Heips,
tilanne on meillä seuraavanlainen; otin ystävältäni tuikitavallisen maatiaiskissan. Tämä pentue oli syntynyt maaseudulla asuvan ystäväni ulkorakennuksen vintille jostakin seudulla liikkuvista leikkamattomista nartuista, eli elämän alkuvaiheista ei juurikaan ole tietoja. Ystäväni löysi nämä pikkuiset niiden ollessa n. 5 viikon ikäisiä ja otti ne hoiviinsa ja alkoi etsiä koteja, kun ei hennonut lopetettavaksi viedä.
Luokseni tullut uros on nyt n. 12-13 viikkoa ja lupauduin itse hoitamaan tämän rokotukset, ettei ystäväni tarvitsisi enempää stressata, hänellä kun muutenkin on melko hektinen elämäntilanne. Nyt olisi siis aika. Poika on hirveän arka, ja antaa vasta silittää, sylissä ei nanosekuntia kauempaa viihdy. Toivo kuitenkin elää, että tästä vielä mukava seuralainen saadaan..Mielipiteitä haluaisin kuulla, onko vaarallista siirtää rokotuksen ajankohtaa muutamalla viikolla, että kissa ehtisi tottua kunnolla minuun ja uuteen kotiinsa ja kukaties olisi sitten helpompi käsiteltävä? Tuntuu mahdottomalta lähteä viemään näin arkaa kissaa lekurin paikkeille ainakaan heti, tuo kun tuntuu pelkäävän vieraita ihmisiä..Vai tulisiko kissa vaan kertakaikkiaan kopata kyytiin ja viedä rokotuksiin arkuudesta/pelosta huolimatta?
Asiallisia mielipiteitä toivon.
tilanne on meillä seuraavanlainen; otin ystävältäni tuikitavallisen maatiaiskissan. Tämä pentue oli syntynyt maaseudulla asuvan ystäväni ulkorakennuksen vintille jostakin seudulla liikkuvista leikkamattomista nartuista, eli elämän alkuvaiheista ei juurikaan ole tietoja. Ystäväni löysi nämä pikkuiset niiden ollessa n. 5 viikon ikäisiä ja otti ne hoiviinsa ja alkoi etsiä koteja, kun ei hennonut lopetettavaksi viedä.
Luokseni tullut uros on nyt n. 12-13 viikkoa ja lupauduin itse hoitamaan tämän rokotukset, ettei ystäväni tarvitsisi enempää stressata, hänellä kun muutenkin on melko hektinen elämäntilanne. Nyt olisi siis aika. Poika on hirveän arka, ja antaa vasta silittää, sylissä ei nanosekuntia kauempaa viihdy. Toivo kuitenkin elää, että tästä vielä mukava seuralainen saadaan..Mielipiteitä haluaisin kuulla, onko vaarallista siirtää rokotuksen ajankohtaa muutamalla viikolla, että kissa ehtisi tottua kunnolla minuun ja uuteen kotiinsa ja kukaties olisi sitten helpompi käsiteltävä? Tuntuu mahdottomalta lähteä viemään näin arkaa kissaa lekurin paikkeille ainakaan heti, tuo kun tuntuu pelkäävän vieraita ihmisiä..Vai tulisiko kissa vaan kertakaikkiaan kopata kyytiin ja viedä rokotuksiin arkuudesta/pelosta huolimatta?
Asiallisia mielipiteitä toivon.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kissan rokotuksen tärkeys riippunee siitä, paljonko kissa ulkoilee. Jos ei ulkoile, rokotus voi varmaankin odottaa. En kuitenkaan usko, että eläinlääkärikäynnistä kissallesi mitään traumaa jää. Meilläpäin ainakin eläinlääkärit osaavat asiansa niin hyvin, että meikäläisenkin arat kissat tulee ihan itsekseen kuljetuskopasta ulos vastaanotolla, nuuhkii vaan mielenkiinnolla tutkimuspöytää eikä välitä mitään yhdestä rokotuksesta.
Kyllä se ajan kanssa tottuu sinuun, kunhan se ei saa sinusta huonoja muistoja. Eli ole sille kiltti ja hellä, puhele sille ja silittele kissan ehdoilla. Hassua, mutta minulla oli arka kissa, ja se oli huomattavasti rennompi ollessaan minun ylä puolellani. Esim. kissa oli parvisängyllä, ja minä seisoin parvisängyn vieressä lattialla. Sieltä kissa antoi silittää paremmin.. =)
Parin viikon viivästys ei haittaa.
Hyviä syksyjä sinulle =)
..asiallisista vastauksista. Sisäkissaksi tämä jää, ulkoilua tulee korkeintaan joskus vanhempieni luona maalla aikanaan kun ikää karttuu. Siihen opetellaan sitten hissuksiin, jos se ulkoilu yleensä tavaksi otetaan.
Tämä kissa on todella arka isolla A:lla, juoksee synkimpään nurkkaan vielä vieraita ihmisiä pakoon, siksi tuntuisikin paremmalta antaa niiden rokotuksien odottaa vielä hetki. Näin taidankin nyt sitten tehdä.
Ensimmäiset kolme päivää luonani se kyyhötti lähes koko ajan sängyn alla eikä uskaltautunut lähelle. Uskon kyllä, että kun näinkin pienenä tutustuu ihmiseen ja oppii etten tahdo sille pahaa, meistä vielä kunnon ystävykset tulevat =) Työtä varmasti riittää, mutta on se sen arvoistakin.
Mukavaa syksyä myös teille molemmille =)
Että jos kisuli on sisäkissa ja ainoa kisu, niin ei kiirettä ole rokottamisella. Tosin kannattaa toki kuitenkin rokottaa, koska itse ulkona käydessä voi sisälle tulla jotain. Mutta eipä se niin kuukauden päälle tarkkaa ole:) meillä oli myöskin sama tilanne poikakisulla, tosin löytyi lautakasan alta siskonsa kanssa 3 viikkoisena. Todella arka oli, mutta Iän myötä tuli rohkeammaksi. Tosin pelkää vieläkin Outoja ihmisiä, mutta vain kotiväen paikalla ollessa on erittäin hellyydenkipeä ja seurallinen:)
Moi!!
Meillä oli sama ongelma kun haimme nuorimman kisumme navetasta. Julmasti vain veimme kisun rokotettavaksi, siitä se kuitenkin alkoi rohkistua. Kisu on nyt seurahakuisempi kuin normaaleista/hyvistä olosuhteista ottamamme vanhempi kisu. Kissamme makasi koko ajan vain piilossa jne. mutta se olikin sairas.. kisumme hoitoihin on valehtelematta kulunut jo useampi sata euroa.. puhutaan jopa yli 300 eurosta.. mutta kaikki oli sen arvoista
Samaa tulin vain sanomaan, että sisäkissan rokotus voi kyllä tuollaisessa tilanteessa hyvin odottaa, kunnes kissa luottaa sinuun paremmin.
Itselleni tuli hyvin samanlaisesta tilanteesta pentu jouluna, vaikka se pentueensa rohkein olikin; ei kuitenkaan yhtään pitänyt silittämisestä, vaikka muuten hirveän sosiaalinen olikin. Se on kuitenkin yksi leikkifriikki, ja sainkin leikin avulla opetettua sitä kosketteluun; kun se sai jahtilelun kiinni, annoin sille "palkintosilityksiä" kehujen kera; näin se oppi yhdistämään silitykset leikin tuottamaan hyvänolontunteeseen. Ei se edelleenkään pitkiä aikoja sylissä tai silitettävänä viihdy, muttei heti liukenekaan, kuten ennen, ja silminnähden nauttiikin silittelystä ja etenkin rapsuttelusta.
Jouduin odottamaan pennun rokotusten kanssa, koska sillä oli paha mato-ongelma tullessaan. Kävimme ensimmäisen kerran lääkärissä vasta pennun ollessa reilu 5-kuinen, mutta koska se on puhtaasti sisäkissa, ei odottaminen niin hirveä riski ollut. Hyvähän rokotukset on hoitaa kuntoon niin pian kuin mahdollista, mutta parempi kuitenkin olisi ehkä vielä vähän aikaa rakentaa sitä kissan ja omistajan välistä luottamusta.