Saimme muutama viikko sitten tietää, että saamme down lapsen. No alku järkytys oli kova, mutta missään vaiheessa emme harkinneetkaan raskaudenkeskytystä. Tämä on meille ensimmäinen lapsemme ja tottakai sitä aluksi oli katkera, kun muut tuttavamme ovat saaneet terveitä lapsia. Ja että miksi tämä tapahtuu juuri meille...Olemme nyt mieheni kanssa vähän aikaa kahdestaan sulatelleet tätä tietoa, ja nyt mietimme kuinka kerromme sukulaisille/tuttaville tästä asiasta... ajattelimme, että helpointa olisi kertoa kaikille etukäteen, muuten voi syntynä kiusallisisa tilanteita kun tuttavat ensi kertaa vauvan näkevät. Itse emme siis missään nimessä häpeä, että meille on down vauva tulossa!
Onko jollain kokemusta vastaavasta ja miten sukulaisenne ja tuttavanne ovat lapseen suhtautuneet...? olisi kiva kuulla muiden mietteitä. :)
Onko jollain kokemusta vastaavasta ja miten sukulaisenne ja tuttavanne ovat lapseen suhtautuneet...? olisi kiva kuulla muiden mietteitä. :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Paljon onnea vauvan tulon johdosta!
Hienoa, että vielä on ihmisiä joille itse lapsi on tärkein.
Olen jostakin kuullut sanonnan joka meni jotenkin näin;
Down-lapset ovat enkeleitä, jotka tulevat vain hyville ja viisaille vanhemmille tuottamaan iloa maanpäälle!!!
Itse odotan myös esikoita ja lapsen pidän, oli tilanne mikä on tullakseen.
Missä,miten ja millä rv:llä saitte tiedon down-syndroomasta?
Ei kokemusta aiheesta mutta itse vastaavassa tilanteessa varmaan kertoisin myös etukäteen sukulaisille ym niin ehtivät ottaa asioista selvää ennen pikkuisen syntymää ja siten olla paremmin teidänkin tukenanna.
Tunnen pari nuorta down aikuista, mm. tanssivat flamencoa samassa tanssi seurassa siinä missä muutkin, ihania ja ystävällisiä tyttöjä.
Onnea ja ihanaa että olette päättäneet lapsen pitää kuitenkin. itse kävin kaikenmaailman np-ultrissa ja lapsemme todettiin terveeksi ja täytyy suoraan sanoa että varmasti keskeytys olisi meillä mielessä käynyt jos jos..
Ette vielä tiedäkään millaisen aarteen olette saamassa!
Olen työssäni tekemisissä jonkin verran Down-ihmisten kanssa ja täytyy sanoa, että kadehdin heidän onneaan! Ei samanlaista huolehtimista ja murehtimista maailman menosta kuin itselläni. He osoittavat myös hellyyttä helpommin ja saattavat taputtaa olalle tai ottaa kädestä kiinni.
Onnea päätöksellenne! Itse haluaisin kertoa jo etukäteen että myös ympäristölle jää aikaa sopeutua asiaan.
kuvia pikkuisesta down-lapsesta ja oli niiiin suloinen että huh! en ole koskaan nähnyt livenä niin pieniä.