Kuun valaisema pehmeä öinen tuuli
kulkee sisälläin
Tuo outo valo
vetää luokseen sydäntä herkkää
Levottomana sormi hipaisee tyynen pinnan väreilyyn
Jossain tytär kuun
tuntee heijastuksen kosketuksen
Vastausta etsien
Katseeni kuulle kohottaen
Tummuu taivas pilvien
Haihtuu kuu punainen
Valoon tummuuden
Kyynel herkän sydämen
vierähtää
Kasvoi maa ikiroutainen
kukan pienen kyyneleen
Tallannut sen jo lie
julmuus pimeyden
kulkee sisälläin
Tuo outo valo
vetää luokseen sydäntä herkkää
Levottomana sormi hipaisee tyynen pinnan väreilyyn
Jossain tytär kuun
tuntee heijastuksen kosketuksen
Vastausta etsien
Katseeni kuulle kohottaen
Tummuu taivas pilvien
Haihtuu kuu punainen
Valoon tummuuden
Kyynel herkän sydämen
vierähtää
Kasvoi maa ikiroutainen
kukan pienen kyyneleen
Tallannut sen jo lie
julmuus pimeyden
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kiitos runostasi, tämä kyllä lohdutti tässä ankeudessa. Onneksi sanat voivat myös parantaa. Tätä runoa tarvitsin juuri nyt. Kiitos.
Sanat eivät paranna, sen teet sinä itse.
Olipa herkkää.
Ihan varovasti näpyttelen kirjaimia tähän.
Hiljennyin.
Kaunista, herkkää, ihanaa, muuta en sanotuksi saa :)