Olisin valmis kihloihin..

mitäs sitten?

t. nimim karkauspäivänä pakit saanut ja sitä miehen kosintaa yhä odottaen

"kyllä se minä kosin k... kirjoitti:

mitäs sitten?

t. nimim karkauspäivänä pakit saanut ja sitä miehen kosintaa yhä odottaen

Niin mikä se vastaus oli? "kyllä se minä kosin k..." vai "mitäs sitten"?

Kuten kirjoitin, nainen voi vastauksesta tehdä omat johtopäätöksensä. Vai onko omien päätösten teko niin vaikeaa, että sitäkin pitää kysellä tällä palstalla?

Jarski kirjoitti:

Niin mikä se vastaus oli? "kyllä se minä kosin k..." vai "mitäs sitten"?

Kuten kirjoitin, nainen voi vastauksesta tehdä omat johtopäätöksensä. Vai onko omien päätösten teko niin vaikeaa, että sitäkin pitää kysellä tällä palstalla?

Lue lisää

yhteisestä omaisuudesta yms?

Jos mies ei kosi/kieltäytyy kosinnasta vedoten siihen että haluaa itse kosia niin pitänee se heivata laidan ylitse ja etsiä joku toinen?

Eikö mies saa enää kosia?

viis väliä molemminpuolises... kirjoitti:

yhteisestä omaisuudesta yms?

Jos mies ei kosi/kieltäytyy kosinnasta vedoten siihen että haluaa itse kosia niin pitänee se heivata laidan ylitse ja etsiä joku toinen?

Eikö mies saa enää kosia?

Lue lisää

Mistä päättelit, että minä käskin heivaamaan sen miehen?

Mutta kun kerran otit asian puheeksi, niin puhutaan. Mies siis ei itse ole saanut aikaiseksi kosia. Joko hän ei halua naimisiin (8 vuoden jälkeen...) tai sitten hän on niin saamaton, ettei saa kosituksi. Jos hän ei halua naimisiin, nainen selvittää tuon nopeasti kosimalla itse. Jos taas mies on niin saamaton, ettei ole saanut kosituksi, niin senkin nainen selvittää.

Kolmas vaihtoehto on se, että mies haluaa itse kosia. Minusta tuollainen mies on vähän vanhoillinen. Tulee mieleen, että mies haluaa määrätä, mitä naisen tulee tehdä. Naisen kosinta ei kelpaa, koska eihän nainen osaa päättää, milloin kihloihin on mentävä. "Kieltäydyn kosinnasta, koska haluan itse määrätä, milloin meillä kositaan." Tulee vähän ne ajat mieleen, kun naisia hakattiin puupampulla ja raahattiin luolaan lapsia tekemään.

Mutta se siitä. Lähinnä sillä johtopäätöksen teolla tarkoitin seuraavaa. Oletetaan, että pariskunta on ollut yhdessä jo monta vuotta. Oletetaan, että heillä on yhteinen koti, ja jopa lapsikin. Näinhän monella on. Jos mies ei vielä tuonkaan jälkeen ole valmis avioliittoon, niin jossain mättää. Eikö mies halua sitoutua? No, jos ei halua, niin mitä pirua varten lapsi on hankittu? Yksi vaihtoehto on tietysti se, ettei mies halua koskaan naimisiin. Ehkä hänestä avioliitto on instituutti, jota ei pidä kannattaa. Eipä tuossa mitään pahaa ole, mutta hyvähän tuokin olisi selvittää, ettei nainen odota kosintaa koko ikänsä.

Mikä siis on syy siihen, ettei mies ole vielä valmis antamaan avioliittolupausta? Kyllä minua kiinnostaisi muutaman vuoden seurustelun jälkeen tietää, että mitä toinen odottaa. Tiedä vaikka odottaisi, että joku parempi osuisi kohdalle?

Lopuksi: Tokihan mies saa kosia, mutta kosikoon sitten. Jos taas nainen kosii ensiksi, niin se on voivoi.

Jos se kerta ei muuta mitään ja on turhaa niin miksi ei pitäisi hoppuilla sellaisen päätöksen kanssa...? Taisi vaan puhua puppua, kun ei viitsinyt sanoa todellista syytä. Niin moni muukin käyttää tuota tekosyytä. Jos naimisiin meneminen on turhaa ja ei sen takia halua mennä 8 vuoden yhdessäolon jälkeen naimisiin niin miksi sitten haluaisi mennä vaikka sitten kun on oltu 15 vuotta yhdessä? Muuttuuko se sitten tarpeelliseksi ja muuttaa jotain?

Meilläkin tulee vuoden lopussa 4 vuotta täyteen ja odottelen myös kosintaa... Olen itse ottanut asian esille jo muutamaan otteeseen ja hän kokee sen painostuksena...sanoin myös ettei ole vielä valmis. Luulen että hänkin odottaa että asiat vaan menee omalla painollaan, mutta ite olen huomannut että ei mene..tai sit se vaan tapahtuu todella hitaasti...No se johtunee myös samasta syystä kuin teillä eli alettiin aika nuorina seurustelemaan... Poikakaverini on intissä parhaillaan ja sanoi että ei voi tällaisena aikana kun nähdään niin harvoin päättää näin suurta asiaa... Silti suunnittelee yhteistä tulevaisuutta yms. Mutta nyt olen päättänyt olla hiljaa, koska itsekin sen huomaan että tää painostus ei ainakaan tehoa, päinvastoin... Täytyy katsella sitten kun hän palaa sieltä armeijan harmaista että kuinka käy... Mäkin tosiaan toivon että "se tunne" tulis myös hänelle... Harmi vaan että odottavan aika on niin pitkä!!!

minulla kirjoitti:

Meilläkin tulee vuoden lopussa 4 vuotta täyteen ja odottelen myös kosintaa... Olen itse ottanut asian esille jo muutamaan otteeseen ja hän kokee sen painostuksena...sanoin myös ettei ole vielä valmis. Luulen että hänkin odottaa että asiat vaan menee omalla painollaan, mutta ite olen huomannut että ei mene..tai sit se vaan tapahtuu todella hitaasti...No se johtunee myös samasta syystä kuin teillä eli alettiin aika nuorina seurustelemaan... Poikakaverini on intissä parhaillaan ja sanoi että ei voi tällaisena aikana kun nähdään niin harvoin päättää näin suurta asiaa... Silti suunnittelee yhteistä tulevaisuutta yms. Mutta nyt olen päättänyt olla hiljaa, koska itsekin sen huomaan että tää painostus ei ainakaan tehoa, päinvastoin... Täytyy katsella sitten kun hän palaa sieltä armeijan harmaista että kuinka käy... Mäkin tosiaan toivon että "se tunne" tulis myös hänelle... Harmi vaan että odottavan aika on niin pitkä!!!

Lue lisää

vielä nuoria, jos kaverisi on vielä armeijassa. Ehkä parempi onkin vielä odotella ja katsoa siihen saakka kunnes elämä normalisoituu. Armeija on kuitenkin niin poikkeuksellista aikaa miehen elämässä että en ihmettele yhtään jos hän ei halua tehdä vielä päätöstä naimisiin menosta.

harhailija kirjoitti:

vielä nuoria, jos kaverisi on vielä armeijassa. Ehkä parempi onkin vielä odotella ja katsoa siihen saakka kunnes elämä normalisoituu. Armeija on kuitenkin niin poikkeuksellista aikaa miehen elämässä että en ihmettele yhtään jos hän ei halua tehdä vielä päätöstä naimisiin menosta.

Lue lisää

No näinhän se on.. vaikeahan sitä on ajatella kun itse ei ole siellä armeijassa. Täytyy odotella kiltisti sitten kun se sieltä palaa..kaipa ne asiat siitä sitten sutviutuu omalla painollaan:)

Kirjoituksesi perusteella sinä et ole selvästi sanonut miehellesi, että haluat naimisiin. Miksei siis miehesi pelkäisi ei-vastausta? Jos sinulla on oikeus olla kosimatta ei-vastauksen pelossa, niin saahan miehesikin olla kosimatta samasta syystä. Jos teitä on kaksi, jotka pelkää, jomman kumman täytyy vain voittaa pelkonsa ja kysyä. Mikset se olisi sinä?

Jarski kirjoitti:

Kirjoituksesi perusteella sinä et ole selvästi sanonut miehellesi, että haluat naimisiin. Miksei siis miehesi pelkäisi ei-vastausta? Jos sinulla on oikeus olla kosimatta ei-vastauksen pelossa, niin saahan miehesikin olla kosimatta samasta syystä. Jos teitä on kaksi, jotka pelkää, jomman kumman täytyy vain voittaa pelkonsa ja kysyä. Mikset se olisi sinä?

Lue lisää

Totta, mies voi myös pelätä ei-vastausta… mutta… Tämä on ehkä tyhmästi ajateltu, mutta minusta naisella on enemmän pelättävää. Naiset kosii kuitenkin tietääkseni vielä paljon harvemmin kuin miehet ja se ei ole niin tavallista. Pelkästään se vaatii rohkeutta tms. Ja sitten kun usein naisia pidetään liian innokkaana naimisiin haluajina ja miestä ei saa painostaa jne. Naisen kosinta voisi olla painostamista (vaikka sitähän voi kieltäytyä ja jos kerran vain kysyy niin onko se painosatmista?). Ainakin jos ajattelee niin, että ainoa syy miksi mies ei itse kosi on se että hän ei ole valmis. Muutenhan tietysti mies kosisi koska se "kuuluu miehen tehtäviin". Mutta ei kai se välttämättä ole ainoa syy siis miksi mies ei kosi.

Ja yksi syy voi olla, että pelkää totuutta. Että mies ei halua naimisiin. Kun kumpikaan ei kosi sitä voi vielä olettaa, että se johtuu jostain muusta. Ja ajtella, että kyllä se kohat kosii. Mutta kun tulee suora ei (rukkaset) se lävähtää vasten kasvoja.

Vaikka parempi kai olisi tietää eikä elää epätietoisuudessa tai jopa valheessa. Ja ehkä se naisen kosinta herättää sen miehenkin.

Miettijä kirjoitti:

Totta, mies voi myös pelätä ei-vastausta… mutta… Tämä on ehkä tyhmästi ajateltu, mutta minusta naisella on enemmän pelättävää. Naiset kosii kuitenkin tietääkseni vielä paljon harvemmin kuin miehet ja se ei ole niin tavallista. Pelkästään se vaatii rohkeutta tms. Ja sitten kun usein naisia pidetään liian innokkaana naimisiin haluajina ja miestä ei saa painostaa jne. Naisen kosinta voisi olla painostamista (vaikka sitähän voi kieltäytyä ja jos kerran vain kysyy niin onko se painosatmista?). Ainakin jos ajattelee niin, että ainoa syy miksi mies ei itse kosi on se että hän ei ole valmis. Muutenhan tietysti mies kosisi koska se "kuuluu miehen tehtäviin". Mutta ei kai se välttämättä ole ainoa syy siis miksi mies ei kosi.

Ja yksi syy voi olla, että pelkää totuutta. Että mies ei halua naimisiin. Kun kumpikaan ei kosi sitä voi vielä olettaa, että se johtuu jostain muusta. Ja ajtella, että kyllä se kohat kosii. Mutta kun tulee suora ei (rukkaset) se lävähtää vasten kasvoja.

Vaikka parempi kai olisi tietää eikä elää epätietoisuudessa tai jopa valheessa. Ja ehkä se naisen kosinta herättää sen miehenkin.

Lue lisää

Ja loppujen lopuksi voi olla niinkin, että vastaus on kyllä! Ja se mies on todellakin vain esim. pelännyt kosia, kun ei ole ollut varma naisen vastauksesta.

Ehkä kannattaa rohkaista itsensä? Minun ystäväni kosi miestään ja päätyivät naimisiin. Vaikuttavat oikein onnellisilta ja yhdessäoloa oli jo sitä ennen yli 10 vuotta takana. ystäväni sanoi, että ei se muuttanut mitään (naimisiin meno), mutta itse huomaisin heidän olevan hieman rakastuneemman oloisia.

Miettijä kirjoitti:

Ja loppujen lopuksi voi olla niinkin, että vastaus on kyllä! Ja se mies on todellakin vain esim. pelännyt kosia, kun ei ole ollut varma naisen vastauksesta.

Ehkä kannattaa rohkaista itsensä? Minun ystäväni kosi miestään ja päätyivät naimisiin. Vaikuttavat oikein onnellisilta ja yhdessäoloa oli jo sitä ennen yli 10 vuotta takana. ystäväni sanoi, että ei se muuttanut mitään (naimisiin meno), mutta itse huomaisin heidän olevan hieman rakastuneemman oloisia.

Lue lisää

Minusta nuo sinun kirjoituksesi ovat vähän outoja, kun ottaa huomioon sen, että haluaisit elää loppuelämäsi miehesi kanssa. Et tunnu tietävän, mitä hän haluaa. Sinä pelkäät, että hän vastaa kieltävästi kosintaasi.

Miten sinä voit kuvitella eläväsi loppuelämäsi sellaisen miehen kanssa, jota et edes tunne. Jos et tiedä, mitä hän haluaa, mistä tiedät, että hän haluaa samaa kuin sinä? Sinulla ei ole aavistustakaan siitä, haluaako hän naimisiin, muttet voi asiasta miehen kanssa kunnolla jutella. Miten voi elää loppuelämäsi suhteessa, jossa ei voida keskustella tärkeistä asioista? Miten ostatte esimerkiksi yhteisen asunnon, jos kumpikaan ei kerro, mitä haluaa? (Minusta asunnon osto yhdessä on isompi juttu kuin avioliitto.)

Jarski kirjoitti:

Minusta nuo sinun kirjoituksesi ovat vähän outoja, kun ottaa huomioon sen, että haluaisit elää loppuelämäsi miehesi kanssa. Et tunnu tietävän, mitä hän haluaa. Sinä pelkäät, että hän vastaa kieltävästi kosintaasi.

Miten sinä voit kuvitella eläväsi loppuelämäsi sellaisen miehen kanssa, jota et edes tunne. Jos et tiedä, mitä hän haluaa, mistä tiedät, että hän haluaa samaa kuin sinä? Sinulla ei ole aavistustakaan siitä, haluaako hän naimisiin, muttet voi asiasta miehen kanssa kunnolla jutella. Miten voi elää loppuelämäsi suhteessa, jossa ei voida keskustella tärkeistä asioista? Miten ostatte esimerkiksi yhteisen asunnon, jos kumpikaan ei kerro, mitä haluaa? (Minusta asunnon osto yhdessä on isompi juttu kuin avioliitto.)

Lue lisää

En tiedä kenen kirjoituksia tarkoitit, minunko?

Hyvä huomio. Jos nämä kaikki ihmiset (ja moni muu nainen) tietäisi mitä toinen haluaa niin miksi ihmeessä he täällä ihmettelisivät miksi mies ei kosi...? Tai miksi ei puhu ajatuksistaan miehelle eikä kirjoittele niistä keskustelupalstoilla?

Jos he tietävät varmasti, että mies ei halua mennä naimisiin niin miksi he sitä kosintaa odottavat? Miksi eivät jätä miestä tai tyydy avoliittoon ja lopeta odottamasta tai painostamasta miestä tms.? Tai jos he tietävät, että mies haluaa naimisiin, miksi eivät kosi miestä? Ehkä he ovat vanhanaikaisia. Mutta miksi sitten miettivät, että miksi mies ei kosi...? Siksi kun eivät tiedä mistä se johtuu. Todellakin, tietämättömyyttä toisen ajatuksista ja haluista tuntuu olevan!

Minusta yhteisen asunnon osto ei ole isompi juttu kun avioliitto. Tietysti se sitoo ainakin pariksi vuodeksi tai voihan asunnon myydä aikaisemminkin, mutta pitää maksaa veroja. Ja asunnon myynti voi tietysti olla hankalaa. Jonkun mielestä avioliitto tuntuu olevan tosi ISO juttu. Lapsiakin jopa uskalletaan tehdä, mutta ei mennä naimisiin. Ja asunnonkin moni mies uskaltaa ostaa ja siitä voidaan puhua (en ole kovin monen kuullut valittavan, että koska se mies ehdottaa asunnon ostamista). Avioliitto tuntuu olevan se kummitus.

Pitäisi kertoa mitä haluaa, mutta kun kertoo niin se on painostamista. Jonkun mielestä pitäisi vaan odottaa, että mies ottaa itse sen asian puheeksi. Tämä on vielä nykyaikaa...? Ja sitten ovat nämä tapaukset, että jos asiasta puhutaankin niin ei saa kunnon vastausta: "Kyllä sitä ehtii, ei kannata kiirehtiä". Miksi ei? Miksi se tuntuu kiirehtimiseltä? "Naimisiin meneminen on turhaa". Sen olen kuullut tosi monelta selityksenä. Ja silti he ovat joskus menneet naimisiin tai joskus haluavat? Tai sitten eivät missään nimessä halua vaikka sen muka ei ole väliä eikä se muuta mitään...

Eli neuvoksi siis, että kosikaa naiset. Sillä selviää haluaako mies naimisiin vai ei. Tai kertokaa miehelle suoraan, että haluatte naimisiin. Jos mies ei halua mennä, pyytäkää miehen kertomaan syy. Älkää hyväksykö ympäripyöreitä vastauksia mitkä jättää kysymykisä vielä ilmaan. Ja jos asiasta ei voi keskustella jättäkää mies. (mikä taas pöyristyttää toisia, onko naimisiin meneminen NAISELLE NIIN tärkeää?) Vaikeata? Vai onko?

Kaikki miehet ja naiset ei osaa keskustella asioista. "Suomalainen mies ei puhu eikä pussaa". Kannattaisi puhua tai jäätte yksin...

Miettijä kirjoitti:

En tiedä kenen kirjoituksia tarkoitit, minunko?

Hyvä huomio. Jos nämä kaikki ihmiset (ja moni muu nainen) tietäisi mitä toinen haluaa niin miksi ihmeessä he täällä ihmettelisivät miksi mies ei kosi...? Tai miksi ei puhu ajatuksistaan miehelle eikä kirjoittele niistä keskustelupalstoilla?

Jos he tietävät varmasti, että mies ei halua mennä naimisiin niin miksi he sitä kosintaa odottavat? Miksi eivät jätä miestä tai tyydy avoliittoon ja lopeta odottamasta tai painostamasta miestä tms.? Tai jos he tietävät, että mies haluaa naimisiin, miksi eivät kosi miestä? Ehkä he ovat vanhanaikaisia. Mutta miksi sitten miettivät, että miksi mies ei kosi...? Siksi kun eivät tiedä mistä se johtuu. Todellakin, tietämättömyyttä toisen ajatuksista ja haluista tuntuu olevan!

Minusta yhteisen asunnon osto ei ole isompi juttu kun avioliitto. Tietysti se sitoo ainakin pariksi vuodeksi tai voihan asunnon myydä aikaisemminkin, mutta pitää maksaa veroja. Ja asunnon myynti voi tietysti olla hankalaa. Jonkun mielestä avioliitto tuntuu olevan tosi ISO juttu. Lapsiakin jopa uskalletaan tehdä, mutta ei mennä naimisiin. Ja asunnonkin moni mies uskaltaa ostaa ja siitä voidaan puhua (en ole kovin monen kuullut valittavan, että koska se mies ehdottaa asunnon ostamista). Avioliitto tuntuu olevan se kummitus.

Pitäisi kertoa mitä haluaa, mutta kun kertoo niin se on painostamista. Jonkun mielestä pitäisi vaan odottaa, että mies ottaa itse sen asian puheeksi. Tämä on vielä nykyaikaa...? Ja sitten ovat nämä tapaukset, että jos asiasta puhutaankin niin ei saa kunnon vastausta: "Kyllä sitä ehtii, ei kannata kiirehtiä". Miksi ei? Miksi se tuntuu kiirehtimiseltä? "Naimisiin meneminen on turhaa". Sen olen kuullut tosi monelta selityksenä. Ja silti he ovat joskus menneet naimisiin tai joskus haluavat? Tai sitten eivät missään nimessä halua vaikka sen muka ei ole väliä eikä se muuta mitään...

Eli neuvoksi siis, että kosikaa naiset. Sillä selviää haluaako mies naimisiin vai ei. Tai kertokaa miehelle suoraan, että haluatte naimisiin. Jos mies ei halua mennä, pyytäkää miehen kertomaan syy. Älkää hyväksykö ympäripyöreitä vastauksia mitkä jättää kysymykisä vielä ilmaan. Ja jos asiasta ei voi keskustella jättäkää mies. (mikä taas pöyristyttää toisia, onko naimisiin meneminen NAISELLE NIIN tärkeää?) Vaikeata? Vai onko?

Kaikki miehet ja naiset ei osaa keskustella asioista. "Suomalainen mies ei puhu eikä pussaa". Kannattaisi puhua tai jäätte yksin...

Lue lisää

Aika monelle muuten kosinta on tullut yllätyksenä. Mutta ehkä kosija on tuntenut toisen hyvin ja tietänyt tulevan vastauksen vaikka naimisiin menosta ei ole puhuttu?

Mun mielestä suurempi ongelma on, jos ei puhuta siitä haluaako itse ja haluaako toinen lapsia. Sitäkin tapahtuu. Että jopa vuosien yhdessäolon jälkeen asia tulee yllätyksenä. Vaikka toinen on aina ollut sitä mieltä. Eikä ole vuosien saatossa siis mitenkään muuttanut mieltä ja yllätys johtuisi siitä. Se kai on isompi juttu kun avioliitto?

Samaa mieltä siis. Miustakin naimisiinmenosta pitäisi puhua avoimesti eikä vain odotella että toinen keksii kosia. Jotkut miehet eivät tule kosimaan koskaan vaan odottavat että suhde vain ajautuu jotenkin kummallisesti siihen pisteeseen että hääkellot kilkattaa... eikä sinällään mikään ihme, sillä pitkän yhdessäolon aikana avioliitto saattaa alkaa tuntumaan itsestään selvyydeltä.

Jos siusta nyt on se oikea aika mennä naimisiin, niin ei kun vain itse kosioretkelle. Jos mies tajuaa mitä kosiminen oikeasti tarkoittaa, niin eiköhän vastaus selvennä paljonkin asiaa. Voihan kosintaan vastata myös pidemmällä tähtäimellä.

Itsestäni tuntuu, että en voisi seurustella täysipainoisesti ellei suhteella ole tulevaisuutta myös avioliitossa. Eli jos mies ei haluaisi mennä naimisiin, olisi varmasti vaikeaa jatkaa suhdetta.

Varmaan oletkin ymmälläsi.

Minusta mies ei ole valmis. Hän ei ole oikeasti varma, että haluaako elää elämänsä loppuun saakka rinnallasi. Koska ei halua sitä todistaa menemällä naimisiin? Tuo on kovin ristiriitaista. Miksi se on kiirehtimistä ja hän kammoaa ajatusta? Hän on kuitenkin joskus ajatellut menevänsä naimisiin? Niin ainakin ymmärsin?
Miksi hän haluaa mennä kihloihin/naimisiin esim. 5 vuoden päästä, mutta ei nyt?

Ehkä hän vannoo/selittelee koska pelkää, että sinä lähdet jos ette mene kihloihin tai painostat häntä? Tai mietit syytä miksi hän ei halua naimisiin ja epäilet hänen tunteitaan tms.? Kannattaako mennä kihloihinkaan, jos mies ei ole varma eikä valmis naimisiin?

Lapset on kyllä suurempi sitoumus ja se päätös koskee heidänkin tulevaisuutta. Sitä pitäisi harkita enemmän ja olla kiirehtimättä. Jos naimisiin meneminen tuntuu tässä vaiheessa kiirehtimiseltä, niin myös tämä toinenkin (ISOMPI) asia olisi sitä.

Voisit sanoa, että ei asialla ole kiire mutta jos molemmat tuntee, että haluaa viettää elämänsä loppuun asti toistensa kanssa niin miksi sitä tarvitsisisi odottaa? Ja kysyt, että vai epäröikö mies sittenkin...?

Jos ette ole olleet kovin monta vuotta yhdessä niin antaisin aikaa, mutta haluaisin tietää kyllä (oikean) syyn miksi mies ei ole halukas naimisiin.

Oletko puhunut asiasta useasti ja missä vaiheessa mies vannoi niin? Se voi liittyä siihenkin jotenkin?

Ja mitä mies muuten ajattelee avioliitosta? Mitä se hänelle merkitsee?

Ai niin, että onko luonnollista? Ei ainakaan epäluonnollista! Mutta nämä asiat ei riipu iästä. Paitsi ehkä lapsi-asia. Koska niitä ei voi enää "hankkia" tietyssä iässä... Että jos lapsia haluaa niin pitää toimia sitä ennen. Tai naimisiin meneminenkin kyllä tietysti osin riippuu iästä, että onko kypsä, tulee halu vakiintua jne. Mutta ei sitä voi muuten tiettyä ikää sanoa. Koska nyt sattuu tapaamaan sen "oikean" ja tuntuu siltä että tämän ihmisen kanssa haluan viettää lopun elämääni.

Naimisiin tietysti voi mennä eri syistä, mutta kannattaa miettiä mitkä ne omat syyt on.

Mutta enköhän minä ole kommentoinut tätä aihetta tarpeeksi...

Miettijä kirjoitti:

Varmaan oletkin ymmälläsi.

Minusta mies ei ole valmis. Hän ei ole oikeasti varma, että haluaako elää elämänsä loppuun saakka rinnallasi. Koska ei halua sitä todistaa menemällä naimisiin? Tuo on kovin ristiriitaista. Miksi se on kiirehtimistä ja hän kammoaa ajatusta? Hän on kuitenkin joskus ajatellut menevänsä naimisiin? Niin ainakin ymmärsin?
Miksi hän haluaa mennä kihloihin/naimisiin esim. 5 vuoden päästä, mutta ei nyt?

Ehkä hän vannoo/selittelee koska pelkää, että sinä lähdet jos ette mene kihloihin tai painostat häntä? Tai mietit syytä miksi hän ei halua naimisiin ja epäilet hänen tunteitaan tms.? Kannattaako mennä kihloihinkaan, jos mies ei ole varma eikä valmis naimisiin?

Lapset on kyllä suurempi sitoumus ja se päätös koskee heidänkin tulevaisuutta. Sitä pitäisi harkita enemmän ja olla kiirehtimättä. Jos naimisiin meneminen tuntuu tässä vaiheessa kiirehtimiseltä, niin myös tämä toinenkin (ISOMPI) asia olisi sitä.

Voisit sanoa, että ei asialla ole kiire mutta jos molemmat tuntee, että haluaa viettää elämänsä loppuun asti toistensa kanssa niin miksi sitä tarvitsisisi odottaa? Ja kysyt, että vai epäröikö mies sittenkin...?

Jos ette ole olleet kovin monta vuotta yhdessä niin antaisin aikaa, mutta haluaisin tietää kyllä (oikean) syyn miksi mies ei ole halukas naimisiin.

Oletko puhunut asiasta useasti ja missä vaiheessa mies vannoi niin? Se voi liittyä siihenkin jotenkin?

Ja mitä mies muuten ajattelee avioliitosta? Mitä se hänelle merkitsee?

Lue lisää

Mies todellakin sanoo, että olen hänen elämänsä nainen ja aikoo viettää kanssani koko loppuelämämme. Yhdessä ollaan oltu pari vuotta, josta toinen vuosi asuttu saman katon alla. Olemme todella onnellisia ja tuntuu siltä, että olemme kuin luodut toisillemme. Uskon kyllä sen, että hän haluaa elää kanssani elämämme loppuun saakka, mutten vain ymmärrä sitä, että mikä siinä avioliitossa on niin pelottavaa..?

Hän - niin kuin minäkin - on avioerolapsi. Suhteemme alkuaikana hän totesi, että suhtautuu avioliittoon erittäin kyynisesti, eikä tajua sen pointtia. Miksi pitäisi mennä naimisiin? Olen yrittänyt sitä selittää hänelle parhaani mukaan, ja olen onnistunut näiden vuosien aikana mielestäni pehmentämään hänen ajatuksiaan avioliitosta.

Hän sanoo, että aikoo mennä kanssani naimisiin. Jonain päivänä.

Miksei jo tänään!? Enkä nyt tarkoita mitään pikavihkimistä tänään kello 18, vaan kihloihin menemistä. Häät voitaisiin pitää vaikka vuoden kuluttua!

Ehkä olen vain turhan kärsimätön. Mutta mielestäni on tyhmää pitkittää asiaa, kun joka tapauksessa aiomme olla ikuisesti yhdessä. Haluaisin niin kovasti julistaa kaikille rakkauttamme...

Hohhoij...

dreamer kirjoitti:

Mies todellakin sanoo, että olen hänen elämänsä nainen ja aikoo viettää kanssani koko loppuelämämme. Yhdessä ollaan oltu pari vuotta, josta toinen vuosi asuttu saman katon alla. Olemme todella onnellisia ja tuntuu siltä, että olemme kuin luodut toisillemme. Uskon kyllä sen, että hän haluaa elää kanssani elämämme loppuun saakka, mutten vain ymmärrä sitä, että mikä siinä avioliitossa on niin pelottavaa..?

Hän - niin kuin minäkin - on avioerolapsi. Suhteemme alkuaikana hän totesi, että suhtautuu avioliittoon erittäin kyynisesti, eikä tajua sen pointtia. Miksi pitäisi mennä naimisiin? Olen yrittänyt sitä selittää hänelle parhaani mukaan, ja olen onnistunut näiden vuosien aikana mielestäni pehmentämään hänen ajatuksiaan avioliitosta.

Hän sanoo, että aikoo mennä kanssani naimisiin. Jonain päivänä.

Miksei jo tänään!? Enkä nyt tarkoita mitään pikavihkimistä tänään kello 18, vaan kihloihin menemistä. Häät voitaisiin pitää vaikka vuoden kuluttua!

Ehkä olen vain turhan kärsimätön. Mutta mielestäni on tyhmää pitkittää asiaa, kun joka tapauksessa aiomme olla ikuisesti yhdessä. Haluaisin niin kovasti julistaa kaikille rakkauttamme...

Hohhoij...

Lue lisää

Niin mieshän jo on lupautunut JOS on sanonut, että aikoo mennä kanssasi naimisiin jonain päivänä. Kihlautuessa ei tarvitse tietää koska menee. (mutta ei ajatella niinkään, että menen joskus jos nyt kaikki sattuu menemään ok ja olemme esim. 10 vuoden pästä vielä yhdessä, että "kattellaan" tässä) Mutta ehkäpä mies ei kuitenkaan miettinyt ihan tarkkaan mitä sanoi eikä tarkoittanut sitä...

Jos mie son varma tunteistaan niin epäileeköhän sinun tunteitasi?

Kate kirjoitti:

Niin mieshän jo on lupautunut JOS on sanonut, että aikoo mennä kanssasi naimisiin jonain päivänä. Kihlautuessa ei tarvitse tietää koska menee. (mutta ei ajatella niinkään, että menen joskus jos nyt kaikki sattuu menemään ok ja olemme esim. 10 vuoden pästä vielä yhdessä, että "kattellaan" tässä) Mutta ehkäpä mies ei kuitenkaan miettinyt ihan tarkkaan mitä sanoi eikä tarkoittanut sitä...

Jos mie son varma tunteistaan niin epäileeköhän sinun tunteitasi?

Lue lisää

Mieheni on kyllä tietoinen tunteistani. Meidän parisuhteessa puhutaan ja pussataan paljon. Todellakin keskustellaan ihan kaikesta. Jopa tästä naima-hommasta ollaan puhuttu. Oon ihmetellyt, että mikset halua naimisiin mun kanssani. Johon vastaa, että tottakai hän haluaa naida mut, mutta "onko sillä joku kiire?"...

Hitto. Tää on vissiin kyl jotain miehen logiikkaa, jota en ikinä tuu käsittämään.

Miehet Marsista, naiset Venuksesta.

Totisesti...

Vai pelkääköhän hän, että meidän suhde tuhoutuu jos mennään naimisiin? Meidän suhde kun on niin täydellinen. Ehkä hän ajattelee, että avioliittoa seuraa automaattisesti avioero, ihan niin kuin kävi hänen vanhemmilleen ja monille muille tutuille...

Millä helkkarilla mä saan tollaisen päähänpinttymän pyyhittyä!?

dreamer kirjoitti:

Mieheni on kyllä tietoinen tunteistani. Meidän parisuhteessa puhutaan ja pussataan paljon. Todellakin keskustellaan ihan kaikesta. Jopa tästä naima-hommasta ollaan puhuttu. Oon ihmetellyt, että mikset halua naimisiin mun kanssani. Johon vastaa, että tottakai hän haluaa naida mut, mutta "onko sillä joku kiire?"...

Hitto. Tää on vissiin kyl jotain miehen logiikkaa, jota en ikinä tuu käsittämään.

Miehet Marsista, naiset Venuksesta.

Totisesti...

Vai pelkääköhän hän, että meidän suhde tuhoutuu jos mennään naimisiin? Meidän suhde kun on niin täydellinen. Ehkä hän ajattelee, että avioliittoa seuraa automaattisesti avioero, ihan niin kuin kävi hänen vanhemmilleen ja monille muille tutuille...

Millä helkkarilla mä saan tollaisen päähänpinttymän pyyhittyä!?

Lue lisää

Minulla on nyt juuri samanlainen tilanne kuin sinulla, täytän kesällä 25,2vuotta olen ollut mieheni kanssa (josta 1,5v asuttu yhdessä), elämämme on mukavaa,puhumme tunteista ja tulevaisuudesta,pussailemme ja halailemme mutta kihloihin meno...Niin hän sanoo että eihän meillä kiirettä, kyllä me sitten joskus mennään...Puhumme lapsista,naimiisinmenosta ym. On sanonut että olen hänen elämänsä nainen,mutta miksi sitten pitää odottaa?Tuli jo mieleeni kosia itse sormuksien kanssa,mutta... Oisin vaan kysellyt kun olet kirjoittanut jo 4v sitten tänne,että miten on asia edistynyt? Varmaan olette jo naimisissa?? :)

Toivotaan, että hän kosii sinua syksyllä ja viimeistään talvella. Hymy oli kai hyvä merkki myös. Ettei ollut mitenkään järkyttyneen näköinen... Kyllä siitä luulisi voivan päätellä myös jotain. Onnittelen sinua kun sait rohkaistua itsesi! Eiköhän se kannattanut.