Muuttolintuja alkaa täällä saaristossa olla jo aika lailla. Pian saapuvat myös bongarit. 95% heistä on todella mukavia, mutta ne loput...
Olethan kiltti bongari, ja muistat, että on myös meitä, jotka asuvat täällä lintuparatiisissa. Ethän valtaa lupaa kysymättä pihaamme niin kuin viime syksynä ja keväänä? Ethän töni minua pois tieltäsi, kun kuljen omalla pihallani omilla asioillani? Ethän taas tallo puutarhaistutuksiani? Ethän suutu, kun pyydän sinua poistumaan pihapiiristä, vaikka meiltä onkin hienot lintunäkymät?
En minäkään tule soittamaan rumpuja tai pystyttämään trampoliinia sinun pihallesi. En minäkään heitä pyykkejäsi maahan pois tieltäni, vaikka minulla olisi kuinka hieno harrastus.
Lintuinnostus voi joskus mennä vähän överiksi, mutta koita muistaa ottaa myös meidät lintusaarten ihmiset huomioon. Meilläkin on oikeus kotirauhaan.
Olethan kiltti bongari, ja muistat, että on myös meitä, jotka asuvat täällä lintuparatiisissa. Ethän valtaa lupaa kysymättä pihaamme niin kuin viime syksynä ja keväänä? Ethän töni minua pois tieltäsi, kun kuljen omalla pihallani omilla asioillani? Ethän taas tallo puutarhaistutuksiani? Ethän suutu, kun pyydän sinua poistumaan pihapiiristä, vaikka meiltä onkin hienot lintunäkymät?
En minäkään tule soittamaan rumpuja tai pystyttämään trampoliinia sinun pihallesi. En minäkään heitä pyykkejäsi maahan pois tieltäni, vaikka minulla olisi kuinka hieno harrastus.
Lintuinnostus voi joskus mennä vähän överiksi, mutta koita muistaa ottaa myös meidät lintusaarten ihmiset huomioon. Meilläkin on oikeus kotirauhaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
käytössäolevat jokamiehen oikeudet sallivat kenen tahansa tulevan rantakalliollesi, joka ei ole välittömässä pihapiirissäsi - vaikka kuinka pitäisitkin sitä ikiomanasi, vain sinulle kuuluvana.
Sen pihapiirisi, trampoliinisi ja kukkapenkkisi voit halutessasi aidata vaikka piikkilangalla, jottei väärät ihmiset sinne änkeä.
tunnen läpikotaisin. Kyse ei ole rantakallioista, vaan todellakin pihastamme. Saareen ja kallioille ovat kaikki tervetulleita. Mutta ei pienelle pihallemme.
valehtelekin nyt päin naamaa?
Kolme vuotta ulkosaaristossa asuneena tiedän mistä puhun.
Kuten sanoin, 95% ovat mainioita tyyppejä, mutta ne pari mätämunaa ovat todella röyhkeitä, pilaavat koko jutun.
Jopas on häkellyttävää. Olen aika paljon lintuharrastajana ympäri maata reissannut, mutten moiseen törmännyt. Tosin lintuharrastajat ovat ihmisiä hekin ja ihmisistä aina jonkinlainen (usein tuntuu että korkeahko) prosenttiluku on kusipäitä, tunnen itsekin muutamia lintumiestenkin parista.
Tee mahdollisimman kohteliaasti selväksi, että pihasi on yksityisaluettasi, jolla et tahdo ulkopuolisten liikkuvan. Aidata pihaa ei varmaan tarvitse, joku kyltti voisi kyllä toimia. Jos joku röyhkimys ei usko eikä suostu poistumaan, neuvoisin lyömään ääliön Leican säpäleiksi esim. kirveen hamaralla. Voitat jutun varmasti jos juttua edes tulee, sellaisella pieteetilä Suomessa kotirauhaan suhtaudutaan. Sana kiertää ja episodi toimii varoituksena muille moukille.
Kiva, että joku tietää ja ymmärtää, että puhun totta.
Asun ulkosaaristossa alueella, jossa aidat ja kieltokyltit eivät ole noin vain sallittuja, enkä sellaisia tontilleni haluakaan.
Haluan edelleenkin uskoa siihen, että jokainen täysjärkinen ihminen tajuaa jo esim. pienviljelmät, pyykit, pihakalusteet ja puutarhatyökalut nähdessään, että tässä on yksityinen piha.
Vaan kun into on liian suuri, näkee silmä vissiin vain ne linnut.
Jos joku tulee meiltä kysymään lupaa, että saako teidän pihalta kiikaroida, niin toki se heltiää, ellei nyt juuri ole jotain erikoista projektia siellä menossa, tai esim. vieraita tulossa.
Mutta on vähän kökköä kun menee aamusella yöpuvussa omalle pihalleen kokeilemaan ovatko pyykit kuivia, ja yllättäen isot miehet siellä tallovat istutuksia ja kävelevät ylitseni mitään sanomatta. (Yksi näkin jonkun linnun, jota ei ollut vielä nähdä, ja oli kiire saada se kiikariin, ja sitten merkata vihkoon, joka oli meidän puutarhapöydällä.)
Kun huomautin asiasta ystävälliseen sävyyn, ei kukaan "kuullut". Sitten lensivät pyykit maahan, (koska olivat tiellä kun joku lintu lensi toiseen suuntaan)jolloin suustani tulikin jo vähän toisensävyinen kehotus siirtyä pois pihaltamme.
Silloin minua nimiteltiin ties miksi, ja siirryttiin kiikarien kanssa kolme metriä naapurin suuntaan. Vastaava tapaus tapahtui toisenkin kerran viime kesänä.
Hyvää bongausonnea vain sinulle! (Oletan, että olet itsekin bongari?) Kuten olen moneen kertaan korostanut, suurin osa bongareista osaa kunnioittaa myös meitä lintuparatiisin keskellä asuvia, ja ovat muutenkin mukavaa juttuporukkaa.
Olen oppinut heiltä paljon näistä "meidän" linnuista, joista en aikaisemmin tiennyt paljoakaan. Tervetuloa vain, kaikki "kunnon" bongarit! :)