kohdasta ihastuminen 16.8.kirjoitetun miten...voin olla....vastaus ehkä näin on parempi.On meinaan semmoinen kirjoitus, että oksat pois ja jalat alta.Ja sattuu niin monen elämäntilanteeseen!Kannattaa lukea.
LUKEKAA!
ohhoh
5784
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllähän sitä jotenkin pitää yrittää selitellä itselleen , ettei uskalla
No minä ainakin arvostan just tollasta asennetta todella paljon, ja sun asennettas en kyllä tippaakaan.
No minä ainakin arvostan just tollasta asennetta todella paljon, ja sun asennettas en kyllä tippaakaan.
luin ja aina kaikki ei ole siltä miltä näyttää tai luulee. Siitä syystä olisi kyllä parempi, vaan sanoa jotain, ei ainakaan tulisi/jäisi vääriä johtopäätöksiä. Itse mietin omaa tilannetta ulkopuolisten mielestä näyttää, että olen varattu ja silti en ole, olosuhteiden pakosta asun ihmisen kanssa, jonka kanssa en haluaisi asua. Rakastan taas ihmistä, jota en uskalla moikata tai sanoa mitään, jos se ei itse sitä tee. Tulee vaan ristiriita tunne itselle sitten pitääkö jutut sittenkin paikkansa, että tuo ihminen vihaa mua noin paljon ja se sattuu ja paljon ja kun miettii itse niitä kuulemia juttuja, niin rupee pitämään itseään jo hulluna, kun rakastaa sitä ihmistä, mutta silti jossain sisimmässä tuntee ei se mua vihaa, eikä halua mua satuttaa ja tuskinpa kaikki kuulema on totta edes. Mutta mihin sitten itse uskoa... siltikin rakastan ja paljon.
Yleensä kaikella on kuitenkin alkunsa,jotain on ollut.Kannattaa miettiä onko minulla oikeus hyvään suhteeseen?Arvostanko itseäni niin paljon että olen vain t ä y s i n turvallisessa suhteessa,jossa ei ole pelkoa loukatuksi saati tulla loukkaantuneeksi ja joutua kulkemaan esim.silmä mustana.Jos ei voi olla hyvässä suhteessa ei ole mahdotonta olla yksin jonkun aikaa ja katsella parempaa...pitkä sepustus...