Kysymyksiä muille kohtalotovereille

Tosi myöhään on teillä koliikki alkanut, jos nyt kyse on koliikista. Meidän kahdella lapsella se alkoi n. 2 - 3-viikkoisena, mutta muuten ilmeni juuri noin kuin teilläkin: oikeastaan yhtäjaksoista huutoa 3 - 4 tuntia iltaisin, patti punaisena, selkä kaarella eikä siihen mikään auttanut, ei varsinkaan ruoka. Rintaa he eivät huutokohtauksen aikana suuhunsa huolineet. Tuntui ihan kauhealta, kun mitään ei voinut lapsen hyväksi tehdä. Sylissä vain pidettiin ja kanniskeltiin, koska ei mitenkään voinut huutavaa ja kärsivää vauvaa sänkyyn laittaa yksin itkemään. Päivisin he nukkuivat melko hyvin ja välillä ihan pitkiäkin päiväunia, samoin yöt menivät hyvin esikoisen kanssa, mutta kuopus itkeskeli öisinkin.

Esikoinen oli nivustyrän takia sairaalassa kahden kuukauden ikäisenä ja siellä sairaanhoitajat totesivat, että jotkut vauvat vain ovat tuollaisia, koeta kestää. Tämän vauvan kanssa varsinkin oli vaikeaa, kun nivustyrä alkoi entistä enemmän pullottaa, kun lapsi huusi. Koliikki-itkut eivät jääneet leikkauspöydälle, vaan jatkuivat vielä pari kuukautta leikkauksen jälkeen, mutta onneksi ei tarvinnut enää leikkauksen jälkeen ruveta tyrää painelemaan.

Kummallakaan lapsella ei tapahtunut elämässä mitään erikoista n. 4 kuukauden iässä, kun itkut loppuivat. Sama ruokavalio jatkui eli pelkkä äidinmaito. Nälästä varsinkaan ei koliikki johtunut. Tuntui kauhealta loukkaukselta, jos kukaan kehtasi epäilläkään, etteivät lapset saa tarpeeksi ruokaa, koska ensinnäkään itkujen aikaan he eivät maitoa huolineet, vaikka maitoa suorastaan pulppusi rinnoista ja toiseksi, lapset kasvoivat oikein hyvin, esikoinen jopa melkoisen pulskana.

Onko teidän kohdallanne allergian mahdollisuus pois suljettu? Jos mitään sairautta ei löydy, niin ehkä teilläkin on kyse koliikista, joka yleensä menee neljän kuukauden ikään mennessä ohi.

kanssa niinku teillä, mutta alko 2 viikkosena. Joka ilta kome tuntia huus. Loppu sitte vajaa 3 kuukautisena. Ei syöny mitään "kohtauksen aikana". Musta jopa tuntu, että se vaan pahensi asiaa, jos yritti tyrkyttää. Joku terveyskeskuksessa sitte sanoki, että ei kannata yrittää antaa maitoa sillon, että se vaan pitkittää sitä, jos syö välillä. Tiiä sitte. Kanneltiin vaan. Kunnes keksin tehdä kaukalosta keinun. Sitte lähempänä kolmea kuukautta, annoin tilkan maissivelliä maidon seassa ja silloin alko huudot rauhoittuu. Jostain ku olin lukenu, että tilkka maissivelliä voi helpottaa, että ku mahassa ois vähä kiinteempää, ni ei ois niin kipee jotenki. Tiiä sitte...

meillä neiti 5 vkoa aloitti iltahuudot, joita en kyllä suostu koliikiksi "myöntämään". Vähän tuntuu siltä kun nyt kaksi ja puoli vkoa olen iltaitkuja kuunnellut, että ongelma meillä olisi lähinnä siinä, etten ole ymmärtänyt laittaa lasta nukkumaan vaan itkun alkaessa vanhempien vauhti vaan kiihtyy sen hiljentämiseksi (niinpä!). En nyt sano, että teillä olisi sama ongelma, mutta voihan syy olla aina joku muukin kun koliikki?

Meillä alkoi koliikki vaivat 3 viikon ikäsenä ja loppu 2 1/2kk ikäsenä. Lyhyt aika näin jälki käteen ajateltuna. Mutta huutoa kestiki illasta yö kahteen. Sillon tuntu jo ressaavalta, kun neiti halusin että sitä vain kannettiin ympäri taloa, ja huusisilti mutta ehkä (?) hivenen vähempi. Tuli yö chatit luettua joka yö.

Mutta tosiaan, nyt jälki käteen aika ja "vaiva" tuntuu lyheltä.