Olen vaihtamassa lämmitys varaavasta sähkölämmityksestä pellettiin. Tilakysymys vai askarruttaa. Tilassa on nyt myös puukattila. Jos tyhjennän koko pannuhuoneen, eli vaihdan uuden pellettikattilan ja poistan varaajan, jää siihen tilaan noin metri kertaa kaksi tila pellettien käyttösiiloksi. Onko se järkevää ja kuinka pitkän aikaa tuollaisella parin kuution pikkusiilolla lämmittää. Ajatuksena olisi vaikka rakentaa isompi pellettisiilo n. 6 metrin päässä olevaan autotalliin.
Pelletillä
Jormas
157891
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
kuin alle 0,5m3 verran pellettiä tiiviissä kannellisessa siilossa. isompi siilo on rakennettava erilliseen tilaan joka on EI30 tila.
Kahdeksan kuutiota riittää keskimäärin omakotitalon vuoden pellettimääräksi, laske siitä mikä teille riittää täyttöväliksi.
Tarvitaanko joku rakennuslupa, että eristää pannuhuoneen kulmasta yhden nurkan EI30 speksien mukaan? Sen homman jälkeen siilo ei ole enää pannuhuoneessa... kun on omassa tilassa.
Säkkitavara on kalliimpaa, mutta saa sitäkin 90e/500kg hintaan tai halvemmalla (en ole sitä tilaamassa). Tilansa niidenkin säkkien varasto vie ja pitää olla kuivassa.
Toisaalta pelletti kulkee melko hyvin pitkiäkin matkoja vaakasuoraan, jos ei ole nousuja/mutkia eli varaston paikkaa voi harkita kauemmaksi.
Jos käyttää pelletti-imuria, niin silloin saa tavaran varmasti kulkemaan. Niissä on oma välisäiliö. Toisaalta 20m vaakasuoraan taitaa olla maksimi tavalliselle ruuville. Imurin kanssa menisi ehkä pidempikin. Mulla ei ole tästä omaa kokemusta.
0,5m3 pellettiä vastannee 1 300 kWh ja siitä voi laskea kuinka pitkään sillä lämmittää.
Pannuhuoneeseen voi sijoittaa öljyä 3000l (jos oikein muistan) mutta pellettiä saa laittaa reilun 300kg. Ainakin on pelletille pistetty varmuusmarginaalia.
asia vielä kunnalliselta palotarkastajalta miten sen siilon erillistilan voi toteuttaa niin ei tule ylläreitä.
Vaihtaa ollenkaan pellettiin, jos kuutio pellettiä vastaa n. 2600 kwh. Nykyään minulle menee sähköä vuodessa yli 30000 kwh lämmitykseen.
Pelletin hinta energiaksi muutettuna olisi siis suuremnpi. Vai kuinka paljon pellettiä kuluisi talossamme, jossa on vesikiertoinen patterilämmitys ja neliöitä on n. 250.
VAPO ilmoittaa pellettikirjasessaan hinnaksi 3c/kWh.Minusta se on pyöristetty alakanttiin,oikeampi luku on jossain 3,2-3,5 c/kWh.Hinta taitaa olla tosin bulkkitavaralle eli puhallustoimitukselle.
Suursäkeissä hinta on luokkaa 160-180€/tonni,hinnaksi taitaa tulla 3,3-3,8 c/kWh.
Lämpöarvo pelletillä on 4,75 MW/h
Mites sähkö onko 8-9 c/kWh miten linjassa?
Pellettikilosta saa energiaa 4,7 - 4,9 kWh, joskin kattilat toimii enintään 95% hyötysuhteella (laskussa parempi käyttää 90%). 4,7 *0,9 = 4,2 kWh/kg
Tämän perusteella 30 MWh tarkoittaisi 7,1 tonnia pellettiä. Pelletin tonni hinta on välillä 130e .. 180e eli energiaan menee rahaa 900e tai enemmän (sen mukaan kuin löytää myyjän).
Yksi kuutio painaa 600..700kg ja kuutioita tulee 11 m3, mutta onko tilavuus olennaista.
Öljykattiloissa kaytetään laskuissa vuosihyötysuhdetta 0,85,tai kansanomaisemmin 85%.Koska pellettikattilat ovat rakenteeltaan samanlaisia ja polttimesta puuttuu ilmansulkuläppä,joka öljypolttimissa on,vuosihyötysuhde on lähempänä 80-85%.
Niin,tyhjäkäyntihäviöihin eli kattilan lämpövuotoihin kuluu ainakin 200w/h,kuten pääosin öljykattiloissakin.Vuodessa on noin 8760 h,josta tulee 1752 kWh.90%kattilahyötyhuhteella tarvittaisiin 30000 kWh+3000kEh savukaasuhäviötä+17520kWh tyhjäkäyntihäviötä:Yhteensä 34752 kWh.30000/34752=no,tulee siitä 0,86.Ja tietenkin vielä se läpivirtaushäviö,jota voi vain arvioida.
Nämä häviöt on jo sitten enemmän vaihtelevaa. Sanoisin, että vanhan kattilan hyötysuhde voi olla 70% (ainakin klapeja polttaessa se on hyvä arvo). Vanhat öljykattilat on esim. 80% ja uudet menee 97% (voi mennä yli 100%, mutta ne sitten on kondensoivia eli 100% ei ole mikään kaiken energian ottava).
Pelletin kanssa on myös niin että jos kattila ja poltin toimii heikosti (sopivat honosti yhteen), niin hyötysuhde menee 50% tienoilla -- säädettynäkin. Toisaalta 95% ei ole utopiaa, mutta sen säilyttäminen vaatii sopivan ahkeraa puhdistusta. Öljystä tulee vähemmän tuhkaa ja siinä yksi syy siellä pitkiin suhdistusväleihin.
Kattilan säteilyhäviöt
Sellaista uutta kattilaa ei ehkä kannata hankkia, joka säteilee 200W, kun alle 100W säteileviä löytyy helposti -> säteily ulos on alle 900 kWh yleensä. Toisaalta kun pannu on samassa rakennuksessa, niin lämmityskaudella (9kk) häviö on minimaalista. Joten kesällä häviötä tulee reilu 200 kWh.
Toisaalta kiertovesipumppu vie sähköä (vähintään 50W). (Lämmityskaudella se ei juurikaan tunnu, mutta on laskettavissa.) Jos poltin tekee sytytyksen 1000W vastuksella monta kertaa päivässä, niin siitäkin kuluu sähköä. Kaikki polttimet ei sytytä joka kerta sähköllä.
Useimmissa pellettipolttimissa on puhallin ja läpivirtaukset öljypolttimen häviöiden luokkaa eli tässä ei tule siihen suuntaan eroa. Nämä läpivirtaus häviöt taitaa vaihdella paljon ja yleistäminen ei ehkä ole hyvä.
Investointi kannattaa laskea varman päälle eli jos jo 80% hyötysuhteella säästäisi nykyiseen nähden, niin muutoksen tekeminen voi olla järkevää.
Säästämisen suhteen lämpötilan laskeminen yhdellä asteella tuntuu n. 5%. Helpompi tiputtaa lämpötilaa 23 -> 22 kuin nostaa hyötysuhde 90% -> 95%!
Käsittelinkin tapauksessa uusia kattiloita.Öljykattiloissa tyhjäkäyntihäviöiksi valmistajat itse ilmoittavat 150-200w/h,mm Jäspi,LAKA,Thermia.Niissä käytetään eristeenä 75-50 mm villaa.Pellettikattiloissa ovat eristeet samaa luokkaa,joten eiköhän lämpövuoto ole samoja lukuja.
Mutta sinällään pelletti on hyvä asia ja sitä minäkin harkitsen vakavasti,kun tulee aika uusia laitteita.Siihen mennessä laitteet vielä kehittyvät huimasti!
Eiköhän sen kattilan voi itse eristä palovillalla, jos kuumuus haittaa. Oikeilla materiaaleilla ja järkevästi tehtynä se ei lisää paloriskiä. Itse en sitä ole tekemässä, kun uusi kattila on sopivan viileä ulkopinnalta. Jos sitä eristän lisää, niin pannuhuoneeseen on lisättävä lämmityspatteri... Silloin lisäeriste ei maksa itseään takaisin.
Mittasin tuossa että kattila vie kesällä noin sentin edestä sähköä vuorokaudessa -- tämä kesäkäytössä. Sähkön kulutus ei ole olennaista (poltin ei kuumenna polttoainetta sähköllä, niin sen takia noin pieni sähkön kulutus).
Mulle kerrottiin, että Lakan kattilan säteilyteho on hehkulampun verran (100W). Siitä ei kovin suurta kulua tule. Kattilan hyötysuhden palamisen aikana on 90..95% (pelletillä pääsee 95% kun sen mittaa savukaasusta, vuosihyötysuhde on sitten toista).
, jos, Sinulla on avotakka, laita sen sisälle vesikiertoinen takkasydän, jolla saat tasattua huippuja ja nautittua samalla vaikka makkaraa ja
säteily-, yms.-lämpöä.
niin, siellä voit polttaa mitä kiinteitä polttoaineita haluat.........
Kustannusvertailussasi huomaat eron.
tuolla oli alle kuution säiliöstä, mutta meillä kun paloihmiset sisäministeriöstä asti asioita tiedusteltuaan oli tarpeeksi papereita pyöritelleet antoivat luvan kattilahuoneeseen 1,5 kuutioiselle säiliölle. eli eroja löytyy kunnittain..
tuollaisen suunnittelemasi siilon koko ja täyttö on aika kiitollinen. jos ostat pelletin suursäkissä sitä tulee noin 1,5 kuutiota joka mahtuu siiloosi kivasti. pohjan on oltava vino tai pelletti ei enää mahdu koska muuten pohjalle jää paljon käyttämätöntä tavaraa. tarvitset laiskana imurin tai pientä hyötyliikuntaa harrastavana tukevan ämpärin vaikka vanha maaliämpäri jolla siirrät pelletin säiliöön.
ruuvia hankkiessa kannattaa ennakoida siilon teko pihalle. hanki sellainen johon saa hankkia lisäpituutta jatkolla. äläkä kysy merkkiä kun ei ole tuoreessa muistissa.. siilohan voi olla taivasalla kunhan siihen ei sada eli ei ehkä kannata käyttää autotallin tilaa ja vielä pitkä matka siirrolle jos siilon sinne teet.