Kerrostaloarkkitehtuuri ei tunnu saavan uutenakaan kovin positiivista leimaa. 60-luvulla osattiin rakentaa elementeistä hirveitä betonikolosseja. Tätä kautta aiemmat harjakattoiset rapatut kerrostalot olivat huomattavasti kauniimpia. 70-luvulle tultaessa mukaan tuli pelti. Lähiöarkkitehtuuria leimaa siis tänäkin päivänä mukavasti betoni, pelti ja parveketornit.
Mutta onko 2000-luvulle tultaessa opittu mitään? Täydellisiä tasakattoja ei toivottavasti enää ole, mutta nyt mukaan on tullut lasi ja punainen tiili. Tämäkö on sitten nyt se positiivinen muutos? Voihan olla, että kolmenkymmenen vuoden päästä juuri näitä rakennuksia kauhistellaan, tuskin kuitenkaan saman verran kuin esimerkiksi 60-luvun korkeita lähiötorneja. Kaikki kerrostalot näyttävät samanlaisilta, jopa paljasta betonipintaa näkee edelleen. Miksei kerrostalojakin voisi saada kauniin näköisiksi? Murskelevyt, pelti ja klinkkeri eivät toivottavasti saa enää kovin suurta suosiota.
Mutta onko 2000-luvulle tultaessa opittu mitään? Täydellisiä tasakattoja ei toivottavasti enää ole, mutta nyt mukaan on tullut lasi ja punainen tiili. Tämäkö on sitten nyt se positiivinen muutos? Voihan olla, että kolmenkymmenen vuoden päästä juuri näitä rakennuksia kauhistellaan, tuskin kuitenkaan saman verran kuin esimerkiksi 60-luvun korkeita lähiötorneja. Kaikki kerrostalot näyttävät samanlaisilta, jopa paljasta betonipintaa näkee edelleen. Miksei kerrostalojakin voisi saada kauniin näköisiksi? Murskelevyt, pelti ja klinkkeri eivät toivottavasti saa enää kovin suurta suosiota.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yleistätköhän nyt eri aikojen arkkitehtuuria liiaksi? Pitäisi oikeastaan keskustella kohteesta kerrallaan, ettei menisi eipäs-juupas-jutuksi.
Kaikista mainitsemistasi materiaaleista saa hyvännäköisiä ja viihtyisiä taloja. Kysymys on ympäristöön sovittamisesta, mittakaavasta, vaihtelusta, toiminnallisuudesta ja laadusta.
Mielestäni juuri 60-luvulla rakennettiin Suomen lähiöiden parhaat kerrostalot. Ei välttämättä kauneimmat, tosin luonto on ollut armelias. Puut ovat kasvaneet.
60-luvun talot olivat melkein kaikki paikalla rakennettuja. Kantava runko suurmuoteilla valettu massiivinen betoni, eriste ja päällä monesti tiiliverhous. Säilytystiloja (varasto ja kylmä) usein riittävästi. Enemmän kuin koskaan ennen ja jälkeen. Äänieristys ihan toista luokkaa kuin 70-luvun teollisen rakentamisen elementtimökit, korttitalot joiden korjaaminen saattaa olla kalliimpaa kuin uuden rakentaminen.
Olen samaa mieltä,Ennen 70-lukua rakennetut talot ovat parempia ja kauniimpia.Samoin pientaloista ns.rintamamiestalot ovat hyviä,mutta nämä matalanmalliset syrjäyttivät ne.Jos on vaikka 1000 neliön tontti niin kahteekerrokseen kun talon byggaa,jää tontille vielä mukava puutarha/oleskelutila.Lisäksi talvella ei ole lumien kanssa niin suurta ongelmaa kuin jos talo "levittyy" melkein koko tontille.Nykymuoti on hirveän nälöistä kaikkine lasipalatseineen, ja vielä kun rakennukset eivät yksinkertaisesti sovi tälle leveysasteelle.Kävihän täällä yksi amerikkalainen viimeviikolla(muistaakseni)sanomassa ettei tälläinen rakentaminen ole kaunista ja pysyvää eikä siitä välity mitään maan kulttuurista tai historiasta.Näitä "rakennelmia" löytyy hänen mielestää jokapuolelta maailmaa mitä hän ei pitänyt hyvänä.Ei olisi tarvinnut tulla USA:sta asti kertomaan minkä moni suomalainen näkee(valitettavasti)päivittäin.Mutta jos tämä nyt herättää keskustelua niin hyvä on.Yleensä kun ulkopuolinen meitä "ripittää"sillä on myös tehoa.