energian talteenotosta mitään, koska talteenotettukin energia tulee kalliimmaksi kuin halvalla puulla tuotettu. Käytännössä halvin perus-IV-kone perus-LTO-kennolla lienee taloudellinen valinta.
Jos sähkö tai muu energia taas on kallista, niin silloin kaikki pitää 'imeä' talteen, ja silloin kalliimmat investoinnit ovat perusteltuja.
|mites takkaa suhteutuu pilppiin ja "iv kenno koneesen" eli jos on takka kumpi ottaa siitä paremman hyödyn.
|Vois kuvittella, että toi pilppi on parempi jos on takka --->kämppä lämpiää --->pilppi imasee osan liika lämmöstä ja sitoo veteen.
Tarkoitat että IVK:n LTO ylläpitäisi sitä liikalämpöä? Niin ei varmastikaan tapahdu talvella.
Talvella IVK:n jälkilämmityspatterin tarvitsee lämmittää vähemmän jos poistoilma onkin normaalia lämpöisempää.
Vaan pystyykö se PILP sitomaan sitä lisälämpöä mihinkään. Sen varaajahan lienee jo kuuma muutenkin. Se joutunee puskemaan lämmön sisään tulevaan ilmaan tai lattiaan (liikalämpöä) tai päästämään harakoille.
Oli PILP tai IVK/LTO niin systeemi pyrkinee anyway tasaamaan lämpöä ympäri kämppää. IVK ehkä paremmin jos siinä on takan kiertoilmaliitäntä.
Okei, tarkennetaan keskustelun perusteella lukuja:
- Sähkön hinta on 8 s/kWh
- Poistoilman kautta kuluisi 5000 kWh/vuosi tai hiukan vähemmän
- PILPin kerroin keskiarvostettuna koko vuoden yli on edelleen 2, sillä osan vuotta se ei toimi täydellä kertoimella (joka on 3 - 3.5).
Näillä luvuilla ensimmäisessä viestissä laskettu tilanne on edelleen selvä:
PILP yhteensä 533.33 e/vuosi
IV LTO yhteensä 293.33 e/vuosi
Näillä kulutuslukemilla PILPin korkea hankintahinta on suurin este sen hankkimiselle.
Nythän minä tarkastelen remonttikohdetta jossa on jo lämminvesivaraaja, joten sen hankinnan tuomaa säästöä PILPissä en ole laskenut mukaan. En myöskään ole laskenut lämminvesikustannuksia kummassakaan tapauksessa.
Tällä hetkellä vaaka näyttäisi kallistuvan voimakkaasti hyvän IV-koneen, kuten pyöriväkennoisen puolelle.
johtopäätöksiin. Siellä PILP on vaihtoehdoista taloudellisimpia
Juu, ei ehkä istukaan. Itse en jostain syystä saanut Motivan laskuria toimimaan kun kokeilin. Lienee jokin selaimen asetus väärin. Olisi tosi mielenkiintoista nähdä Motivan laskentakaavat ja verrata niitä omiini.
Epäilemättä Motivalla on enemmän tietotaitoa tästä asiasta, mutta en ole vielä löytänyt sitä isoa virhettä tai puutetta omista laskuistanikaan, joka kääntäisi tilanteen toisin päin.
Varaajan kokoa ja lämmönjakotapaa tuntemmatta, esitän kuitenkin tähän remonttikohteeseen avotakan paikalle vesikiertotakkaa ja iv-konetta.
Poistoilmalämpöpummpua talonlämmitysmuodoksi miettivänä eksyin motivan sivulle asiaa tutkimaan lämmitystapalaskusrilla(http://amb69.it.ambientia.fi/tyyppitalovertailu.php). Laskuri antaa 30 vuoden aikajaksolla halvimmaksi lämmitys muodoksi normaalitalolle suoransähkölämmityksen ilmalämpöpumpulla. Jopa suoralla sähkölämmityksellä päästään poistoilmalämpöpumpun tasolle. Voisiko joku kertoa mättääkö laskurissa joku ?
mm. seuraavia kritisoisin, vilkaistuani esim maalämmön kannattavuutta.
1) lattialämmitysputkea menee saman verran myös matalaenergiatalossa
2) asennustyötä menee saman verran myös matalaenergiatalossa
3) jos ei ole idiootti & tekee osan hommasta itse & maksaa LVI miehelle vain tuntipalkan niin työkulut jäävät 1/3 osaan
(eikä huomioi massiivisuutta, hyvää tiiveyttä, hyvää ilmanvaihtokonetta, jne jne)
Ei kannattane ottaa sitä laskuria siis liian vakavasti.
Missä on LTO kojeen kustannukset... PILPissä ;-)
Ihmetyttää nuo Motivan hinnat! MLP:n hinta porakaivolla ja vesikiertoisella lattialämmityksellä on kerrottu olevan 22295 euroa. Melkoinen hintaero reaalimaailmaan kun itse maksoin vastaavasta järjestelmästä avaimet käteen asennettuna 14700 euroa kaksi kaivonrengasta ja sähköjen kytkentä (eli noin 15 000 euroa). Suorasähkö näytti Motivan mukaan olevan pitkällä aikavälillä MLP:ä niukasti halvempi. Kun hinnaksi otetaan _oikea_ järjestelmän hinta (15000 vs 22300 e), kääntyy vaakakuppi selkeästi MLP:n eduksi.
eli myös sähkölämmitys tehdään tarjousten perusteella... eikä ohjehinnoin niin kuin laskelmissa....
Jos ja kun noissa laskelmissa käytetään ohjehintoja, vääristyy koko laskelma. Kyllä Motiva pystyy selvittämään järjestelmien reaalihinnatkin. Kalliimpi järjestelmä OVH-hinnalla vääristää tilannetta entisestään. Ajatellaan, että olen saanut MLP-järjestelmän Motivan hintoja 33% edullisemmin (kuten tapauksessani), jos sama 33% alennus otetaan vaikkapa 5000 euron suorasähkölämmityksestä, on se euroissa vain 1650 euroa. Vastaava 33% euromääräinen alennus on taas 22300 euron järjestelmästä 7360 euroa! Eli melkoinen vääristymä syntyy jos ei käytetä todellisia hintoja.
olen mitannut oman enerventin hyötysuhdetta ja näyttää olevan pääosin yli 70%(kun suodattimet ei tukossa) tämä siis kun ei käytetä jälkilämmitystä, jos sietää muutamana talven kovimpana pakkaspäivänä sen että tuloilman lämpötila tippuu hieman 10°C:n alapuolelle. Mielestäni tuo lämmitysvastus kyllä huonontaa hyötysuhdetta olennaisesti en ole kyllä sitä laskenut ehkä joku on. Tavallisessa levylämmönsiirtimessä tuo vastushan on käytännössä lähes aina päällä alle 0°C:n ja niille ilmoitettu hyötysuhde on laskettu ilman lämmitysvastusta. Siis niiden todellinen hyötysuhde on paljon alhaisempi kuin yleensä ilmoitettu 50%. Toki myös pyöriväkennoisen hyötysuhde on paljon alhaisempi lämmitysvastus päällä mutta sitä ei ole pakko pitää päällä kun levykennokoneessa se on pakko olla päällä muuten kone jäätyy. Joissakin malleissa on jonkinlaista automatiikkaa estämässä jäätymistä mutta niissäkin
vastus yleensä päällä alle 0°C. Kaikista pahin energia tuhlari on kosteusanturilla varustettu levykennokone, se alkaa tehostaa koko talon ilmanvaihtoa kun kosteus pesutiloissa nousee ja tämähän tarkoittaa sitä että muita tiloja aletaan silloin jäähdyttämään. Mielestäni kosteuden poisto
pesutilosta tehostamalla ilmanvaihtoa niin että myös tuloilmamäärät muihin tiloihin lisääntyvät on väärä ratkaisu sillä ei muiden tilojen osalta ole mitään tarvetta tehostaa ilmanvaihtoa jos pesutiloista halutaan poistaa kosteutta.Mutta miksi tämä on käytönnössä ainoa ratkaisu koneellisessa ilmanvaihdossa?
Tuo LTO-kone ei välttämättä tuo yhtään säästöä vanhaan taloon verrattuna painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Tiedän ainakin yhden tapauksen jossa vanhaan taloon laitettiin perus LTO ja energian kulutus pysyi kutakuinkin samana, toki ilmanlaatu lienee parantunut. Vanhassa talossa lienee parasta vain huolehtia että se painovoimainen ilmanvaihto toimii kunnolla ja tarvittaessa tehostaa sitä vaikka huippuimurilla.
Niin siis tuohan nyt riippuu ihan kokonaan siitä, millä taloaan lämmittää. Jos lämmittää kämppää suoralla sähköllä, ei ole mitään väliä onko se patteri iv-kanavassa vai seinässä. Jos taas lämmittää kämppää jollain vesikiertoisella, kannattaa joka tapauksessa hankkia kone, jossa on vesi- eikä sähköpatteria, joten homma menee taas ihan samalla tavalla. Kysymys on siis sen talteenottokennon hyötysuhteesta, jolloin luku on ihan oikein. Jos patteri olisi ennen kennoa olisitkin oikeassa.
Ai niin, ja kosteusantureitahan saa nykyään myös ohjaamaan kosteiden tilojen poistoa, jolloin muutetaan poistojen suhdetta niiden hyväksi. Sen sijaan tuloahan on tietysti syytä lisätä jos lisää poistoakin, jostain se ilma tulee joka tapauksessa, joten mieluummin sitten hallitusti.
Varaavissa ja osittain varaavissa järjestelmissä tuolla on väliä, on kallista lämmittää sitä vastusta päiväsähköllä jos talo muuten lämpiää yösähköllä. Onkohan se kosteiden tilojen kuivatus sittenkin tehokkainta tehdä vanhanaikaisesti eli aukaisemalla ikkuna. Ainakin talvella kun ulkoilma huomattavasti kylmenpää ja kuivempaa kuin sisäilma niin kosteus haihtuu melko nopeasti sisältä. Itsellä ainakin riittää saunomisen jälkeen ikkunan aukaisu n,20 min niin alkaa jo paikat olla kuivia.
Tässä toinen lto:n laittanut jonka talossa ennen painovoimainen, käytännössä ei ollenkaan ilmaa vaihtanut ( pitkiä vaakaputkia, pakkasilla kyllä hiukan imua riitti)systeemi, lto:n (jälkilämmityksellä) jälkeen energiankulutus sama kuin ennen mutta eipä huurru ikkunat ja ilmanvaihtoa voi tehostaa tarpeen mukaan.
jos sillä tuottaa vielä samalla lämpimän veden, niin kyllä sillä systeemillä paremmat laskelmat syntyy. Et huomioi sitä siivua energiasta, jonka työnnät taivaan tuuliin joka hetki (100% - koneesi hyötysuhde). PILP:lla tätä tilannetta ei synny
Siis että 20% enemmän talteen poistoilman hukkalämmöstä (verrattuan pyöriväkennoiseen LTO:n). Vaan ei kai PILPpikään poistoilmaa -20 asteeseen talvella jäähdytä???
Siis vain 10% enemmän talteen poistoilmasta... paitsi että siinä tulee se hyötysuhde vastaan eli vain osa siitä 10%:sta on oikeasti talteensaatua.
tjsp.
PILPin ja LTOn vertailuja lueskellessa tullut mieleeni monta kysymystä ja seikkaa. LTOn kannattajat vakuuttavat LTOn nimeen mm. paremman hyötynsä ansiosta kovilla pakkasilla. Myöntävät kyllä PILP erinomaisuuden lauhoilla keleillä ja kesällä. Itse tykkään pohtia ja tutkia kaikkea mahdollista. Sinällänsä rak.projektin alkaessa asia on itselle ajankohtainenkin.
PILPin kannattajat väittävät että PILP pystyy lämmittämään tuloilman korkeammaksi kuin sisäilman lämpötila on. Jos oletetaan että näin on tarkoittaa se sitä että PILP pystyy yksinään lämmittämään asunnon poistoilmasta sanotaan vaikka -5 asteesta +10 asteeseen. Eli tällöinhän ei tarvita muuta lämmönlähdettä? LTOn kanssahan tarvitaan myös käyttää sitä päälämmönlähdettä? Mikäköhän säästö mahtaa olla tällöin? Suomessa kun ollaan niin 50% prosenttia päivistä on näiden lämpötilojen sisällä.
Periaatteessa tekstissäsi ei ole mitään vikaa, mutta muistutetaan nyt vielä, että PILP voi lämmittää rakennusta ja käyttövettä yhteensä korkeintaan 500 W teholla, ei enempää. Se loppu 1,5 kW joka otetaan poistoilmasta täytyy ensin tuottaa taloon jollain keinoin. Tietysti auringonpaiste on yksi vaihtoehto, mutta ei välttämättä aina se mukavin. Lisää lämpöä kämppään saadaan kylmälaitteista ja ruuanlaitosta, mutta silti epäilen että jossain vaiheessa on syytä ruveta sitä lämpöä tuottamaan jollain hallitummallakin tavalla. Yleensä se varsinainen päälämmitysjärjestelmä PILP:in kanssa on suora tai osittain varaava sähkölämmitys, lattiakaapeleilla, pattereilla tai vesiputkilla (sähkökattilalliset PILP:it).
Mutta onko esim. näin että jos ulkona on 0 astetta ja sisällä 20 astetta ja laitetaan LTO niin se "syö" sisälämpötilasta hieman eli lämpötila tippuu jollei lisätä muualta lämmitystä? Kun taas PILPillä voitaisiin jopa pienentää tuota muuta lämmitystä?
Sanoisin että totta kai, koska LTO ei tuota energiaa, ja aina osa lämpöenergiasta pääsee ulos asti. Sen sijaan PILP:in kanssa tietysti tuo kompressorin kuluttama 500 W tulee taloon sisälle, joten tuon verran voi vähentää muuta energian käyttöä.
Kysymys lienee siitä, missä lämpötilaerossa LTO saa enemmän energiaa talteen ulosmenevästä ilmasta kuin PILP. Oman laskelmani mukaan se tulee vastaan muistaakseni jossain -10 asteen paikkeilla, mutta siitäkin taisi puuttua ilman kosteussisällön huomionti, eikä minulla ole aavistustakaan kumpi laite hoitaa kondensoinnin paremmin. Teoriassa tietysti LTO alle +5 asteen lämpötiloissa, koska se periaatteessa jäähdyttää kennonsa ulkolämpötilan tasolle, kun taas PILP lopettaa aina +5 asteeseen. Toisaalta taas liian kylmä kenno alkaa jäätyä, ja sulattaminen taas kuluttaa energiaa. Onkohan kukaan oikeasti koskaan jossain VTT:llä mitannut näitä juttuja?
Pitäisi varmaan laskea joskus esimerkkitilanne +0 astetta, ilmankosteus joku 50 %RH, paljonko energiaa LTO pystyy ottamaan talteen 80 % hyötysuhteellaan. Vaan kun ei kyvyt riitä, pitänee kysellä joltain pätevämmältä. Periaatteessahan tuo menee niin, että LTO saa tuossa tilanteessa talteen (ilmasta 1,2 kJ / m3 * 20 astetta + sen sisältämästä vedestä 4,19 kJ / kg * 20 astetta + veden tiivistymislämpö tiivistyvästä osasta 2260 kJ / kg ) * se LTO:n hyötysuhde 0,8 ... vielä kun joku kertoisi paljonko vettä 20 asteinen ilma voi sisältää ja niin edelleen.
Kyllähän niitä laskelmia täällä on näkynyt mutta yleensä ne keskittyvät yhteen tilanteeseen ja lasketaan siitä koko vuosi... Mutta kun ajatellaan että esim. Helsingissä ei keskimäärin ole kuin 9% vuodesta alle -10 astetta ja lähes 58% väliltä -10 - +10 astetta tullaan tilanteeseen että kummasta saadaan isompi hyöty lämmityskäytössä? Tarvitsenko korkeampaa hyötysuhdetta kovilla pakkasilla vai onko järkevämpää ottaa suurempi hyöty lauhemmilla keleillä?
Jostakin on tullut minulle lukuarvo,että keskilämpötila olisi Jyväskylässä 3,5 astetta.
Pistänpä lusikkani myös soppaan. Mitenkäs on laitteiden rikkoutuminen? Meinaan minkä ikäisenä antaa pumput/sähkömoottorit/hihnat (enerventissä) periksi?
Itse päädyin pyöriväkennoiseen LTO:hon ja sähkökaapeleihin. Pilppiäkin mietin, mutta kun se on niin monimutkainen ja ihmisen rakentama kone (moni asia voi prakata).....
Ei toimi laitevertailu. Laitteet ovat erilaisia.
Esim. Nibe 410 p ja enervent+tehowatti olisivat keskenään vertailu kelpoisia.
Vuotuinen lämmöntarvekin on väärä lähtökohta.
Lämmöntalteenottoa ilmanvaihdosta voitaisiin verrata. Silloin n. 150 m2 energiatehokkaassa talossa Etelä-Suomessa normi-ilmanvaihdolla ne olisivat keskenään tasaveroisia.
Korot ja energian hinnannousun voi ihan hyvin ajatella kumoavan toisensa, ei niiden käyttäytymisestä kukaan kuitenkaan tiedä.
80% hyötysuhteen pyöriväkennoinen ja 550W pilp pystyvät laskennallisesti samaan lämmöntalteenotto määrään em. rakennuksessa 0C...-1 C ulkolämpötilassa.
Sähkön keskiarvohinta energiamarkkinointiviraston mukaan on muistaakseni 0,0753 €/kWh. Siitä pitäisi kuitenkin ottaa pois perusmaksun osuus tutkittaessa lämmityssähkön hintaa=>n. 0,072 €/kWh.
...laitteet, mutta vertailun tarkoituksena on saada vartailtavaksi kaksi hintaa, kun lopputuloksen (eli talon lämmittäminen ympäri vuoden) pitää olla sama laitteesta riippumatta.
On ihan sama, kuinka lämpö tuotetaan, kunhan kustannukset voidaan laskea. Nämä minun laskelmathan eivät ole tarkkoja, vaan karkeasti suuntaa-antavia, jotta minulla olisi jotakin perusteluja päätöksenteolle.
Kirjoitit: "80% hyötysuhteen pyöriväkennoinen ja 550W pilp pystyvät laskennallisesti samaan lämmöntalteenotto määrään em. rakennuksessa 0C...-1 C ulkolämpötilassa."
Saanko olla utelias: kuinka tämä lasketaan?
Jos ymmärsin oikein, ja jos näin on, niin minun käsitykseni on se, että pyöriväkennoinen tekee tämän halvemmalla kilowattituntia kohden, koska PILP käyttää enemmän energiaa talteenottoon ja koska pyöriväkennoinen on halvempi ostaa. Jos olen väärässä - en ole LVI-tekniikan asiantuntija - niin kuulisin mielelläni miksi.
Lasketaan pilpin LTO:n hyödyn teho ja jaetaan se LTO:n talteenoton teho/1 K.
Esimerkkinä:
Pilp hyötyteho/(Ilmanvaihtovirta*ilmantilavuuspaino*ilmanominaislämpökapasiteetti*poistoilman talteenoton hyötysuhde)
=>(550W*2,8-550W)/(0,0535 m3/s*1,2kg/m3*1006J*0,71)
=21,6K, joka vähennetään sisälämpötilasta 21 C= -0,4C.
Vieläkin vaan valittaisin siitä laitteiden hankitahinnan erosta, eihän tuolla pelkällä enerventillä pysty kuitenkaan koko lämmitystä hoitamaan?
Toisaalta (enervent kaapelit lattiaan) hankintahinta on halvempi kuin(Nibe vesikiertolattialämmitys.
Kun (enervent tehowatti vesikierto) hankintahinnaltaan (nibe vesikierto) pyörii samoissa.
Lisäksi on lukuisia muitakin vaihtoehtoja.
Laskutoimituksessa:
Ilman ominaislämpökapasiteetti= 1006 J/(kgK)
ja 21 C-21,6 K= -0,6C.
Kiitos laskusesimerkistä!
Minähän lasken nyt nimenommaan remonttikohteen kustannusta. Pelkällä LTOlla ei tosiaan pysty koko lämmitystä hoitamaan. Vaihtoehtoina minulla ovat silloin joko varaava lattialämmitys yösähköllä (tämä on olemassa jo), tai IV-koneen jälkilämmitysvastus käyttö yö- ja päiväsähköllä. Samoin lämminvesivaraaja toimii nykyisin yösähköllä eikä ole vielä vaihdon tarpeessa.
Siitä syystä en tarvitse LTO-vaihtoehdossa muuta kuin itse IV-koneen. Enervent tavallinen ILP on mielenkiintoinen vaihtoehto, mutta sen ILPin takaisinmaksuaika on toivottoman pitkä, kun toimiva yösähkölämmitys on jo olemassa ilman lisäkustannuksia. Viilennyshän olisi kiva lelu joskus, mutta raskiiko pihi insinööri maksaa itselleen sellaista ylellisyyttä?
selvä, pilppi putosi vaihtoehdoista pois. Se kun vaatisi käytännössä vesikiertoisen järjestelmän kaverikseen.
No eihän toi pilppikään voi taloa kokonaan lämmittää poistoilmasta, mahtaa talvella vastukset säiliössä hehkua melko usein. Seinien ym. kautta karkaa noin 2,5 kertaa enemmän harakoille kuin kuin poistopuolelta ilman lto.
Tuon LTO:n kaveriksi kannattaa laittaa hyvä ilmalämpöpumppu niin tippuu heti PILP kelkasta kannattavuudessa.