kaduttaa

voimia sulle muuta en osaa sanoa.itselleni kävi myös reilu kolme vuotta sitten niin että "tehtiin" vauva, ja mies ei olisi halunnutkaan kun olin puolessavälissä raskautta. nyt kuitenkin poika 2,5v. entine mies ei ole tekemisissä, vaan meillä oon ihan oikea reilu huoltapitävä uusi"isä". Voin vain kuvitella kuinka pahalta tuntuu.
Pidä itsestäsi huolta, Joku pikkuinen jossain odottaa vielä että sinä äitinä autat hänet maailmaan!

... joutunut käymään kovat koulut läpi. Useimmiten käy niin, että jos mies uhkailee lähtevänsä, jos lapsi tulee taloon, että hän abortinkin jälkeen lähtee. Uskon että sinun tapauksessasi myös mies koki syyllisyyttä ja siksi muuttui niin radikaalisti.

Tampereella - ellei ole mahdottoman matkan takana - alkaa syyskuussa tukiryhmä abortin kokeneille naisille (ja suunnitelmissa on aloittaa toinen ryhmä etelä-Suomessa. Käy bongaamassa lisätietoja www.ituprojekti.net -sivuilta. Ryhmässä saat rauhallisesti käydä läpi omaa kipuasi ja päästä siitä myös eroon niin, ettei se enää vaikuta jokapäiväiseen elämääsi. Mainitsemillani sivuilla on myös tietoa siitä, että oireesi ei ole mitään uusia ja ihmeellisä abortin läpikäyneiden naisten keskuudessa, vaan ne liittyvät post-Abotion-oireyhtymään.
Ota rohkeita askelia tilanteestasi eteenpäin!
Tsemppiä!

En onnekseni ole joutunut tuollaista kokemaan..voin vain kuvitella tuskasi.
Elämä kuitenkin jatkuu ja jonakin päivänä olet vielä äiti.
Kaverilleni on käynyt myös niin että mies pakotti aborttiin.Siitä on jo vuosia mutta hän ei ole päässyt siitä yli,juuri erosi miehestään kun rakkaus on kuollut abortin myötä.

Millainen ihminen pakottaa toisen aborttiin...hirviö!Itse antaisin kenkää miehelleni jos tulisi edes ehdottelemaan moista.

Yritä jaksella ja tosiaan jos mahdollista hakeudu tuohon ryhmään mistä eräs kirjoittaja jo mainitsikin.Yksin tuollaista on hirvittävän raskas kantaa.

hei
et ole ainoa vastaavaa kokenut. itselleni kävi aivan samoin kuin sinulle. mies painosti aborttiin sanomalla hän tai lapsi. oli tehtävä nopea päätös, ja sen painostuksen alla päädyin samaan kuin sinä. nyt kaduttaa ja käyn läpi samoja ajatuksia kuin sinä. toivon kostoa, tai jotakin joka hyvittäisi sen mitä olen joutunut kokemaan. olen todennut, että tässä maailmassa paha ei saa palkkaansa muuta kuin joissakin erittäin onnekkaissa tapauksissa. itse tiedostin ja minulle sanottiinkin, että mikä on rakkauden määrä jos voi painostaa toista tekemään "murhan". pieni viaton lapsi vastaan iso mies? näin tässä elämässä. kunpa olisin ollut vahvempi ja antanut miehen, jonka rakkaus oli tuota luokkaa mennä menojaan, ja pitänyt lapsen. sinulle en voi sanoa muuta kuin,että anna anteeksi itsellesi, sillä muut käyttivät sinun heikkouttasi hyväkseen ja jättivät sinut täysin yksin tilanteessa, jossa olisit tarvinnut tukea. itse vihaan tällähetkellä läheisiä jotka eivät tukeneet oikeaan ratkaisuun ja myös itseäni. jospa saisin esittää toivomuksen se olisi todella se, että viaton uhri saisi kostonsa eli nämä miehet joutuisivat vielä kärsimään. uskon, että niin käy sillä jumala on oikeudenmukainen ja sanoo kostavansa vääryydet omalla ajallaan ja tavallaan. lakataan me vihaamasta, sillä siten katkeroidumme. meidän pitää antaa anteeksi itsellemme ja surra kyllä se elämä taas kirkastuu. tästä opimme sen, että ollaan vastedes vahvoja ja varotaan pahoja ihmisiä sillä niitä tässä maailmasssa riittää. halaus ja enkeleitä elämääsi...

Miksi ihmeessä jätät ehkäisyn pois jos lapsia ei kerta saa tulla!!

Tuollaisissa tilanteissa kieltäisin abortin.
Eri asia ehkäisystä huolimatta, ympäripäissään tai liian nuorena, mutta se että aikuinen ihminen jättää ehkäisyn pois ja kipittää sitten aborttiin!
Julmaa, en muuta sano. Ja yhteiskunnan verojen ja lääkäreiden, hoito-ja siivoushenkilökunnan resurssien turhaa käyttöä.

Toivottavasti alat käyttämään ehkäisyä nyt!