meillä on sisä kissa..8kk..vanha..kolii
Olen opettanut sen kävelemään valjaissa,ja käymme aina välillä ulkona,mistä kissani tykkää ihan älyttömästi..
Ainut huono puoli siinä on se että nyt kissani haluaisi ulos koko ajan..mikä ei onnistu kun asumme kerrostalossa.
se maukuu oven edessä monta kertaa päivässä..´
eikä minulla ole aikaa koko ajan olla sen kanssa ulkona..muuten olisinkin hankkinut koiran.
oisiko parempi etten kävelisi sen kanssa ollenkaan ulkona kun se tulee niin surulliseksi kun ei pääse.että se unohtaisi koko jutun?
vai miten pitäisi edetä?
Miten te muut teette joilla on sisäkissa?
Olen opettanut sen kävelemään valjaissa,ja käymme aina välillä ulkona,mistä kissani tykkää ihan älyttömästi..
Ainut huono puoli siinä on se että nyt kissani haluaisi ulos koko ajan..mikä ei onnistu kun asumme kerrostalossa.
se maukuu oven edessä monta kertaa päivässä..´
eikä minulla ole aikaa koko ajan olla sen kanssa ulkona..muuten olisinkin hankkinut koiran.
oisiko parempi etten kävelisi sen kanssa ollenkaan ulkona kun se tulee niin surulliseksi kun ei pääse.että se unohtaisi koko jutun?
vai miten pitäisi edetä?
Miten te muut teette joilla on sisäkissa?
Vastaukset 12
Vanhimmat
meil oli sama ongelma, kissojen kanssa mentiin eka kerran ulos niin seuraavan yön ne vouhkas ovella ja huusivat, kai ne ois halunnu takas. Pidä muutama päivä taukoa ja keksi kissalle virikkeitä niin se ei aina ehdi tai muista moukua ulos. kissan kanssa on kyl kiva ulkoilla mut toi on tylsää että se itkee takas sinne.
kai se vaan on niin että,kissoja ei ole tarkoitettu pitää sisällä!?
Olen pitänytkin joskus viikon tauon että en ole vienyt ulos,,mutta kyllä se aina muistaa,kuinka hauskaa viimeksi oli..
kai se unohtais jos ei koskaan veis ulos,,mut en tiedä onko sekään ihan oikein??
Kiitti muuten vastauksesta..on kiva kuulla muitten kokemuksia=)
Meillä ei hirveästi ulos vinguta, koska kissat tietävät, että ei on ei. Muuten on hiiristä ja kaverikissoista seuraa. Kun sanon, että mennään ulos, niin sitten ne vasta innostuu. Kyllä sinunkin kissasi varmasti oppii, että emännän aikataulussa täytyy elää, kunhan on tarpeeksi virikkseitä muuten. Kaveri on oikeasti aika hyvä olla olemassa.
Kyllä se on niin että kun kissaa kerran alkaa ulkoiluttaa se haluaa sinne aina...:)
Paras virike sisäkissalle on kaveri. Meidän vanhempi kissamme Eemu, joka ennen käytti suuren osan päivästään vonkumalla ulospääsyä, on rauhoittunut kovasti sen myötä kun meille tuli toinen kissa.Tai rauhoittunut ja rauhoittunut, nykyään se vaan käyttää energiaansa pennun kanssa peuhaamiseen jos ulos ei pääse. Olemme ulkoiluttaneet kumpaakin, välillä yhdessä ja välillä erikseen, ja toisinaan ne huutavat molemmat ovella että haluavat ulos. Enimmäkseen ne kuitenkin viihtyvät sisällä huomattavasti paremmin kuin on kaveri jonka kanssa juosta.
Se on ikävää kun kissa on aivan suruissaan siitä ettei pääse ulos, mutta itse olen ainakin sitä mieltä että kissalle on parempi päästä edes joskus ulos kuin ei koskaan. Varsinkin jos se on jo ehtinyt tottua ulkoiluun. Jos kissa on pennusta asti ollut sisällä se ei kaipaakaan ulos, ja jos ulkoilua yritetään myöhemmin aloittaa, kissa ei yleensä enää sopeudu siihen.
"Kyllä se on niin että kun kissaa kerran alkaa ulkoiluttaa se haluaa sinne aina...:)"
Olen tainnut erehtyä, ehkä minulla onkin koira... :)
Kissat oppii mun mielestä helposti aikatauluihin. Kokeile sellasta, että vie kissa aina tiettyyn aikaan ulos: pian se jo tietää, koska on ulkoiluaika ja osaa odottaa sitä silloin.
Voi olla, että talven tullessa ulkoilu ei muutenkaan enää niin kiinnostakaan
mun kissa on 2 v ja se onkanssa menossa koko ajan ulos mut mä en viä sitä ulos paitsi joskus mut sit kun sitä on viäny niin se haluu koko ajan ulos mut kun mä en oo viäny sitä pariin päivään niin se ei enään haluu mennä tai ainakaan mau-u oven edessä
Yksi kissoistani on ollut entisellä omistajalla aikoinaan ulkokissana. Olen käynyt sen kanssa välillä ulkoilemassa, ja sitten se on välillä alkanut maukua ikkunoitten ääressä jne, enimmäkseen aurinkoisilla ilmoilla - mukavuudenhaluinen neiti :) Eli se on kuitenkin aina loppunut ajan kanssa. En suosittele lähtemään ulos silloin kun se maukuu, ettei se opi siihen että hän pääsee pihalle kun tarpeeksi kauan mouruaa.
Heips!!
Minulla ja poikaystävälläni on kaksi sisäkissaa.. asumme myös kerrostalossa ja joskus käytämme niitä valjaissa ulkona. Kuitenkin, meillä oli edellisessä asunnossamme parveke, jolla myös kisut saivat olla.. tosin valvonnan alla. Muutimme nyt uuteen asuntoon ja parveke on yhä, mutta pervekkeen "ulkoseinä" siis reuna on alas asti kiinni, eli kisut eivät voi kurkkia muualle pihalle. Hommasimme kirpputorilta sellaisen pöydän, joka ei haittaa, jos kastuu sateessa jne. puupöytä, mutta niin huonokuntoinen, ettei siinä paljon menetä, jos se menee pilalle.
Asetimme pöydän kaiteen viereen ja kisut napottavat siinä istua ja tarkkailevat ympäristöä. Koskaan ei kumpikaan ole meinannut partsilta pudota, eivätkä ole leikkineet kiellettyjä kaiteella keikkumisleikkejä. :)
tarkoitan vain, ettei kisun ole aivan pakko päästä ulos, ulos.. sille kelpaa myös kunhan saa raitista ilmaa. Ensimmäisessä yhteisessä asunnossamme kisut nauttivat kun "pikkuikkunan", jossa on siis ne itikkaverkot jms. aukaisi. Siinä ne vierekkäin haistelivat ulko ilmaa.
anoppini asuu maalla ja siellä käydessään kisut ovat ulkona kuin vasikat. ne siis ovat valjaissa ja hihnat (pidennetyt) ovat maahan isketyssä rautakangessa.. ne siis ovat liekassa.. lie'assa.. anyway..
Mielestäni kissan on päästävä ulos kun olet sitä jo käyttänyt. Itse käytän kaksi kolliani kolmesti päivässä ulkona, kummankin erikseen ja lisäksi saavat olla takapihalla omassa häkissä niin paljon kuin haluavat. Kissan kun ottaa niin siitä on niitä velvollisuuksia, ja joskus kissan etu on asetettava oman edelle. Itse käytän aamulla(6-8) seuraavaksi (15-16) ja vielä illalla (19-20). Kyllähän se joskus tuntuu että huh huh kun kuusi reissua päivässä tekee(molemmat käytän siis erikseen).Mutta hyvin on aikaa riittänyt, se on vain järjestelykysymys. Koulussa käyn päivät, eli en "joutilaana" kotona istuksi. Ajattelen näin että kun olen kissat ottanut niin niistä on huolehdittava ja tehtävä niiden elämä hyväksi, antavathan nekin elämääni niin paljon hyvää....
asuin aikoinaan 4vuotta kerrostalossa ja silloin minulla oli yksi kissa, ulkoilutin sitä samalla tavalla(asuin 3,nessa kerroksessa). Itsestä ja omasta viitseliäisyydestä se on kiinni, mutta jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee.