Olen 18-vuotias. Päätin tulla tänne purkamaan pahaa oloani.. Ja kiukkua. Olin poikaystäväni kanssa hyvin läheinen. Me käytiin leffassa ja kaikkea muuta sen sellaista, kunnes tuli se kamala yö. Menin poikaystäväni luokse yöksi, ja se tapahtui. hän hyväksikäytti minua, eli raiskasi minut. Lähdin juoksemaan kotiini päin. millään ei ollut väliä. Kotiin oli pitkä matka. Juoksin mahdollisimman pitkälle. Vasta kotipihallani pysähdyin ja hiivin suihkuun pesemään liat irti itsestäni. Tuhersin itkua. Kahden päivän päästä olin yksin kotona ja päätin mennä lääkäriin kaiken varuilta. Lääkäristä sain tiedon, että olen raskaana. Olin samalla onnellinen, mutta myös surullinen. Olin raskaana pojalle, joka oli minulle vihollinen, ja jota en tuntenut. Harkitsin aborttia, koska olin vasta 16-vuotias. Kuitenkaan en halunnut riistää lapseltani henkeä, ja kuitenkin halusin lapsia. En kuitenkaan olisi halunnut vielä. En edes harkinnut vanhemmilleni kertomista, sillä asuin mummoni luona, sillä äitini oli isän ja hänen eron jälkeen ryhtynyt alkoholistiksi. En halunnut kertoa mummollenikaan, sillä hän oli jo vanha, ja järkyttyisi kovasti. Minä tyhmä menin kysymään, saanko muuttaa omaan kotiin. mummo jäkättämään,että ethän sinä voi, kun olet vasta noin nuori. Yritin selitellä, etten enää ole mikään pikku tyttö. Silloin mummo tajusi, ettei kaikki ole kohdallaan. No, minä kerroin, ja mummo lupasi tukea minua kaiken minkä iältään ehti. Kun Anselmi-poikani oli 3kk, mummoni kuoli. Muutin Eila-tätini luokse Kuopiosta Helsinkiin, ja vietin siellä vuoden, jolloin sain muuttaa omaan kotiin Anselmin kanssa. Nyt napero on 2-vuotias ahkera poika. Tätini käy aina lukiopäivinäni hoitamassa Anselmia, joten minä voin mennä lukioon. Mutta joka päivä ja yö, minun päässäni pyörii "Miksi hän teki sen minulle?" Tästä opin, ettei väärän miehen syliin kannata ikinä hypätä.
"Miksi hän teki sen minulle?"Mietin tätä yöt ja päivät
Teini-äiti
92887
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kahden päivän päästä yhdynnästä kukaan, ei edes Jumala voi tietää oletko raskaana vai et!!!
että kahden päivän päästä päätin mennä lääkärille,eli jospa hän vasta tilasi ajan niin siinä on viikkokin vierähtänyt kenties ennenkuin aika on ollut.....ja toisaalta jollekulle "pari päivää" on myös suhteellinen käsite se voi olla vaikka neljä päivää....
Eli siis,ei,ei missään nimessä.Et ole kypsä äidiksi. =)
Anna sen olla. Sä et ilmeisesti ymmärrä, miten vaikeaa on ETENKIN raiskauksen jälkeen tehdä päätös tulevan ihmisen elämästä! Toivottavasti sulle kävis sama niin tajuaisit. Ja tätä mä toivon täydestä sydämestäni. Matkin sua. "Ei ei ei ei ei ei ei ei ei ei, ei sulla oo sydäntä, ei ei ei ei ei ei ei ei."
Annahan tuon alkuperäisen nyt jo ihan olla. Ei tää palsta oo vittuilijoille tarkotettu.
Onneksi mummisi näki lapsenlapsenlapsensa vielä :)
MummiNSA näki lapsenlapsenlapsensa vielä.
Ja tämä tarinahan oli tosi. ;-)
Ymmärrän tilanteesi. Hyvä että sinulla on edes tätisi. Nauti Anselmista kun se on vielä pieni ja pidä siitä hyvää huolta.itselläni on 9kk ikäinen poika ja aina mietin että lapsia rakastan mutta toisaalta en haluaisi tehdä lapsia tänne, koska tämä maailma on niin paha. Olet nuori. Etsi itsellesi kumppani jonka kanssa voit yrittää unohtaa menneet ja helpottamaan pahaa oloasi:=)
Kiitos, te autoitte minua tosi paljon. Minulle tuli hyvä mieli, ja ymmärsin, ettei kannata surra yksin asioita. Menen tässä juuri Anselmin kanssa ulkoilemaan.. Onneksi ei ollut koulua moneen. :). On tässä kiikarissa yks poika... Hih. Toivottavasti se on se oikea. ja AITO sellainen. ja nyt valitsen poikaystäväni huolellisesti.
Hyvää syksyä teille, ja Anselmilta terveisiä. :)
Tää menee nyt aiheesta sivuun mutta pojallasi on erittäin kaunis ja ihana nimi.. Tsemppiä elämään ja jaksamisia, kyllä te pärjäätte!!