Haaveissa on Targa 27.1. Hinta on kuitenkin niin kova, ajokunnossa kai 150,000€, että asiaa pitää miettiä tarkaan.
Onko Targa hintansa arvoinen, vai kannattaisiko ajatella jotain toista venettä? Targassa viehättää laatu, ajo-ominaisuudet sekä konstrukltio sinänsä, vaikka tilaa saisi olla enemmän...
Onko Targa hintansa arvoinen, vai kannattaisiko ajatella jotain toista venettä? Targassa viehättää laatu, ajo-ominaisuudet sekä konstrukltio sinänsä, vaikka tilaa saisi olla enemmän...
Vastaukset 46
Vanhimmat
Tutustuppa Kulkurin ja Navigan malleihin...
Ihan hyviä nuokin varmaan, mutta veneessä pitäisi myös olla jonkinlainen hytti. Sen lisäksi tuollainen etumökki-vene ei ole se mitä haluan...
Olin lukevinani uudesta Kipparista, että seuraavassa Vene-lehdessä olisi vertailtu Targa 27.1 ja NordStar 28
Kulkurilla on 31 ja 34 - jalkaiset versiot,
joita saa erilaisilla hyttiratkaisuilla. Minulla
34 - jalkainen pidennetyllä hytillä: makuutilat 3 2( 2) ja kunnon dinetti neljälle aikuisille.
Pannuna 250 hp -> 0-23 solmua.
Pannuna 300-400 hp -> 0-30 solmua.
Ja meri saa koetella... ;-)
olla Kulkuri 34:n hintaluokka? Olen nähnyt yhden sellaisen täyskatettuna ja näytti aika etevältä. Toisaalta siihen pituuteen saisi jo kenties mahtumaan 2 makuuhyttiä niin, ettei tarvitsi kokonaan luopua avotilasta?
mutta on veneen kokoon, vahvuuteen ja ominaisuuksiin nähden ihan eri luokkaa kuin esim. vaikkapa jossain määrin 'vastaavilla', mutta pienemmillä Flippereillä tai Marinoilla.
Veneitä myydään eri valmiusasteilla ja erilaisilla
hyteillä tilaustyönä. Esko Nissilä ja Kulkuriveneet Lohtajalta kertoo varmaan lisää.
Minulla on muuten pidennetyn hytin Kulkurissa
kaksi makuukajuuttaa, toinen keulassa ja toinen
dinetin alla. Ihmetyttää, etteivät lohtajalaiset ole valuneet etelään Pohjanlahdelta kuin vain ammattikäyttöön (viranomaiset, suklaajat, taksit). Ehkä niissä on turhaan työ- ja kalastusveneen kielteistä imagoa.
kokoisen makuukajuutan sinne dinetin alle saa? Seisomakorkeutta ei varmastikaan, mutta onnistuuko sisäänmeno ryömimättä?
Ehkä se valumattomuus johtuu siitäkin, että Kulkuri ei pahemmin messuilla esiinny tai mainosta. Ammattilaisilla on yleensä enemmän aikaa ja malttia ja keinojakin etsiä muutakin kuin kaupasta valmiina saatavaa.
mennään heti avotilan ulko-liukuoven jälkeen
(paapuurin puolella) ja laskeudutaan muutama rappunen hyttiin, jossa seisomakorkeus ja iso
ikkuna taakse avotilaan. Hytin matalammassa toisessä päässä (dinetin lattian alla) korkeus on luokkaa reilu metri. Ihan asiallinen 2:n aikuisenkin hytti.
Minä miellän Targan lähimmäksi kilpailijaksi Minorin:
http://www.minor.fi/page.asp?luokka_id=161&main=1
Vaan eivätpä taida (minun) rahat riittää siihen sen paremmin kuin Targaankaan.
Tuo 27 olisi kyllä ihan hyvä, mutta kaksi asiaa pilaa hyvän veneen: ensimmäinen on vessa, joka 27:ssa on vitsi. Toinen on puuttuva ulko-ohjaamo, mikä nyt ehkä ei ole välttämätön.
Minoristakin pitäisi ottaa vetolaiteversion, varsinkin kun surkean peräsimen takia akselivetoinen on todella hidas...
Targa 27 ei jätä ketään kylmäksi, itse ajoin viisivuotta 27:lla. Veneen ominaisuudet aallokossa ovat todella hienot, viiden vuoden
(99-03) aikana ei Turun Saaristossa ollut yhtään keliä ettei 27:lla olisi kuljettu mökille.
Koneena oli KAD 44, jolla matkanopeus oli 27 solmua huippu 34 keveillä tankeilla.
Targa 27 ei ole retkivene vaan paremminkin yhteysvene, tosin kuten itselläni muutama henkilö tekee sillä retkiä mukavasti.
Kaikki Targat ovat tehty tukevasti, eivätkä natise kovassakaan kelissä.
Ensimmäiseksi Targaksi 27 on suositeltava, hankinta on hintansa arvoinen. Vaitaessani 27 suurempaan Targaa sain hyvityksenä saman mitä olin maksanut vanhasta.
Targa 27.1 on erinomainen vene, ainoa miinus minusta edeltäjäänsä 27 malliin on että runkopalkit on liimattu kiinni runkoon eikä laminoitu?!?!? Mikäli ostat veneen vaadi ehdottomasti että pohjapalkit on käsinlaminoitu kiinni, EI liimattu. Sisäpiirin tieto tehtaalta kertoo että liimattujen pohja palkkien kanssa on joskus ollut ongelmia -> irronneet kovassa kelissä? Saattaa olla että ovat palanneet takaisin käsin laminoituihin, mutta kannattaa varmistaa.
Liimatut pohja palkit kuuluvat ns. äikkiä halvalla tehtyihin muotoilun ihmeisiin jotka ei ole tarkoitettu merelle laisinkaan.
Mikäli Haluat myös koeajaa muita vastaavia veneitä kannattaa käydä koeajamassa ainakin Nord Star 28 ja Minor 27 mallit. Minusta ainakin Nord Star on paljon hiljaisempi ajossa kuin Targa, muuten kaikki kolme ovat ajo-ominaisuuksiltaa erinomaisia, kunhan valitsee vetolaitteen ja koneeksi Volvon.
Ennen kuin teet ostopäätöksen, vaadi että saat koittaa kaikkia malleja joista olet kiinnostunut oikeen kunnon merenkäynnissä -> vasta silloin tiedät mitä saat, kaikki ne myyjien puheissa hyviä on :) Mikäli myyjä ei oikeen halua koeajoa järjestää kannattaa hälytyskellojen alkaa soida, oikea venemyyjä joka tietää myyvänsä hyvää tuotetta vie oikeen mielellään asiakkaan kovaan merenkäyntiin ajamaan.
Nuo liimatut pohjapalkit kuulostavat aika pahalta, jos tuo tosiaan on noin. Ei ole "targamaista"...
Mino 27:aa olen tosiaan myäs ajatellut, mutta siihen ei käytännössä saa vessaa (se viritys keulahytissä on lähinnä vitsi). Sellainen pitäisi olla, kun ainakin osittain on tarkoitus retkeillä veneellä.
En oikein ymmärrä mitä "testaaja" tarkoittaa runkopalkeilla. Targan rakenne koostuu rungosta, johon laminoidaan sisäkuori, joka muodostaa 27 veneessä vuoteet ja ulottuu aivan veneen perään asti ja päättyy edessä WC:n seinän muodostamaan järeään poikittaisjäykkääjään. Sisäkuori on täytetty uretaanilla ja tekee veneen rungosta kaikkiin suuntiin hyvin jäykän. WC:n etupuolla on toinen järeä poikittaisjäykkääjä ennen lastiruumaa. Kaikki jäykkääjät ovat myös täytetty uretaanilla. Konetilan ja hytin välissä on myös poikittaisjäykistys.
Targa 27 on jaettu kolmeen erilliseen pilssipumpuin varustettuun "vesitiiviiseen" osastoon. Veneen laidat saa halutessaan myös uretaanilla täytettynä, joka takaa veneen kellumisen vedellä täytettynä.
Juuri tämä sisäkuori ja ne mainitsemasipoikittais jäykkääjät ovat sen veneen "palkisto", oletko varma että ovat käsin laminoitu kiinni runkoon? ainakin aikaisemmissa 27.1 malleissa oli liimattu, ja ongelmista kertoi minulle kaveri joka niitä tehtaalla liimaa, ja myös oli korjannut kun tuli veneitä takaisin joista oli irronnut, voi hyvin olla että nykyisissä laminoidaan ja toivottavasti niin myös tehdään sillä olisi perin omituista jos Targa ei oppisi virheistä. Kellumisesta en kyllä pistäis päätä vadille ennenkuin koko hytti on uretaanillä täytetty :)
Sinänsä hiukan ihmettelen Targan ratkaisua käyttää sisäkuorta "palkistona" sillä tämä on selvä kustannuskysymys ja meriominaisuuksia huonontava tekijä. Mutta kait se kilpailu on nykyään B-kategorian veneissä niin kovaa että joka paikassa halutaan säästää. Haluan kuitenkin tarkentaa että mielestäni Targa edustaa mailman parhaimpiin kuuluvia veneitä, mutta aina löytyy asioita joita voi parantaa ja keskustella.
Joku mainitsi myös Kulkurin, sekin on hyvä vene mutta ei mitenkään minusta vertailtavissa Targaan, Nord Stariin, Tiiskeriin tai Minoriin (vetolaitteella) jotka edustavat Suomalaisen veneenrakennuksen eliittiä. Kulkurit ovat enemmänkin kalastajien troolareita :) Joku haukkui Volvoa, kertokaa minulle varteenotettava vaihtoehto? turha ehdottaa Yanmaria tai mercruiseria jotka eivät juuri vetolaitteella toimi varsinkaan ei Yanmar.
Kannaattaa käydä ennakkoluulottomasti tutustumassa Nord Star 28 veneeseen ja koittaa sitä kovassa kelissä osaavan kuskin kanssa, saatat yllättyä kuinka hyvä se on ajettava. Siinä on "tilava" vessa.
"kunhan valitsee vetolaitteen ja koneeksi Volvon"
Joopa joo....
KAD 4X = kannet paukkuu
Dx = 200 kg ylipainoa, 5000 euroa ylihintaa
Minä valitsin toisen merkin.
Perhe 2 2 vietti taas neliviikkoisen reissun
'troolarissa'. Sviittiä ei veneestä löydy, mutta ei kai Targastakaan. ;-)
Kulkurit on tehty tietty tehty vahvoiksi käyttöveneiksi, mutta hytinhän saa vaikka
kuinka hienoksi. Olenpa nähnyt täysin katetunkin, jossa yläohjaamo.
Muuten olen sitä mieltä, että akselivedolla on puolensa... ;-)
Kaikella on puolensa, troolari nyt oli pelkkä huuli :) Lähinnä kai kyse on siitä ettei akselilla saa koskaan vauhtia eikä hiljaisuutta, esim itse pidän matkanopeutta 36-37 solmun tasolla ja ääni tällöin veneessä alle 80dB, taitaa olla aika vaikeeta akselilla ja kohtuullisilla kustannuksilla. Itse en pidä Kulkurissa siitä kun sivuallokossa rullaa aika paljon... Veneenä Kulkuri on ihan hyvä ja kestävä, jos ei halua kovaa matkanopeutta
Kerros mikä susta on parempi ja missä ei olisi ongelmia ollenkaan, kokeile joskus ajaa samalla veneellä ja laita siihen Volvo, yanmar ja mercruiseri, keskustellaan sen jälkeen äänestä, suorituskyvystä, kulutuksesta, yms... kokemus puhuu :)
että nopea puoliplaanari ei ole tietenkään tuollaisia nopeuksia (hui!) käyttävän vene. Tästä syystä näkemyksesi ovat mielestäni aivan oikeita akselivedon osalta.
Tukipurjetta käyttämällä Kulkuri (niin kuin moni muukin vene) kyllä vakautuu kovassa sivutuulessa.
Kuinka muuten koet täysin liukuvan veneen ajo-ominaisuudet, jos ei syystä tai toisesta voi ajaa liukunopeutta?
Ajo alle liukunopeuden on käärmemäistä mutkittelua -> ei pärjää akselivedolle. Itsellä on ollu ja olen testannut monen eri valmistajan akse, vetolaite ja jetti vehkeitä todella paljon ja valitsin volvon vetolaitteella olevan koneen itselleni, juuri edellämainituista syistä (nopeus ja äänitaso)
käytän venettäni pääasiassa yhteysveneenä ja silloin on tärkeää päästä äkkiä ja turvallisesti joka kelissä perille. Akselilla on paljon hyviä puolia kuin myös vetolaitteella ja jetillä, jota en kyllä suosittelisi muuta kuin ammattikäyttöön. Valinta on aina kiinni mieltymyksistä ja käyttötarkoituksesta.
Kulkurin rullaamisesta sen verran että ei se missään nimessä ole sen huonompi kuin muutkaan akselivetoiset veneet päin vastoin, mutta rullaaminen vaan on ominaista puoliplaanarille.
En ole kuullut, enkä etsimälläkään löytänyt mainintoja KAD/KAMD300 koneista, joissa olisi ollut kansiongelmia. jäähdytys parempi kuin esim. 44 mallissa.
On totta, että kaikilla ratkaisuilla on omat etunsa ja haittansa. Muutoinhan niitä ei esiintyisi yhtäaikaa markkinoilla. Itselläni on puoliliukuva Utö31 ja siinä poikkeuksellisen suuret sisätilat ovat mahdollisia vain akselivedon ansiosta. Vene ei oikeastaan rullaa vaikka onkin puoliliukuva, toisaalta kovassa vasta-aallokossa on suhteellisen tylpän keulan takia vauhtia hieman pienennettävä ja keulaa trimmattava alaspäin, joka taas tuottaa roiskeita tuulilasille. Hirmu vahva ja kestävä rakenne, mutta ei tietenkään vasta-aallokossa ole ajettavissa Targan ja muiden täysliukuvien lailla lujaa. Toisaalta menee suoraan kaikilla nopeuksilla. Suurempia sisätiloja en tuossa kokoluokassa ole vielä nähnyt. Tarve ratkaisee mikä kullekin sopii.
Miksi akseliveto mahdollistaa suuret sisätilat? Eihän se vetolaite sisältä tilaa vie... Tietysti moottorin voi sijoittaa eri tavalla, takahyttiä on haasteellisempaa sijoittaa sisäperän yhteyteen.
Hämmästelin jotenkin tuota arviota, että täysliukuvat olisivat helpompia ajaa kovaa vasta-aaltoon? En ole ajanut Targan tai Tiiskerin tapaisia, mutta pienemmillä liukuvilla kokemukseni on se, että nimenomaan liukuvalle veneelle vasta-aalto alkaa aiheuttaa nopeusrajoituksia herkemmin? Vai onko vika ajotekniikassani?
veneiden kuskit, jotka lähtevät esim. vastaiseen
keliin, ovat tottuneet(?), että hampaat kolisevat, vene valittaa ja kaapistot ymv. pysyvät paikallaan kuin ihmeen kaupalla. Tämä ei varmaankaan liity Targaan, Nordstariin tai Tiskeriin eikä muuten myöskään Kulkuriin ! ;-)
Täällä Lahdessa ei muuta ole ollutkaan kuin pelkkiä ongelmia Volvojen kanssa.Poliisien Targan Kad-koneessa kansiongelmia ja samoin vetolaiteongelmia(useammin),sekä palokunnan veneen koneessa kansiongelmia ja näiden lisäksi yksityiskäytössä olevissa samat ongelmat.Joten se siitä kestävyydestä.Itselläni on Mercruiserin dieselkone 250hv ja Bravo 2 vetari,joilla ajettu nyt n.3000 tuntia ilman remontteja.Tunteja on varmuudella tullut enemmän kuin noissa edellä mainitsemissani veneissä.
Perävetolaitteella varustetussa veneessä ei ole mahdollista rakentaa samanlaista perähyttiä kuin akselivetoisessa, jossa moottori voidaan sijoittaa keskelle salongin alle. Täysliukuvissa veneissä käytetään jyrkempää v-kulmaa kuin puoliliukuvissa, tästä seuraa sekä hyviä, että huonoja ominaisuuksia ja päinvastoin. Jyrkkä v-kulma mahdollistaa vasta-aaltoja hyvin leikkaavan pohjamuodon ja toisaalta vaatii suurehkon konetehon ja ei kulje hyvin suoraan pienillä nopeuksilla. Loiva v-kulma puoliliukuvissa puolestaan tarjoaa huonommat aallokko-ominaisuudet suuremmilla nopeuksilla, mutta vaadittava koneteho on pienempi. Kulkurista ei ole minulla kokemuksia, mutta näyttää kulkevan varsin kauniisti kun niitä on vastaan tullessa tullut seurattua. Missään veneessä ei ole saavutettu kaikkia puheena olleita piirteitä, vaan joudutaan tekemään valintoja. Akselivedossa on lisäksi konstruktion yksinkertaisuus eräs piirre josta osa veneilijöistä pitää, toisaalta hyötysuhde on hieman huonompi ja manööveeraus hankalampi peruutettaessa.
Oliko kyseessä 44-vai 300-malli? 44-mallissa on ollut ainakin alussa kannen jäähdytyksessä ongelmia, mutta 300-koneessa on aivan erilainen kansi ja tehostettu jäähdytys.
Näitähän riittää, meinaa tarinoita, ihmeellistä vaan on että yhdessäkään viranomais veneessä ei ole merssin vetolaite konetta :) otoshan on valtava kun sinun on toiminut, itselläni on ollut paljon koneita, mainitakseni muutaman eniten ajamani niin 200:lla ajoin 3600h -> ei mitään ongelmia, vaihdoin venettä ja kone meni mukana, yhdellä kad koneella 3300h -> yksi tiiviste meni, mainitakseni muutamia... En nyt ihan lähtis vertaamaan mercruiserin kestävyyttä volvoon, pitää hiukan suhteellisuuden tajua pitää mukana yhtä merssiä kohden myydään varmaan 30 volvoa suomessa, jos rikkoutumis prosentti olisi vaikka 5% niin kyllä määrällisesti tuntuu että volvo olisi huonompi... merssin 250 koneessa on alumiini kannetta ja ainakaan huoltomiesten mukaan eivät ole oikeen kestäneet, kiitä onneasi jos olet 3000 h päässyt ilman ongelmia, samaten vetolaitteet ei kestä -> pitää jopa olla ulkoinen jäähdytys jotta edes ajamaan pääsisi, mitä mersiin sähköihin tulee, huomaa kyllä että italian pojat on ollut tekemässä, konehan on VM dieselin valmistama, ei mercruiserin. Näistä asioista voi aina keskustella mailman ääriin, ainoastaan data ja faktat puhuu.
Ja totuushan on että ei ole olemassa merkkiä jossa ei olisi ongelmia, sanoisin jopa että nyky mailmassa (2000 luvulla) kaikilla valmistajilla on jo niin hyvät laadunseuranta järjestelmät että vikaantumiset on yhtä todennäköisiä riippumatta merkistä. Ainoa missä on eroa on huoltoverkostossa -> kun ongelma tulee, saatko varaosia heti vai vasta syksyllä...
Otsikko on yksikössä, joten kerron venekerhomme
jäsenestä, jolla pari vuotta vanha iso uuden polven Volvo.
Elektroniikka on temppuillut tosi pahasti kahtena keväänä.
Kone pelaa ja ei pelaa eli hälyttää ja tiputtaa yhtäkkiä kierrokset alas.
Vene on maannut Volvon huollon ihmeteltävänä
useita viikkoja (!!!) kumpanakin vuonna. Palvelu on ollut aivan luokatonta ja asia onkin tällä
hetkellä kuluttajansuojaviranomaisilla.
Lisäksi öljyä on alkanut tihkua eräistä pulteista ja Volvon huolto sanoo, että olet tainnut itse vahingossa kaataa voiteluainetta...
Olen kuullut myös muuta vastaavaa ja joku täällä keskustelussakin kertoi viranomaispuolen suhtautumisesta nyky-Volvoihin...
Ikävä kuullä tuollaisista tapauksista, missäpäin suomea tämä on tapahtunut? Kysehän ei oikeastaan ole Volvon kestävyydestä koska aina voi olla viallisia koneita, mutta kysehän on yksittäisen palvelu yrittäjän epäammattimaisesta toiminnasta josta ilman muuta kannatta ja pitääkin informoida volvoa. Ei ole kenenkään etu että tällaiset huolto yrittäjät ovat toiminnassa ja vielä edustavat laadukasta merkkiä.
Ongelmiahan ei olisi ollut jos viat olisivat alunperin korjattu kunnolla. takuuasioissa on aina kyse siitä että miten asiakas kokee saaneensa apua, se on todellinen palvelun mittari.
Mitä tulee viranomais volvoihin niin ei kannata ihan uskoa kaikkea mitä täällä "esson baarissa" puhutaan, viranomaisveneisiin laitetaan edelleen uusia Volvoja ja varmasti myös tulevaisuudessa, kuten aikaisemmin mainitsin, kyse ei ole oikeestaan siitä mikä kestää parhaiten vaan siitä minkä huolto ja varaosasaatavuus on kunnossa, ja siinä Volvo on kiistatta ylivoimainen, muut eivät ole edes samalla hehtaarilla, se että tapahtuu edellisen kaltaisia yksittäisiä palveluyrittäjien ylilyöntejä on ikävää ja siksi on ehdottoman tärkeää että niinsä raportoidaan suoraan Volvolle, jotta tulevaisuudessa saisi aina parata mahdollista palvelua.
Joku saattaa kirjoitusteni perusteella luulla että olisin Volvon palveluksessa, tämä ei pidä paikkaansa, kirjoitukseni perustuvat laajaan testaus kokemukseen alalta ja ovat täysin puolueettomia, minusta ainoa mikä painaa on DATA ja KOKEMUS, ei huhut ja kaverin kaverin ongelmat.
Itse olen testannut ja myös omistanut monen eri merkin koneita ja veneitä joten kokemukset ovat omia ei huhuja.
Ongelmakoneen asiakas oli suoraan yhteydessä Volvon organisaatioon ja vielä aika korkealle
(kyseessä oli muuten takuunalainen kone).
Oli aika masentavan kuuloista. Mitä tulee Volvon viranomaiskäyttöön, niin se ei ole mitään huhupuhetta vaan kuultua asiasta päättävältä vastuuhenkilöltä. Varaosien nopea saanti naapurimaasta kuulosti myös aika tikkuiselta.
Huom. tämä koski siis uuden polven isoa Volvoa
ja suoraan maahantuojan kanssa käytyä vuoropuhelua.
Voinen sanoa,että varaosasaatavuus on Mercruiserilla/Mercuryllä ehdottomasti parempi kuin Volvolla ja tämä on faktaa.Jos niin ikävästi sattuisi,ettei Vatorilla ole jotain osaa niin se saadaan yleensä viikossa Belgiasta.Eikä niinkuin Volvolla useiden viikkojenkin toimitusaikoja.Osoittaa sinulta täyttä tietämättömyyttä kun sanot,ettei Mercruiseria käytetä viranomaisveneissä sillä mm.Merivartiostolla on näitä 4,2 litran Cummins-Mercruisereita.Se ei tee vielä mistään koneesta hyvää,jos jossakin maassa(maissa)myydään tiettyä merkkiä enemmän kuin muita!.
Noista pohjan muodoista voi olla montaa mieltä. Paljon vaikuttaa myös veneen pituus/leveys suhde ... lyhyt ja leveä ottaa isot aallot hyppyreina vaikka olisi kuinka syvä v-pohja; tasapohja hakkaa vaikka aaltoa olisi nimeksikään. Lisäksi tärkeä tekijä on veneen paino suhteessa sen pituuteen ja leveyteen.
Raskas kapealinjainen vene kulkee suhteellisen pehmeästi vaikka olisi loivempikin pohja.
Harmi ettei kovin moni veneenvalmistaja taida enää käyttää rungoissaan ns. muuttuva-v pohjaisia runkoja. Niitä käytettiin mm. torpedoveneissä siitä syystä että ne tarjosivat vakaimman alustan aseiden käyttöä ajatellen , ja sopivasti nopeutta kelissä kuin kelissä . Noh, itse asiassa perinteinen itse Ray Huntinkin suunnittelema nykyisinkin yhä käytössä oleva ns. syvä-V on sekin muuttuva v-kulmaltaan. Siinä vain v-kulman muutos on lineaarinen koko rungon pituudelta - kun taas ns. muuttuva v-pohjaisessa runko on takaa loiva ja jyrkkenee kohti keulaa reippaasti ; näistäkin on yhtä paljon variaatioita kuin noista syvä-v pohjistakin. Alkuperäisessä Ray Huntissa oli suhteellisen leveä runko , ja palteet kellunnassakin veden yläpuolella, v-kulma 24°- uudemmissa yleensä palteet upoksissa peräpäästä , ja pohjan v-kulma loiventunut 21 , joka kyseisen suunnittelutoimiston mukaan riittää 35 solmun tienoille ( kelissä). Noissa Targoissa ainakin oli muistaakseni pohja Raymond Huntin peruja.
Kyllä akselivetoisenkin saa kulkemaan n.
3.2-3.6 x (hepat/tonneja)^½ , mitä pidempi , sen paremmin kulkee samalla tehopainosuhteella.
kahdella 57 litrasella bensa V-12 myllyllä tommonen 40 jalkainen jonkun mielestä vahvasti "puoliplaanaripohjalla" on ajeltu 60 KN kovissa keleissä ... hehheh. No eihän näillä bensan hinnoilla sellasta olis varaa edes käynnistää.
Nyt täytyy hieman tarkentaa keskustelua viranomaisista. Jos keskusteluissa viranomaisilla tarkoitetaan esim, poliiseja, niin Volvo on aivan ymmärrettävä valinta veneeseen. Poliisin käyttämät veneet ovat kuitenkin pieniä perävetolaitteella varustettuja veneitä, joiden ajotunnit ja -kelit ovat sellaisia, ettei niitä kannata pitää minkäänlaisena referenssinä keskustelulle koneiden kestävyydestä tai veneiden merikelpoisuudesta.
Tässä maassa viranomaisista merivartiosto on sellainen, jonka toiminta antaa riittävän määrän vertailukelpoista kokemusta. Jos taas haluaa eksyä vielä pidemmälle veneiden ja koneiden ominaisuuksiin, niin ajotuntien ja olosuhteiden osalta luotsiveneet ovat ihan omassa sarjassaan. Kun vuosittaiset ajotunnit alkavat lähestyä 3000:tta, niin se asettaa kyllä tämän palstan keskustelut koneiden kestävyydestä ihan uuteen valoon. Näissä veneissä muuten ei näe Volvoa, eikä perävetolaitteita.
Nämä huomiot vain siksi, että jos haluaa oikeasti vertailla ammattikäytössä olevia veneitä huvivenekäyttöön, kannattaa muistaa ketkä, kuinka paljon ja millaisissa olosuhteissa niillä veneillä liikutaan. Todellinen "viranomaiskäyttö" siis ei mielestäni ole vertailukelpoinen esimerkki, mutta kaikesta kannattaa olla kiinnostunut, sillä kaikki veneethän ovat aina kompromissejä.
ei näillä keltaisillakaan montaa sataa tuntia ilman remottia pääse.koneet halpoja, remontti tuhottoman kallista.yksityisellä ei olisi varaa pitää.keltaisen teho/paino suhde toivoton.taksiveneissä 41 volvolla ajetaan 10 000 tuntia , 2500 tuntia keltaisella ja kaikki laitteet läpikäyty.mikä on ammettilaislaatu?jokainen vene oneoff=ei kehitystä.ja samasta maritimin luettelosta näihinkin tarvikkeita on tilattu.jos kuluttajille myytäisiin näin paljon "vikoja", siitä varmistaisi työpaikkansa ainoastaan kuluttaja-asiamies.
Mitenköhän tuo "uusittu" 25.1? En ole nähnyt sisustuksen kuvia, mutta vaikuttaa olevan kohtuullisen lähellä 27:aa.. Hinta ainakin on halvempi, vähän.
Tiiskeri Heinlahden veistämöltä ?
Selkämeren ammattilaisten kertomaa:
kun meri käy Reposaaren 'huviveneistä' lähtevät ulos Kulkuri, iso Tiiskeri ja iso Targa...
Kuultua lounais-Suomen viranomaiskäyttäjän vastuuhenkilöltä: ei Volvoja ennenkuin uusien
elektroniikkaongelmat hoidettu...
Tänään ilmestyneessä Vene lehdessä testattiin Targa 27.1 ja Nord Star 28. Muutama poiminta kommenteista; vertailtaessa veneiden ominaisuuksia kovassa kelissä oli toteamus ...matka Targalla jatkuu enitisellään vielä, kun Nord Star hiljentää nopeutta.
Viimeisenä kommentina oli merikelpoisuudesta
... äärirajoilla liikuttaessa ... oma valinta olisi Targa. (lainaus artikkelista)
Artikkelissa kerrotaan myös Targan uppoamottomuudesta ... vene voidaan varustaa täysin uppoamattomaksi.
kuulostaa mielenkiintoiselta artikkelilta, pitääkin lukea kunhan pääsee kotiin, mutta tuskin eroa on paljoa ollut? Omien kokemusten mukaan ainakaan ei ollut, ehkä Targa oli hiukan pehmeempi merenkäynnissä, mutta ääni matkanopeudella oli mielestäni miellyttävämpi Nors Starissa, mutta ei se missään nimessä huono ollut Targassakaan, sanoisin että niin ajo kuin muidenkin ominaisuuksien puolesta valinta riippuu täysin omista mieltymyksistä, molemman ovat mielestäni erinomaisia veneitä, NS on muistaakseni hiukan halvempi? Mielen kiintoinen tuo "äärirajoilla" kommentti :) normaalin veneilijän äärirajoilla on yleensä paljon alempana kuin ammattilaisten :)) joten varmasti molemmat ovat erinomaisia normaalin veneiliä "äärirajoilla" :))
Ai että kelluu kaikissa varuisteissa? Aika mielenkiintoinen juttu, pitää kyllä olla paljon uretaania, ärkkiä ajateltuna noin 3500litraa??
voi hyvin ollakin että onnistuu mutta todennäköisesti ns. viranomais veneessä joka on tehty kelluvaksi pitää jo luopua jostain säilytys tiloista jotta saadaan tarpeeksi uretaania? tämä oli pelkkä toteamu, itselläni ei ole aiheesta mitään omakohtaista kokemusta.
Hiukan asiaa pohdittuani sanoisin myös että valitsisin Targan, en siksi että se olisi parempi ajettava koska molemmat ovat hyviä vaan siksi että siinä on enemmän puuta ja hauskoja pikku yksityiskohtia (niinkuin Targoissa aina)ja jotenkin siinä ei ole sellainen massatuotanto veneen tuntu niinkuin monessa muussa, ja tietysti arvostan kaunista suomalaista puukäsityötä. Targa on jotenkin yksilöllisempi ja kodikkaampi. Hinta sitten taas saattaa joillekkin vaikuttaa myös asiaan.
targan puutyö ja sisustus näyttää nykyään tosi vanhanaikaiselta ja tökeroltä.maine vaikuttaa valintaasi.iso plussa on jälleenmyyntihinta.
kyllä targan poikki saa hytin etupuolelta(murtuu poikittain).meri voittaa veneen kuin veneen.targa olisi paljon parempi merivene jos siinä olisi keulakansi , ettei tulisi välillä paria tonnia vettä kyytiin.Ko. tilanteessa kysyy välillä onko muka aito merivene.
Kyllä Targa, varsinkin 27.1, oli Helsingin Uivassa vakuuttavan oloinen. Luukut, helat, ovet ja kaikki raskasta, kestävää tekoa. Sähköasennukset siistejä ja paksuilla johdoilla, jne.
Kun ajo-ominaisuudet ovat todella hyvät, ja laatu vakuuttaa jo laiturissa, ei taida paatissa olla muuta vikaa kuin hinta. Vaikka taitaa sekin olla laatuun nähden ihan kohdallaan...
Millaisista aalloista esim Targa 27 vielä selviää? Voiko veneen saada nurin, vai onko painopiste niin alhaalla että ei käytännössä onnistu (esim oikenee vielä kyljellään olosta) Onko purjevene tai moottoripurjehtija ainoa jolla pärjää oikeasti pahassa kelissä?
Tässä on kunnon Norjalainen vene.V-kulmaa on 24 astettaa ja merrenkulku ominaisuudet mahtavat.
Kantti loppuu ennen kesken kuin ominaisuudet.
Myskyssä voi surutta ajella,paikat ei nitise eikä natise niin kuin uudemmissa veneissä.
10vuoden kokemuksella,vene on ainut mikä on tullut vp diesel koneella 1979 tehtaalta Suomeen.