Kun olen lukenut tässä tänään näitä kommentteja, niin olen saanut käsityksen, että arkkitehdeillä vain tämä hienous määrittelee sen, mitä hän pitää arkkitehtuurina. Kertokaapa arkkitehdit siis, mikä on sitä arkkitehtuuria (lue: hienoa). Täytyy tietysti muistaa, että jos arkkitehti pitää modernista, niin se on sitten sitä arkkitehtuuria jne.
Arkkitehti, mikä on mielestäsi hienoa?
marleena
91662
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mikä on mielestäsi modernia?
En muista nähneeni ulkoasultaan kovin moderneja ok-taloja.
Reilumpi lasin käyttö voisi olla hieno juttu. Samoin ok-talon julkisivun rikkominen, niin että kesällä ei huomaa, missä ulko- ja sisätilan raja menee. Sisätiloja voisivat olla laajennettavissa pihalle avaamalla koko seinä. Ei uusi asia. Samoin sisätilojen muunneltavuus voisi olla nykyistä helpompaa, esim. siirtyvät väliseinät. Talon voisi myös yrittää sulauttaa ja piilottaa luontoon sensijaan, että se tehdään näytille. Kasvillisuutta ja luonnon elementtejä ei kovin hyvin osata käyttää rakentamisessa.
Jotkut talot voivat olla moderneja, mutta se ei päällepäin näy. Sellaiset asiat liittyvät enemmän insinöörien osaamisalueeseen: lämmitysjärjestelmiin ja muihin kuin fossiilisiin energialähteisiin. Toinen puoli on jätevesijärjestelmät - harmaavesi ja kuivakäymälä-systeemit. Myös erilaiset tietotekniikkaan liittyvät talon laitteiden hallintajärjestelmät yleistyvät. Toivottavasti ei liikaa. Yksinkertainen, kestävä ja helposti korjattava on kaunista.
Hienoa on brutaali betonipinta, jääkylmä lasi ja rakennustelineiltä näyttävät teräskehikot. Lisäksi epäsymmetriseksi rikottu julkisivu ampuma-aukoilta näyttävine ikkunoineen on upeaa.
Ylipäätään arkkitehtuurin tarkoitus on herättää ihmisissä postmoderni ahdistus.
Aivan näin. Puhe modernista on menneen talven lumia (ajatus jota arkkitehtikunta palvoo). Postmodernismi onkin vastaus aivan kaikkeen.
muistaa, että arkkitehtuuri on yksi taiteenlaji - tosin arkkitehti ei voi työskennellä sillälailla vapaasti muiden mielipiteistä ja käytännön seikoista välittämättä kuin esimerkiksi kuvataiteilija. Ehkä on hyväkin niin ;)
Poikkeus on tietysti se, että arkkitehti luo virtuaaliteoksen tai suunnittelee itselleen (tai tietoisesti vapaat kädet antavalle tilaajalle) sellaiseen paikkaan, jossa hän ei voi yltiöyksilöllisellä näkemyksellä loukata muiden kauneuskäsityksiä kohtuuttomasti.
Kohtuullista ympäristöön soveltuvuutta ja 'kauneutta' edellyttää mm rakennuslainsäädäntö.
Omalta kohdaltani on helppo sanoa tilanteen tullen, onko jokin hienoa. Asiaan vaikuttaa myös kokonaisuus; miten arvioitava rakennus ja sen yksityiskohdat pelaavat yhteen toistensa ja ympäristön kanssa.
Hyvä nyrkkisääntö on: Aika ei kunnioita sellaista, mihin ei ole käytetty aikaa.
Hienon elämyksiä kokee aina välillä. Hienon listaaminen tässä ja nyt ei tunnu mielekkäältä eikä mahdolliselta.
Lista olisi väkisin sattumanvarainen.
Tästäpä tullaankin kysymykseen, mikä nyt sitten ON taidetta / kaunista (hienoa, kysyit).
Kauneus on katsojan silmässä.
Katsojan silmää voidaan kouluttaa. Tätä kouluttamista voidaan kutsua esimerkiksi kulttuuriksi, mutta onko se hyväksi?
Onko olemassa jotain, mikä on kaikkien mielestä, absoluuttisesti, taidetta/kaunista? Tekeekö kouluttamaton ihminen, ns jalo villi, sellaista luonnostaan? Epäilen.
Onko taiteen OLTAVA kaunista?
Onko sinun mielestäsi kaunis muidenkin mielestä kaunista tai peräti taidetta?
Nyt mentiin ikuisten ja ikuisesti vastaamatta jäävien kysymysten puolelle.
Tässä ollaan jo asian ytimessä. Arkkitehtuurihan on taidetta ja taiteen tehtävä ei ole tuottaa kauneutta ja hyvää mieltä, vaan herättää keskustelua. Arkkitehtien ja muiden taiteilijoiden tulisi valistaa ihmisiä tästä, sillä valitettavan usein ihmiset mankuvat että pitäisi saada kauniita rakennuksia ja että tämä tai se rakennus on ruma.
Taiteen varsinaisessa merkityksessä esimerkiksi Sanomatalo on erinomaisen onnistunut teos. Se herättää keskustelua ja vahvoja tunteita, se on tavallaan tilataideteos, joka on läsnä silloinkin kun helsinkiläinen ei näe itse Sanomataloa. Esimerkiksi Senaatintorin empirearkkitehtuuri ei tällaista debaattia herätä ja on siinä mielessä epäonnistunut alue.
Taiteen ei tulekaan olla valmiiksi kaunista ja sillä tavoin päästää katsojaansa ja kokijaansa helpolla. Moderni arkkitehtuuri haastaa ihmisen pohdintaan asumisen kontekstista yhteiskunnassa. Näin asukkaasta tulee osa tilataideteosta, jolle voidaan antaa erilaisia atribuutteja, mutta kaunudesta ei tässä yhteydessä voi puhua.
... ja sehän on jotenkin tavanomaista jopa yleisempää kuin käsittää oikein.
Ja tältä palstalta saat varsinkin väärän käsityksen, kirjoittaahan tänne "kukatahansa" kommenttejaan.
Arkkitehdin mielestä mikään ei ole "hienoa".
Kysymyksessä on rahvaan käyttämä termi.
Arkkitehti (sisäpiiri) puhuu ja kirjoittaa rakennuksen /ratkaisun "oivallisuudesta".
Näitä perusasioita on pohdittu jo tuhat vuotta ja enemmänkin... Vitruvius pisti sen oikein kirjallisesti muistiin:
"Rakennusten suunnittelun tärkeimmät päämäärät ovat kestävyys (lat. firmitas),
käytännöllisyys (utilitas) ja miellyttävyys (venustas)."
Tuo kolmas kohta oli ai´emmin Suomen rak.laissa lausuttuna: "Kohtuulliset kauneuden vaatimukset" ... ajat kun paranivat, niin nyt vaadidaan vaan (maallakin, kuten ennen kaupungissa) "ympäristöönsopivuutta"!
Oivallisuuten kai voi vielä sisällyttää jokin sortin luovuuden, pystyy suunnittelemaan asian entistä paremmalla/helpommalla/halvemmalla/kauniimmalla jne. tavalla, ja varsinkin niin, että entisiltä "tekijöiltä" jää n.s. suu auki!
Olen pähkäillyt kyseisiä arvoja sovellettuna nykyiseen tasa-arvoiseen ja demokraatiseen menoon soveltuviksi/sovellettaviksi.
Nykyään kun ei ole orjia, eikä ihmisiä voi työllistää pelkällä ruokapalkalla (vaikka kapitalistit innokkaasti siihen ja edelleen taantumuksellisesti pyrkivät) niin jotkut tehdyt rakennukset ovat ilmeisesti ei toistettavissa.
Ja miksi pitäisikään?
Nykyisin on ajateltava niin, (neljäs kohta) että kaikkea voidaan tehdä, mutta kaikkea ei kannata valmistaa.
Kun kaikki neljä kohtaa toteutuu, on ratkaisu mielestäni oivallinen. (hieno?)
(oivallinen? lukija jaksoi tänne asti)
on arvotaide, arvoasunto ja taidemusiikki.
Arkkitehtuuria on tyylistä riippumatta kaikki täsmällinen ja eksakti. Oikeastaan mitään muuta määritelmää en osaa antaa.
Hieno on hienoa ja arkkitehtuuri on maailman vakavin ja teknokraattisin taidemuoto.
Perusteluina voidaan pitää tälläkin palstalla havaittavaa monen suuntaista tunteen paloa asiaa kohtaan.
Koulujen opetusohjelmaan pitäisi saada jokin oppiaine, missä annettaisiin kaikille eväät keskustella rakennetun ympäristön arvoista?
Suomalainen ifra ei kehity ennen kuin kaikki tai edes kiinnostuneet kansalaiset voivat osallistua sen kehittämiseen. Mahtaa olla poliitinen tahto etteivät kaikki voi osallistua maankäytön suunnitteluun tai kaupunkien rakentumiseen?
"1.1 Mitä on arkkitehtuuri
Arkkitehtuurin klassinen määrittely nojaa kolmeen peruskiveen: käyttökelpoisuuteen, kestävyyteen ja kauneuteen. Nämä kolme ominaisuutta pätevät tänäänkin, vaikka nykyaika on tuonut niihin uusia näkökulmia.
Käyttökelpoisuuteen kuuluvat toimivuus, käytännöllisyys ja taloudellisuus. Kestävyys on laajentunut rakenteiden kestävyydestä myös ekologiseksi kestävyydeksi. Kauneus ja viihtyisyys ovat rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen ominaisuuksia, joille tulee antaa nykyistä paljon suurempi merkitys.
Arkkitehtuuri liittyy aikaan ja paikkaan. Aika liittää rakennukset ympäristöineen osaksi kulttuuriperintöämme ja historiaamme. Paikka antaa merkityksen arkkitehtuurin suhteelle ympäristöön ja luontoon.
Arkkitehtuuria luodaan mm. mittakaavan, muotojen, tilasuhteiden, jäsentelyn, materiaalivalintojen, yksityiskohtien viimeistelyn sekä huolitellun toteutuksen kautta. Arkkitehtuuri on tärkeää siksi, että rakennettu ympäristö muodostaa toimintojen fyysisen kehyksen ja arkkitehtuurilla on keskeinen osuus sen laadulle. Arkkitehtuuriin liittyy myös vahvoja merkityssisältöjä ja se muodostaa kansallista ja paikallista identiteettiä.
Rakentaminen vaikuttaa aina ympäristöön pitkäkestoisesti ja siksi arkkitehtuuri luo pysyviä arvoja.
Kaupunkien ja maaseudun kulttuuriympäristöt ovat rikkauttamme. Kaupungin ikäkerrostumia tulee vaalia. Rakennusten ja luonnonympäristön yhdessä muodostama kulttuurimaisema on olennainen osa maaseudun arvoa."
-VALTIONEUVOSTON ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA
http://www.minedu.fi/julkaisut/arkkiteht_pol_ohj_.html