Onko rauhanyhdistyksessä reagoitu mitenkään täällä Suomi 24:ssa käytyihin hoitokokouksiin liittyviin keskusteluihin? Ovatko saarnaajat tohtineet ottaa asiaa esille mitenkään? Onko kynnys edelleen liian korkea?
Muistan puhutun ja kirjoitetun, että ainakin joihinkin täällä käytyihin keskusteluihin on reagoitu saarnatasolla ja jopa Päivämiehessä on kirjoitettu Suomi 24 palstan keskusteluista. Entä 70 ja 80 lukujen tapahtumat, väärät henget, lakihenkisyys jne.? Onko niistä mitään?
Muistan puhutun ja kirjoitetun, että ainakin joihinkin täällä käytyihin keskusteluihin on reagoitu saarnatasolla ja jopa Päivämiehessä on kirjoitettu Suomi 24 palstan keskusteluista. Entä 70 ja 80 lukujen tapahtumat, väärät henget, lakihenkisyys jne.? Onko niistä mitään?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Veli,sisareni. Jumalan valtakunnan työhön ja hänen seurakuntaansa eivät mitkään televiission ja nettiyhteyksien voimat voi vaikuttaa.
Eivät myöskään Suomi 24:n keskustelut.
Seurakunta on ja pysyy maailman myllerryksistä huolimatta pyhänä..
Jumalan armo ja seurakunnassa saarnattu anteeksianto Jeesuksen nimessä ja veressä saa sinunkin kyselijä siipiensä suojaan kätkeä, jos haluat uskoa parannuksen armon omalle kohdallesi.
Päivämiehessä Jumalan seurakunnan veljet ja sisaret kirjoittavat Pyhän Hengen avaamana Jumalan seurakunnan sanaa.
Sinäkin kyselijä ,tiedät,että me jumalanlasten seurakunnassa julistamme vain Raamatun mukaista oppia ja emmekä voi mitään sille Jumalan tahdolle,että Jumalan seurakuntannan ulkopuolella olevat jäävät pois taivaan iankaikkisesta iloista.
Näin uskomme Jumalan tahtoon turvautuen jumalanlasten seurakunnassa.
Vais niin. Että poissa silmistä, poissa mielestä. On pelkuruutta jättää asioita käsittelemättä, jos joku niihin vastauksen haluaa. Ei Jumalan kunnia siitä vähene jos haluaa keskustella asioista, vaikka jotkut näköjään pelkäävätkin asioita jotka voisivat horjuttaa sitä seikkaa, että lestaadiolaisuus on ollut ja tulee olemaan oikeaa ja virheetöntä.
Kaikista niistä asioista, joista täällä on kirjoitettu, on keskusteltu myös oikeassa elämässä. Elämää on ollut ennen tätä palstaa ja elämä jatkuu senkin jälkeen, kun itse kukin kyllästyy tämän palstan juttujen tasoon ja vähentää vierailujaan täällä. On totta, että tämä palsta on mainittu Päivämiehessä. Jutun aiheena taisi olla internet, keskustelupalstat tai joku sen tyyppinen asia. Voi olla mahdollista, että saarnoissa tai keskusteluilloissa tämäkin foorumi olisi mainittu, mutta en yhtäkkiä muista sellaista kuulleeni.
Kaveriporukassa näistä foorumeista on toki puhuttu. On monia hyviä tyyppejä, jotka eivät ole koskaan lukeneet esimerkiksi tätä palstaa, vaikka saattavat aktiivisesti ottaa puheeksi asioita, joita täälläkin on mainittu. Sitten on kavereita, jotka ovat tänne jonkun verran kirjoitelleet, mutta sitten vähentäneet täällä vierailujaan. Pari tuttua on ollut vähän samassa tilanteessa itseni kanssa niin, että olemme joskus käyttäneet täällä aikaa enemmän kuin olisi ollut mahdollista ja nykyisin vain käymme silloin tällöin katsomassa, jos täällä löytyisi joitakin asiallisia keskustelunaiheita.
Kaikille halukkaille avoimia vanhoillislestadiolaisuusaiheisia keskustelupalstoja on ollut ennekin ja sähköpostilistoja jo muistaakseni 90-luvun puolestavälistä lähtien. Joihinkin niissä ilmeneviin asioihin on reagoitu, ainakin aktiivisten keskustelijoiden toimesta. En tiedä, että Rauhanyhdistykset olisivat niitä mitenkään käsitelleet, vaan nimenomaan keskusteluihin osallistuneet ihmiset. Syynä ovat monesti olleet se, että keskusteluissa on menty sellaisiin henkilökohtaisiin asioihin, joista ei olisi kannattanut julkisesti tapella tai juttujen taso muuten on mennyt alle porukan sietorajan ja homma on otettu liian tosissaan. Jotkut palstat ovat vielä hengissä, mutta monen suosio on hiipunut. Tämä suomi24 lienee tällä hetkellä suosituin, mutta jos vanhat merkit pitävät paikkansa, joku muu foorumi tulee joskus suositummaksi.
Jos omalta kannaltani ajattelen, tällä palstalla käydyt keskustelut eivät ole olleet niin mieleenpainuvia, rakentavuudesta puhumattakaan, kuin pienemmällä porukalla käydyt keskustelut ja kirjoittelut, joissa kaikki tuntevat suunnilleen toisensa. Tämän palstan keskustelut lipsahtavat niin helposti asian viereen ja sorrutaan henkilökohtaiseen piikittelyyn. Monikaan ei enää ole kiinnostunut keskustelemaan asiallisesti, vain sensaatiojutut saavat lukijoita ja vastaajia. Toki joukossa on hyvää huumoria, jota kaikki eivät välttämättä ymmärrä.
Jos olet seurannut palstaa esimerkiksi vuoden tai edes puoli vuotta, olet varmaan huomannut, että asiallisia keskustelijoita on häipynyt suuri joukko. Uusiakin aktiivisia keskustelijoita saattaa ilmaantua siinä missä vanhoja tippuu pois. Pieni joukko suurimmaksi osaksi asiallisia kirjoittajia jaksaa ylläpitää keskustelua ja vastailla niihin. Toisaalta nostan heille hattua, että osa on jaksanut olla pirteänä palstalla jo pitkään ja heillä riittää kärsivällisyyttä ja aikaa. Joillekin vanhoillislestadiolaisuuden ulkopuolella oleville tämä palsta on eräänlainen paineiden purkupaikka. Toisille tämä on joillekin sellainen kokeilupaikka, kuinka omille mielipiteille saa kannatusta.
70- ja 80-lukujen ilmiöistä puhutaan nykyisin toki myös saarnoissa ja kaveriporukoissa, ei tosin enää niin paljon, kuin esimerkiksi 80-luvun lopussa. Täällä aihe elää ihan omaa elämäänsä. Keskustelutyyli on mennyt sellaiseksi, että aiheesta keskustelu netin kautta ei juuri enää kiinnosta. Oikeassa elämässä keskustelut tästä aiheesta ovat olleet rakentavampia. Pidän parhaimpina juuri kahdenkeskisiä tai pienen porukan juttutuokioita, joissa ei tarvitse olla suuriääninen tai todellinen satusetä saadakseen ajatuksensa muiden tietoon. Toki isommillakin keskustelutilaisuuksilla on omat tehtävänsä, ehkä tästäkin palstasta on ollut joillekin hyötyä ja iloa. Sääliksi käy niitä, jotka oikeasti hakevat tämän foorumin kautta asiallista tietoa. Halu ja tahto olisi kertoa asioista enemmänkin, mutta en osaa, enkä paljon enää jaksa seurata näitä kirjoitteluja.
Erkki-veli kirjoitti Päivämiehestä, että siellä kirjoitetaan Jumalan sanaa. Sitäkin siihen toki kirjoitetaan, mutta selvennettäköön asiaa niin, että kun joku kirjoittaa Päivämieheen juttua, se ei merkitse sitä, että ne sanat tulisivat suoraan Jumalalta siihen juttuun. Kyllä ne ovat kunkin kirjoittajan omasta kynästä kirjoitettuja sanoja inhimillisen erehtymisen mahdollisuuksineen. Aivan samalla tavalla kuin minäkin tätä juttua kirjoitan. Tietysti lukijakunta on siellä vähän isompi ja juttujen tarkoitus useimmiten erilainen kuin nyt minulla.