Nojasin baaritiskiin 11 tuopin jälkeen ja tunsin tarvetta käydä kusella. Vessan kitkerä virtsan löyhkä iski vasten kasvojani ja sai minut oksentamaan lähimpään lavuaariin pizzan, jonka olin aiemmin syönyt. Katkarapujen ja tonnikalanpalojen lilluessa sappinesteessä lavuaarissa pyyhin suuni tuulipuvun hihaan ja menin kuselle. Vain vaivoin yletyin kaivamaan pienen pilini ihramahani alta.
"Shaatana, kusin puntille. No, hälläväliä", tuumin, kun lahje märkänä huojuin takaisin sikalan puolelle. "Nyt phitää saada vhittua. Mikä tahansha käy", tuumin sumein ajatuksin.
Silmät väsymyksestä lopsottaen, oksennukselta haisten ja puntti kusessa silmäilin salia. Yhdessä pöydässä istui yksin umpihumalainen, rupsahtanut ämmä - ei kun kimppuun. "Mhitä muija? Shaanko ishtua?", kysyin ja istuin hänen viereensä. Hän oli karmea ilmestys: ruma hevosenpuolikas, roikkuvatukkainen keski-ikäinen ämmä lujassa humalassa. "Reikä kuin reikä, ja olenhan ithsekin läshkikasa ja ruma kuin paviaani", tuumin. Pilini ei kuitenkaan humalatilani takia seissyt tai sitten en vain tuntenut sitä, koska se on niin pieni.
Haparoivin ottein siirryin suoraan asiaan ja suutelin oksennukselta haisten ämmää, joka ei pistänyt vastaankaan. Samalla kopeloin hänen jalkoväliään. Oli päästävä panemaan - tai edes yrittämään. "Mulla on kothona Sorbusta, lähetkö kylään?", ehdotin. "Joo, mennään vaan. Jos sitä on paljon", hän vastasi...
...Eroottisuus tiivistyy...Jatkan novellia toisella kertaa...Kestättehän odottaa?...
"Shaatana, kusin puntille. No, hälläväliä", tuumin, kun lahje märkänä huojuin takaisin sikalan puolelle. "Nyt phitää saada vhittua. Mikä tahansha käy", tuumin sumein ajatuksin.
Silmät väsymyksestä lopsottaen, oksennukselta haisten ja puntti kusessa silmäilin salia. Yhdessä pöydässä istui yksin umpihumalainen, rupsahtanut ämmä - ei kun kimppuun. "Mhitä muija? Shaanko ishtua?", kysyin ja istuin hänen viereensä. Hän oli karmea ilmestys: ruma hevosenpuolikas, roikkuvatukkainen keski-ikäinen ämmä lujassa humalassa. "Reikä kuin reikä, ja olenhan ithsekin läshkikasa ja ruma kuin paviaani", tuumin. Pilini ei kuitenkaan humalatilani takia seissyt tai sitten en vain tuntenut sitä, koska se on niin pieni.
Haparoivin ottein siirryin suoraan asiaan ja suutelin oksennukselta haisten ämmää, joka ei pistänyt vastaankaan. Samalla kopeloin hänen jalkoväliään. Oli päästävä panemaan - tai edes yrittämään. "Mulla on kothona Sorbusta, lähetkö kylään?", ehdotin. "Joo, mennään vaan. Jos sitä on paljon", hän vastasi...
...Eroottisuus tiivistyy...Jatkan novellia toisella kertaa...Kestättehän odottaa?...
Vastaukset 5
Vanhimmat
justiinsa hädintuskin kestän oottaa...
Älä vaivaudu kirjoittamaan lisää
Mainiota settii! Lisää ja pian
Kyl on mukava kotiäitin lukkee! Lissää! Lissää!!
kyl toi on maar autenttista. Inhorealismia. Kaunista.