Monennella raskausviikolla jäit pois töistä? Vai olitko jo kotona?
Minulla rv30 ja tuntuu siltä ettei tuo työn teko nyt enään onnistu ilman kipuja ja kolotusta ja hirveätä väsymystä.
Kauheeta katsoa kun koti on hirveässä kunnossa,mutta töiden jälkeen ei voi kun levätä.Ja vähän sitä kiukkuseksikin tulee kun aina johonkin sattuu!
Olisi kiva kuulla onko muillakin samanlaista vai olenko vaan normaalia heikompi ihminen?!
Minulla rv30 ja tuntuu siltä ettei tuo työn teko nyt enään onnistu ilman kipuja ja kolotusta ja hirveätä väsymystä.
Kauheeta katsoa kun koti on hirveässä kunnossa,mutta töiden jälkeen ei voi kun levätä.Ja vähän sitä kiukkuseksikin tulee kun aina johonkin sattuu!
Olisi kiva kuulla onko muillakin samanlaista vai olenko vaan normaalia heikompi ihminen?!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mä lopetin työt raskausviikolla 29 5. Olin suunnitellut jatkavani vielä 3 viikkoa kauemmin ja jääväni varhennetulle äitiysvapaalle koska työni oli seisoma- ja kävelytyötä ja tiesin etten jaksaisi loppuun asti. Tuolloin 30. viikolla kuitenkin olin neuvolalääkärissä joka määräsi loppuajan sairaslomaa kuultuaan jaksamisestani ja supisteluista sekä todettuaan muutokset kohdunkaulassa. Kannattaa kertoa lääkärille tuntemuksistasi, hän ottaa ne tosissaan!
Eli niinkun otsikkokin kertoo, niin mä oon ollu jo kesän kotona vaikka laskettu aika on 13.9.
Tää onnistu sillä, että pidin 4vko kesälomaa ja heti perään alkoi äitiysloma 50pv ennen laskettua aikaa. Elikä kesäkuun puolesta olen viettänyt kesää.
Tää järjestely johtuu siitä että mun työmatka oli 80km ja työ epäsäännöllistä vuorotyötä jossa riski joutua "käsirysyyn". Jaksoin koko työskentely ajan tehdä tosissani töitä, myös yövuoroja ja sitten voin jäädä rauhallisin mielin nauttimaan äitiyteen kasvamisesta.
Jää hyvissä ajoin vaan kotiin, jotta jaksat latautua tulevaan koitokseen. Se on parempi vaihtoehto loppujen lopuksi kaikille.
Onnellista odotusta!
Viikolla 20 määrättiin sairasloma äitiysloman alkuun asti, joten yli kolme kuukautta olen nyt ollut kotona. En selvinnyt enää täysillä töistäni, ja niitä ei oikeastaan voinut keventääkään. Tein raskasta hoitotyötä ihmisten kodeissa , ja olin aina yksin. Ei ollut sillä lailla apua saatavissa kuin vaikkapa laitoksissa.
Olin niin kipeä, että en kyennyt liikkumaankaan välillä, ja sitten alkoi supistelutkin. Juuri ja juuri selvisin kotona lasten kanssa, ja pienistä kotitöistä. Mutta nyt kun viikkoja on pian 36 ei ole enää vaivoja läheskään niin paljon kuin aikaisemmin, jopa supistelutkin ovat loppuneet.
Nyt vaan alkaa hirvittämään leikkaus pikku hiljaa, ja kotikin on aivan rempallaan. Pakko urakoida, muuten loppuu aika kesken...
Minulla on siinä mielessä "onnekas" tilanne (jos niin voi sanoa), että olen saanut olla kotona suurimman osan raskausajasta. On tullut nautiskeltua ihan rauhassa olemisesta ja on mukavaa ku on saanut nukkuakin silloin kun nukuttaa...:)
Omasta mielestäni olen onnekas kun jaksan olla ihan hyvin töissä ja mistään ei kolota sietämättömästi. Olin rv 27-28 sairaslomalla supistelujen takia ja pelkäsin, että näinkös tämä menee loppuodotus sairastellessa. Perään seurasi 4 viikko kesälomaa. Supistelut loppui kokonaan loman aikana, mutta tilalle tuli selkäkipu.
Kuin ihmeen kaupalla kaikki kolotukset loppu, kun palasin lomalta töihin (nyt rv32) ja mielikin on paljon pirteämpi, kun käy töissä. Teen toimistotyötä, jten ei ole fyysiesti kovin rasittavaa. Äitiyslomasijaiseni on myöskin aloittanut, joten hän tekeen enimmäkseen työt.
Siitä huolimatta olen kyllä iltaisin täysin poikki ja olenkin jättänyt kotityöt arkisin tekemättä: lepäilen vain töitten jälkeen. Väsymyksestä huolimatta voin henkisesti paremmin, kun olen töissä. kotona aika käy pitkäksi ja viikot matelee..
Minulla on tällä hetkellä viikkoja takana 28 2 ja töissä olen onneksi pystynyt olemaan ihan koko ajan. Työni on seisomatyötä, mutta kuin ihmeen kaupalla en ole (vielä) selkäsäryistä ym. kärsinyt. Tukisukkahousut ovat kyllä ehdottomat, muuten orastavat suonikohjuni alkaisivat jomottamaan. Ja kyykistelyt ja kumartelutkin ovat hieman hankaloituneet, mutta kokonaisuudessaan olotilani on tähän saakka ollut hyvä.
Töissä ajattelin olla ihan äitiysloman alkuun asti eli syyskuun loppuun (la 10.11). Väsymys on oikeastaan ainoa asia, mikä erottaa olotilani normaalista. Töiden jälkeen illalla ei hirveästi jaksa lenkille lähteä... Toisaalta olen itselleni suonutkin hyvällä omalla tunnolla leppoisat koti-illat, vapaapäivinä on sitten aikaa ja vointia ulkoilla:)