Viimeaikoina asuntopoliittisessa keskustelussa ovat olleet vahvasti esillä seuraavat aiheet:
- Kotitalouksien velkaantuminen ja luottokannan kasvu
- Tonttipula, valtiovallan toimet sen ratkaisemiseksi ja kaavoituksen hitaus
- Kasvava ero rakentamiskustannusten ja asuntojen hintojen välillä
- Valtiovallan ja tutkijoiden varoitukset hintakuplasta
Jos sattui olemaan mukana seuraamassa keskustelua 80- ja 90-luvun vaihteessa, voi kuulostaa melkoisen tutulta.
Kiinteistövälittäjät ja niihin erittäin tiukasti sidoksissa olevat pankit ovat huolestuttavasti lähes ainoa taho, joka tekee julkisia ennusteita markkinakehityksestä ja hintatasosta: hintojen laskua ei luonnolliesti ole odotettavissa. No, uskokoon ken haluaa.
Mielestäni on surkuhupaisaa, ettei viime kuplan puhkeamisesta olla opittu yhtään mitään.
Oheessa muutama Kauppalehdestä napattu artikkeli muistin virkistämiseksi. Esim. tilastokeskuksen datan avulla voi ennusteita vertailla toteutuneeseen hintakehityskeen.
http://www.stat.fi/til/ashi/index.html
Lainatarjonta sotkenut asuntomarkkinat:
(Kauppalehti, 28.11.1988)
"Pankkien jakamien asuntolainojen määrä on kasvanut huimaa vauhtia. Viime vuonna niitä myönnettiin 31,5 miljardia markkaa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa pankit ovat luotottaneet asuntokauppaa 22 miljardin markan edestä. Luku on 62 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Asuntopolitiikasta vastaava ympäristöministeriö on huolestunut kehityksestä.
Runsas lainatarjonta on osaltaan ratkaisevasti vaikuttanut asuntohintojen nousuun. Muuttuneessa tilanteessa on mietittävä yhteisiä keinoja kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen. Vapaarahoitteisten asuntojen hintojen nousuun johtaneet tekijät on selvitettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, sanoo ympäristöministeriön asunto-osaston päällikkö Martti Lujanen."
Tonttipula ja kaavoituksen hitaus:
(Kauppalehti, 3.1.1989)
"...Kuntien maapoliittisten keinojen lisääminen ei ole mikään ratkaisu. Virkamiehet haluaisivat lisää valtuuksia, mutta poliittisilla päättäjillä ei ole tähänkään saakka riittänyt rohkeutta niiden käyttöön. Mistä tuo rohkeus nyt syntyisi?
Ongelma on kuntien kaavoitusprosessin hitaus. Yksityisille tahoille pitäisi antaa mahdollisuus laatia kaavoja, joihin kuntien päättävät elimet voisivat ottaa kantaa. Ellei päätöksentekijä pysty tekemään nopeaa päätöstä, kaavaa voisi ryhtyä toteuttamaan. Se toisi kaivattua vauhtia kaavoitukseen."
Kasvava ero rakennuskustannusten ja asuntojen hintojen välillä:
(Kauppalehti, 27.4.1989)
"-Asuntojen hintataso ja rakennuskustannusten taso ovat kaksi eri asiaa. Rakennuskustannusindeksi on nyt noussut 8,9 prosenttia, rakennusmateriaalien vain 8,2 prosenttia, mutta niiden tuotteiden, mitä me myymme vielä sitäkin vähemmän. Niinpä on turha kohdistaa syytöksiä asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta ja hintojen noususta rakennusmateriaaliteollisuutta kohden."
Valtiovallan ja tutkijoiden varoitukset hintakuplasta:
(Kauppalehti, 5.12.1989)
"Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen esimies Pekka Korpinen on tehnyt tilastoanalyysin Suomen asuntojen hinnoista 1970-1988. Malli ennustaa, että hinnat laskevat ensi vuonna 23 prosenttia."
Kiinteistövälittäjien ja pankkien "ennusteet" ja lupaukset:
(Kauppalehti, 13.2.1989)
"Isohanni uskoo, että raha kannattaa edelleenkin pitää kiinni asunnossa. Viime vuonna talletettiin kahden vuoden verottomille talletustileille rahaa 40 miljardia markkaa. Kun talletukset purkautuvat parin vuoden päästä, niin näiden piensäästäjien luontevin tapa sijoittaa varansa on asunnonosto
-Silloin kauppa käy, Isohanni ennustaa"
(Isohanni oli siis Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja)
"Spekulantteja vain vähän: Johtaja Antti Tarkka Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy:stä ei ole huomannut markkinoilla kovinkaan isoja muutoksia. Kauppa pyörii vilkkaasti eri puolilla maata. Odotettua jarruuntumista ei ole tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen. Myyntiajoissa on tapahtunut pientä pidentymistä, mutta ne ovat edelleen suhteellisen lyhyitä.
-Oletukseen markkinatilanteen muutoksesta ei ole aihetta, Tarkka sanoo."
(Kauppalehti, 22.2.1990)
"Asuntokauppa on elpymässä ja asuntojen hintataso vakiintumassa. Kysyntää on alkanut ilmaantua riittävästi asuntokaupan vilkastuttamiseen ja saavutetun hintatason pysyttämiseen, vaikka korkotasossa ei pikaisesti mitään tapahtuisikaan.
Tätä mieltä on Säästöpankkien Kiinteistövälityksen johtaja Antti Tarkka, jonka mukaan uutta hintojen nousuvaihetta ei lyhyellä aikavälillä ole näkyvissä.
-Pitemmällä välillä asia näyttää kokonaan toiselta. Jos asuntotuotannon määrä ei pysy riittävällä tasolla, uusi nousukierre saattaa uhata jo vuoden 1991 syksyllä, ennakoi Tarkka.
Kysyntää ylläpitäviä ja hintojen alentumista jarruttavia tekijöitä ovat Tarkan mukaan lähiaikoina inflaatio-odotukset, reaaliansioiden nousu, määräaikaistalletusten erääntyminen, varsinkin pääkaupunkiseutua rasittava työvoimapula, joka tuo yrityksiäkin asuntojen ostajiksi, ostotarpeiden patoutuminen, lainakorkojen verovähennysoikeus sekä haluttomuus myydä alle jo tiedostetun hintatason.
Kysyntää alentaviksi tekijöiksi Tarkka näkee korkean korkotason ja odotukset, että "kohta saa halvemmalla".
Kysyntää ylläpitävät ja alentavat tekijät tasapainottavat tällä hetkellä toisensa. Asuntojen hintojen nousua tai laskua ei Tarkan mukaan ole vähään aikaan odotettavissa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
Nisulan osuuspankin toimitusjohtaja Aimo Ekonen Jyväskylästä suositteli asuntokauppojen tekoa kevään tai kesän aikana, sillä hinnat ovat saavuttaneet pohjalukemansa.
-Asuntomarkkinoilla on nähtävissä ensi vuonna voimakas hinnannousu, joka on nyt jo alkamassa. Merkittävät rakennusliikkeet eivät ole syksyn jälkeen aloittaneet omaa asuntotuotantoaan. Tämä tietää sitä, että ensi vuonna ei valmistu asuntoja kysyntää vastaavasti. Korkotaso on samanaikaisesti tulossa myös laskevaan suuntaan, mikä tietää uutta kiinnostusta asuntoasioihin, Ekonen ennusti.
Tämä vuonna uusien myymättömien asuntojen määrä kasvaa melko suureksi. Ekosen mukaan ostajan on hyvä olla liikkeellä ylitarjontavaiheessa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
"Välittäjä ennustaa maaliskuusta käännekohtaa: Asuntojen hintojen lasku päättymässä"
(Kauppalehti, 19.11.1990)
"Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä hintojen laskuvauhti pääkaupunkiseudulla hidastui. Välittäjät näkevät tässä merkkejä markkinoiden tasapainottumisesta."
- Kotitalouksien velkaantuminen ja luottokannan kasvu
- Tonttipula, valtiovallan toimet sen ratkaisemiseksi ja kaavoituksen hitaus
- Kasvava ero rakentamiskustannusten ja asuntojen hintojen välillä
- Valtiovallan ja tutkijoiden varoitukset hintakuplasta
Jos sattui olemaan mukana seuraamassa keskustelua 80- ja 90-luvun vaihteessa, voi kuulostaa melkoisen tutulta.
Kiinteistövälittäjät ja niihin erittäin tiukasti sidoksissa olevat pankit ovat huolestuttavasti lähes ainoa taho, joka tekee julkisia ennusteita markkinakehityksestä ja hintatasosta: hintojen laskua ei luonnolliesti ole odotettavissa. No, uskokoon ken haluaa.
Mielestäni on surkuhupaisaa, ettei viime kuplan puhkeamisesta olla opittu yhtään mitään.
Oheessa muutama Kauppalehdestä napattu artikkeli muistin virkistämiseksi. Esim. tilastokeskuksen datan avulla voi ennusteita vertailla toteutuneeseen hintakehityskeen.
http://www.stat.fi/til/ashi/index.html
Lainatarjonta sotkenut asuntomarkkinat:
(Kauppalehti, 28.11.1988)
"Pankkien jakamien asuntolainojen määrä on kasvanut huimaa vauhtia. Viime vuonna niitä myönnettiin 31,5 miljardia markkaa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa pankit ovat luotottaneet asuntokauppaa 22 miljardin markan edestä. Luku on 62 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Asuntopolitiikasta vastaava ympäristöministeriö on huolestunut kehityksestä.
Runsas lainatarjonta on osaltaan ratkaisevasti vaikuttanut asuntohintojen nousuun. Muuttuneessa tilanteessa on mietittävä yhteisiä keinoja kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen. Vapaarahoitteisten asuntojen hintojen nousuun johtaneet tekijät on selvitettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, sanoo ympäristöministeriön asunto-osaston päällikkö Martti Lujanen."
Tonttipula ja kaavoituksen hitaus:
(Kauppalehti, 3.1.1989)
"...Kuntien maapoliittisten keinojen lisääminen ei ole mikään ratkaisu. Virkamiehet haluaisivat lisää valtuuksia, mutta poliittisilla päättäjillä ei ole tähänkään saakka riittänyt rohkeutta niiden käyttöön. Mistä tuo rohkeus nyt syntyisi?
Ongelma on kuntien kaavoitusprosessin hitaus. Yksityisille tahoille pitäisi antaa mahdollisuus laatia kaavoja, joihin kuntien päättävät elimet voisivat ottaa kantaa. Ellei päätöksentekijä pysty tekemään nopeaa päätöstä, kaavaa voisi ryhtyä toteuttamaan. Se toisi kaivattua vauhtia kaavoitukseen."
Kasvava ero rakennuskustannusten ja asuntojen hintojen välillä:
(Kauppalehti, 27.4.1989)
"-Asuntojen hintataso ja rakennuskustannusten taso ovat kaksi eri asiaa. Rakennuskustannusindeksi on nyt noussut 8,9 prosenttia, rakennusmateriaalien vain 8,2 prosenttia, mutta niiden tuotteiden, mitä me myymme vielä sitäkin vähemmän. Niinpä on turha kohdistaa syytöksiä asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta ja hintojen noususta rakennusmateriaaliteollisuutta kohden."
Valtiovallan ja tutkijoiden varoitukset hintakuplasta:
(Kauppalehti, 5.12.1989)
"Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen esimies Pekka Korpinen on tehnyt tilastoanalyysin Suomen asuntojen hinnoista 1970-1988. Malli ennustaa, että hinnat laskevat ensi vuonna 23 prosenttia."
Kiinteistövälittäjien ja pankkien "ennusteet" ja lupaukset:
(Kauppalehti, 13.2.1989)
"Isohanni uskoo, että raha kannattaa edelleenkin pitää kiinni asunnossa. Viime vuonna talletettiin kahden vuoden verottomille talletustileille rahaa 40 miljardia markkaa. Kun talletukset purkautuvat parin vuoden päästä, niin näiden piensäästäjien luontevin tapa sijoittaa varansa on asunnonosto
-Silloin kauppa käy, Isohanni ennustaa"
(Isohanni oli siis Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja)
"Spekulantteja vain vähän: Johtaja Antti Tarkka Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy:stä ei ole huomannut markkinoilla kovinkaan isoja muutoksia. Kauppa pyörii vilkkaasti eri puolilla maata. Odotettua jarruuntumista ei ole tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen. Myyntiajoissa on tapahtunut pientä pidentymistä, mutta ne ovat edelleen suhteellisen lyhyitä.
-Oletukseen markkinatilanteen muutoksesta ei ole aihetta, Tarkka sanoo."
(Kauppalehti, 22.2.1990)
"Asuntokauppa on elpymässä ja asuntojen hintataso vakiintumassa. Kysyntää on alkanut ilmaantua riittävästi asuntokaupan vilkastuttamiseen ja saavutetun hintatason pysyttämiseen, vaikka korkotasossa ei pikaisesti mitään tapahtuisikaan.
Tätä mieltä on Säästöpankkien Kiinteistövälityksen johtaja Antti Tarkka, jonka mukaan uutta hintojen nousuvaihetta ei lyhyellä aikavälillä ole näkyvissä.
-Pitemmällä välillä asia näyttää kokonaan toiselta. Jos asuntotuotannon määrä ei pysy riittävällä tasolla, uusi nousukierre saattaa uhata jo vuoden 1991 syksyllä, ennakoi Tarkka.
Kysyntää ylläpitäviä ja hintojen alentumista jarruttavia tekijöitä ovat Tarkan mukaan lähiaikoina inflaatio-odotukset, reaaliansioiden nousu, määräaikaistalletusten erääntyminen, varsinkin pääkaupunkiseutua rasittava työvoimapula, joka tuo yrityksiäkin asuntojen ostajiksi, ostotarpeiden patoutuminen, lainakorkojen verovähennysoikeus sekä haluttomuus myydä alle jo tiedostetun hintatason.
Kysyntää alentaviksi tekijöiksi Tarkka näkee korkean korkotason ja odotukset, että "kohta saa halvemmalla".
Kysyntää ylläpitävät ja alentavat tekijät tasapainottavat tällä hetkellä toisensa. Asuntojen hintojen nousua tai laskua ei Tarkan mukaan ole vähään aikaan odotettavissa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
Nisulan osuuspankin toimitusjohtaja Aimo Ekonen Jyväskylästä suositteli asuntokauppojen tekoa kevään tai kesän aikana, sillä hinnat ovat saavuttaneet pohjalukemansa.
-Asuntomarkkinoilla on nähtävissä ensi vuonna voimakas hinnannousu, joka on nyt jo alkamassa. Merkittävät rakennusliikkeet eivät ole syksyn jälkeen aloittaneet omaa asuntotuotantoaan. Tämä tietää sitä, että ensi vuonna ei valmistu asuntoja kysyntää vastaavasti. Korkotaso on samanaikaisesti tulossa myös laskevaan suuntaan, mikä tietää uutta kiinnostusta asuntoasioihin, Ekonen ennusti.
Tämä vuonna uusien myymättömien asuntojen määrä kasvaa melko suureksi. Ekosen mukaan ostajan on hyvä olla liikkeellä ylitarjontavaiheessa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
"Välittäjä ennustaa maaliskuusta käännekohtaa: Asuntojen hintojen lasku päättymässä"
(Kauppalehti, 19.11.1990)
"Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä hintojen laskuvauhti pääkaupunkiseudulla hidastui. Välittäjät näkevät tässä merkkejä markkinoiden tasapainottumisesta."
Vastaukset 22
Vanhimmat
Olen pitkään harkinnut, että pitäisi ottaa muutama päivä vapaata ja käydä jossain lukemassa noita 1988-1994 välisenä aikana julkaistuja talouslehtiä. Kyllähän sitä eli noihin aikoihin, mutta niistä uutisista oli vaikea muodostaa johdonmukaista kokonaisuutta, kun ei tiennyt että mihin ne johtavat.
Toki maailma oli erilainen silloin, mutta historiaa tutkimalla voi ennustaa myös tulevaa.
Ja näilläkö kommenteilla yrität edelleen saada hintoja alas !
Hyvin olivat historiaa opiskelleet myös it-osakkeita aikoinaan ostaneet. Saunalahden osakkeita jonotettiin kadulla, olihan Nokiaakin omistavat rikastuneet. Historia opettaisi ja saman trendin piti olla edessä. Mutta historia ei välttämättä toista itseään. Historiaa tutkimalla ei aina rikastu.
-Että meillä on nyt pahempi hintakupla kuin koskaan.
-Ihmiset ottavat järjettömiä luottoja tuloihin katsomatta, tuulipuvut vaan kahisee pankeissa.
-20% jää ihan kohta työttömäksi ja ero tulee.
-Yhdysvaltain talous romahtaa ja aiheuttaa suomeen laman.
-Ikilainat painaa päälle.
-vanhat neukkukuutiot puretaan.
Unohtuiko jotain? Ainiin, missä on LAHDEN MIES, the original rommeli.
-20% jää ihan kohta työttömäksi ja ero tulee.
Niinkö? Mistä tiiät? Logo lehmä
-vanhat neukkukuutiot puretaan.
Jaa puretaan?
Kaikki muutkin juttus oli naurettavan ja uskomattoman väliltä
Pahempi kuin koskaan!? Vertaapas hintoja reaaliansioihin... (jos osaat laskea)
Pitäiskö ehdottaa lehdistölle, ettei kannata satsata paukkuja uusien juttujen kirjoittamiseen? Nämä vanhat voidaan aivan hyvin kopioida sellaisenaan tämän päivän lehtiinkin.
Kaikki - paino sanalla kaikki - rommauksen merkit ovat nyt ilmassa.
Kiitos vaivannäöstäsi! Kovin näyttävät uutiset tutuilta. Mutta eihän se tuulipukukansa kuuntele mitään varoituksia, kun kahinalta ei kuule. Propagandana moisia varoituksi pitävät.
Mukavaa lukea noita vanhoja uutisia, varsinkin näin jälkiviisaana. Nuo kertovat vain tulevaisuuden ennustamisen mahdottomuudesta. Suuret talouden ammattilaisetkaan eivät nähneet tulevaa superlamaa, saati tavallinen tallaaja, ennen kuin se oli myöhäistä.
Mitä tästä opimme? Emme mitään. Koska ennustaminen on mahdotonta, ei kannata tehdä taloudellisia päätöksiä ennustamalla tulevaa. Esim. luottaa siihen, että asuntojen hinnat nousevat tai laskevat. Aina kuitenkin kannattaa varautua siihen, että kaikki asiat eivät mene ihan "putkeen". Jos taasen pelkää koko ajan, ei saa koskaan mitään aikaiseksi.
Asunnon osto parhaimpaan mahdolliseen aikaan ei onnistu kuin sattumalta. Jälkikäteen on helppo onnitella näitä onnekkaita.
No mutta kyllähän ne talouden ammattilaiset jo tuolloin varoittivat ylikuumenneista markkinoista, mutta ketään se ei kiinostanut. Nyt täytyy vaan täytyy erottaa omia intressejä ajavat pankinjohtajat talouden todellisista ammattilaisista. Vaikka tapahtumien kulkua ei voikkaan yksityiskohtaisesti ennustaa, voi tiettyjen havaintojen perusteella varautua tulevaan. Tyhmä ei sentään tarvi olla. Esimerkiksi ne tekijät, jotka ovat asuntojen hintoihin ilmat puhaltaneet ovat olleet: jatkuvasti laskenut korkotaso, selvästi pidentyneet laina-ajat ja pankkien kova kilpailu laina-asiakkaista. No jos ennustetaan tulevaa, niin laina-ajat eivät voi enään pidentyä, korko ei voi enään laskea yli 2 prosenttia ja pankkien marginaalit eivät voi enään juuri kaventua. Tällaisten faktojen perusteella uskallan sanoa, että asuntojen hinnoissa on enemmän laskupaineita kuin nousupaineita. Vaikka asunnon ostoaikaa ei pystykkään optimoimaan, niin ei sitä silti kannata ylikuumentuneille markkinoilla rynnätä suinpäin.
pankit ja pankkiiriliikkeet olivat tekemässä elämänsä suurimpia voittoja. Ensin rahaa jaettiin liikaa markkinoille, seurauksena vain tavaroiden hinnan nousu. Sitten huomattiin, että ups, ollaan miljoonia pakkasella, pakko periä takaisin ja nostaa korkoja.
Takaisin perinnän saivat velalliset tuntea nahoissaan, esimerkiki kotipizza-Rabbe myi kokonaisen hotellin pankille markalla. Mihin hintaan pankki mahtoi myydä eteenpäin? Sama tapahtui kymmenien tuhansien ylivelkaantuneiden kanssa, osa heistä teki itsarin, osa maksoi velat, osa maksaa vielä tänäkin päivänä.....
Sitten vielä valtionmiljardituki pankkikriisin estämiseksi...
Eivät asiantuntijat halunneet kansalle mitään kertoa. Kyllähän tuossa tilanteessa, kun rahaa vsyydetään markkinoille, tyhmempikin tajuaa, että hinnat vaan nousee ja kansa velkaantuu ostaesssaan ylihintaisia juttuja velkarahalla...
>>No mutta kyllähän ne talouden ammattilaiset jo tuolloin varoittivat ylikuumenneista markkinoista, mutta ketään se ei kiinostanut.
Nämä kyseiset talouden asiantuntijat ajoivat Suomen lamaan.
Monet talouden asiantuntijat veikkasivat asuntojen hintojen laskua 4 vuotta sitten. Joka noita uskoi on hävinnyt varmasti. Voiko heille lähettää laskun?
>>Tällaisten faktojen perusteella uskallan sanoa, että asuntojen hinnoissa on enemmän laskupaineita kuin nousupaineita.
Mainitset finanssimaailman lakeja (korkotaso, marginaalilt, laina- aika), mutta asuntojen hintaan saattaa vaikuttaa myös sellaiset asiat kuten muuttoliike, vanhojen talojen rapistuminen ja palkkojen nousu. Eli kysyntä kasvaa ja uudistuotannon kulut kasvavat.
Voihan tietenkin olla, että muuttoliike pysähtyy (tai kääntyy toiseen suuntaan), muovitalot eivät enään rapistu ja palkat alkavat laskea.
Asunnot lienevät aina juuri sillä hetkellä oikean hintaisia. Joku myy ja joku ostaa.
Itse en toivo Suomelle samanlaista kohtaloa kuin 90-luvun alun lama oli. Tuollaisen toivominen sen toivossa, että itse saisi ostettua asunnon on aika lohdutonta. Todennäköisyys, että itselläkin tuolloin työpaikka lähtee alta on varsin iso. Entäpä toivominen, että lähisukulaiset kuolevat ja saa perintöä? Tuollakin tavalla pääsee omaan asuntoon käsiksi, jos siihen ei nyt ole varaa. Toivokaamme siis lintuinfluenssaa Suomeen?
Elämä on.
"Itse en toivo Suomelle samanlaista kohtaloa kuin 90-luvun alun lama oli. Tuollaisen toivominen sen toivossa, että itse saisi ostettua asunnon on aika lohdutonta."
Vielä tyhmempää on toivoa parasta ja ostaa ylihintainen asunto.
JOs lama tulee niin se tulee, ei siinä tämän palstan toivomiset auta suuntaan jos toiseenkaan.
Henkilökohtaisesti en toivo, enkä usko, että mitään lamaa tulee lähivuosina.
Lintuinfluenssa on jo Uralilla... Luultavasti Sailas toivoo sen saapumista Suomeen, sillä heikkoja vanhuksia nopeasti (ilman kalliita hoitoja) hautaan kaatava flunssaepidemia auttaisi kansallisen huoltosuhteen parantamista ja Suomen taloustilannetta merkittävästi.
Tiesittekö muuten, että eläkepommi pihisee jo Kiinassa, jonka väkiluku kääntyy laskuun v. 2015? Sitten 300 miljoonaa vanhusta jää tyhjän päälle ilman mitään eläkettä tai sairaanhoidon palveluita.
Loistavaa =)) Näitä oli hauska lukea!
joka erottaa nykyajan 90-luvun vaihteesta. 1990-luvulle saakka vuokramarkkinat olivat säädellyt. Vuokria ei sääntelyn takia nostettu, vaikka kysyntää olisi ollut. Sijoittajat eivät halunneet pitää vuokra-asuntoja huonon tuoton takia. Riittämättömän tarjonnan takia kansan asuntokysyntä kohdistui omistusasuntoihin, mikä oli omiaan nostamaan hintoja vielä korkeammalle.
Nykyisillä toimivilla vuokramarkkinoilla paine omisasuntomarkkinoille ei ole niin suuri.
Vuokralla asuminen on nyt erittäin halpaa verrattuna kuplahintaisen asunnon ostamiseen.
Jos vuokralla asuminen on halpaa verrattuna asunnon ostoon, tarkokoittaa tämä sitä, ettei yksityinen sijoittaja saa sijoitusasunnostaan käypää arvoa, jolla maksaisi asunnon. eli joko vuokrien hintojen on noustava vastaamaan asuntojen hintatasoa, tai sitten asuntojen hintojen on laskettava sille tasolle, että kannattaa vuokata...hmmm...
Muistan kuinka silloin kaikki hokivat, että asuntojen hinnat eivät koskaan laske. Ja hups. Vuoden päästä oli kaverit kusessa ja myytiin tappiolla ja jäätiin makselemaan loppulainoja pois.
Konkursseista moni aiheutui valuuttalainoista. Yhdessä yössä markan päästettiin kellumaan ja valuuttalainojen saldot tuplaantuivat. Pankit olivat aktiivisesti tyrkyttäneet valuuttalainoja yrityksille.
Nyt on buumina ottaa yli 30 vuoden asuntolainoja siinä uskossa, että korkotaso ei koskaan enää kipua 6% tienoille. Moni on vetänyt taloutensa niin tiukalle. Laina-aika on jo valmiiksi yli 30v, eikä sillä voi koronnousun yhteydessä pelata. Niin kuinkahan käy. Jotkut taas porskuttavat ja toiset jäävät nuolemaan näppejään. Harkintaa kannattaa käyttää ja laskea, minkälaisiin muutoksiin oma talous antaa periksi. Selviääkö, jos toinen sairastuu, jää äitiyslomalle tai työttömäksi. Entä pystyykö maksamaan parin tai neljän prosentin koronnousun.
Me pelattiin varman päälle ja myytiin vanha kämppä alta pois ja asutaan nyt vuokralla kunnes uusi valmistuu. Itse tehden siis, koska tänä päivänä jopa täällä periferiassa valmiin talon hinnassa on 40% ilmaa suhteessa rakennuttamiseen, vaikkei naulaisi itse montakaan naulaa. Saati sitten jos sattuu osaamaan rakentaa.
Näkymät alkavat olla rakennuksilla kuin vuonna 89, jolloin oli byggellä töissä. Joka timpuri ja handslankari kaahaa tuliterällä Volvolla tai maasturilla. eli ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua.
Kiitos katkelmista ja muistin virkistämisestä.
etteivät asuntojen nimellisarvot koskaan laske. Korkeiden inflaatioprosenttien (jopa 18%) aikaan oli toki totuttu siihen, että asuntojen reaaliarvot voivat laskea reilustikin.
No tuossa tapauksessa laskivat kyllä sitten myös nimellisarvotkin.
ostin kaksi kaksiota -03.Toinen maksoi 126.000 ja toinen 98.000.Kalliimmassa lainanlyhennys+korot 590 ja vastike vesineen 75.Vuokra 685 vesineen.Vuokralainen maksaa koko lystin.Laina-aikaa 36 kk ja sit rahat mulle - vero 28%.Halvempi lainanlyhennys korkoineen 480 ja vastike 90,ei vesimaksua.Vuokra 570 ja taas vuokralainen maksaa lyhennykset,korot!Mulla on 7 sijoitusasuntoa ,ekan ostin jo -89,ennen lamaa mutta kun sitkeesti pidin ja on mulla vieläkin,niin miettikääpä mitä maksaa nyt??Nyt kannattaa turvata tulevaisuus ja ostaa yksiö tai kaksio ja laittaa vuokralle.Vuokralainen maksaa kaikki kulut ja ostaessa varmoilta arvopaikoilta-ei hintojen heilahtelut pahemmin liippaa.Jos vaikka korot nousisivat,mikä ei eu:n ja euriborin aikana oikeen ole mahdollista,niin se vaan lisätään vuokraan.Korot voivat jossain vaiheessa nousta,mutta 90 luvun pommeja ei eu:n talousalueella ole mahdollisuus tulla;)
Ja edelleen tällä palstalla tuulipuvun kahisuttelijat jaksavat haaveilla ikuisesta asuntojen hintojen noususta ja ainaisesti jatkuvasta alhaisesta korkotasosta. Noi -90 luvun taitteen uutiset ovat kuin suoraan tämän päivän talouslehdistä.