Ärsyttää kuunnella vouhotusta äideiltä,että miten "me ollaan kakattu tänään jo kolme kertaa","miten me nyt syödään jo lusikasta","miten meidän pottakokeilut on onnistuneet".On ihan selvää,että vauva on uusi ja ihmeellinen,mutta minua ei ainakaan kiinnosta kuunnella joka saamarin yksityiskohtaa äidin ja lapsen päiväohjelmasta.Olen itsekin vauvan äiti,mutta tajuan,ettei toisia voi kiinnostaa niin julmetusti joka pieni hikka tai kakka.Nämä itsensä unohtaneet äidit ei osaa mistään muusta puhua kuin vauvastaan.Valitettavasti naapurustossamme tälläiset selostajat rasittavat omia kauppareissujani ja puistossa istumiasiani.Haluan elää elämääni myös itselleni ja mieheni huomioon ottaen.
jotkut äidit ärsyttää..
jenna
81123
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
juuri löydätkin meidät äidit kyselemästä muiden pottakokeiluja , kakánmäärää ja väriä yms... ;)
Siksi kirjoitinkin tänne,jos vaikka menisi jakeluun,ettei ne joka näpyt sun muut kiinnosta tuolla elävässä elämässä ihan jokaista.
hankkii varmastikin seuransa sitten ihan muualta kuin tuoreista äideistä, vai kuinka?
Sillähän se hoitoo tuo asia.
ihmisten välinen vuorovaikutus syntyy siitä, että toinen osapuoli kertoo omasta kiinnostuksen kohteesta ja toinen jaksaa sitä kuunnella ja ottaa osaa keskusteluun, vaikka itse ei olisikaan siitä kiinnostunut. esim jalkapallo, autot, ynnä muut. jos vauvan kakka on ollut se päivän tärkein asia, niin kai siitä saa puhua. jos toinen ei jaksa sitä kuunnella, ei hän ole sen asian kuulemisen arvoinen.
Vuorovaikutus perustuu myös sille että pystyy ottamaan vastaan. Jos koko ajan mamma jauhaa vauva kakasta niin eikö se ole yksipuolista eli dialogiaa. Joten vuorovaikutus on sitä että jaetaan asioita, keskustellaan, kuunnellaan ja annetaan myös vapaus siihen että ollaan erimieltä.Jos vauvan kakka on tärkein asia päivässä niin... tottakai tärkeä on kuunnella mitä toinen puhuu, mutta minusta on myös tärkeä miettiä mitä toiselle puhuu. Eivät kaikki jaksa vauvan kakasta kiinnostua, ikävä kyllä.
Itse hiukan tunnistan samaa mitä kirjoitit. Jotenkin minua ärsyttää et aina puhutaan vauvasta ja mitä se osaa ym... ehkä sit jossain sivulauseessa saatetaan kysyä miten äiti jakselee ym... Tiettyyn asti jauhan pojastani, mutta en tiedä olenko huono äiti mutta en koko ajan jaksa ylistää pojan taitoja muille mammoille.(sit tunnen et jään aina kakkoseksi kun en puhu pojastani, onhan elämässä muutakin) Rakastan pikkuistani hirveästi ja annan hänelle kyllä sydämeni, mutta en laittele kamuilleni(joilla on muksuja)et kuinka paljon lasta rakastan, ei mun tarvitse todistella asiaa.
Minulla on myös sinkku kamuja joilla ei ole muksuja joten olis aika mälsää jos koko ajan paasaisin pojastani. Tietty hän on tärkeä minulle mutta haluan että elän myös itse(vaikka kyllä lapsen edut menevät omieni edelle).Ehkä tarkoitan että minullakin on jotain muuta kuin vauveli.
ymmärrän sinua jenna täydellisesti koska en itsekkään jaksa aina hössöttää, en jaksanut raskausaikanakaan. en ole kylmä ihminen, mutta jokainen elää eritavalla.
Varmasti täällä on mammoja jotka tosiaan puhuvat/kirjoittavat noista asioista, mutta se on ihan okei, kunhan eivät arvostele minua. Jokainen on kuitenkin omanlainen äiti.
Jaksuja kaikille mammoille!
ihmiset, jotka jaksaa turhasta vouhottaa. Ehkä he ovat niitä, joita ei ole tarpeeksi kuunneltu!!!
Mulla myös hiukan samoja ajatuksia. Ja jotenkin tuntuu, että sitä jollain tavalla halveksitaan meikäläisiä, ollaan vissiin jotenkin huonompia äitejä, kun ei jakseta koko ajan vouhottaa siitä pienimmäisestä.
Juttelen kyllä kysyttäessä vauvasta ja touhuistamme, mutta en mä jaksa jatkuvasti jauhaa, ei ketään voi kiinnostaa niin hirveästi meidän oma arki...
Ja sitäpaitsi, kun sitä joskus harvoin itse pääsee jonnekin "oikeiden" ihmisten seuraan niin kyllä sitä mielellään jotain muutakin puhuu kuin pelkästään sitä, mitä joka päivä muutenkin saa pähkäillä. Onhan tässä kuitenkin muutakin elämää tämän ihanan uuden tulokkaan lisäksikin.