Olen kärsinyt masennuksesta pitkään, vuosien ajan on/off. Lääkityksiä ollut ja muutama lyhyt hoitokontakti, mutta ei varsinaista terapiaa. Keväällä elämänkriisin yhteydessä masennuin taas pahasti ja yritin hakeutua terapiaan. Kynnykseksi muodostui se, että Kela vaatii ensin puolen vuoden arviointijaksoa mielenterveystoimistossa tms paikassa. Olin niin masentunut, etten jaksanut järjestää itselleni ko. jaksoa. Nyt, tilanteen vähän parannuttua, saan sen varmaan syksyn aikana alkamaan.
Kysymykseni kuuluu: Onko jollain kokemuksia tällaisesta arviointijaksosta, mitä se sisältää, ja miten voin itse vaikuttaa siihen, että Kela myöntää terapian. Tiedän itse, että ilman sitä en enää jaksa. Seuraava masennusjakso voi viedä hengen.
Kysymykseni kuuluu: Onko jollain kokemuksia tällaisesta arviointijaksosta, mitä se sisältää, ja miten voin itse vaikuttaa siihen, että Kela myöntää terapian. Tiedän itse, että ilman sitä en enää jaksa. Seuraava masennusjakso voi viedä hengen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Itse kävin vastaavan jakson yksityisellä, joten maksoin itse. Kela odottaa, että myös lääkitys on aloitettu. Jos kohdallani ei olisi odoteltu hoidon aloittamista kahta vuotta niin olisin tällä hetkellä työssä... vaan nyt kotona. Meni niin pahaksi koko show.
Hae säännöllinen hoitosuhde jostakin itsellesi. Tsemppiä!
Kiitos.
Tosiaan, ensimmäistä kertaa elämässäni olen tähän masennukseeni apua hakemassa, ja toistaiseksi tuloksena on ollut pompottelua ihmiseltä ja luurilta toiselle. Harkitsin myös yksityisellä käymistä, ja kävinkin muutaman kerran, mutta Kelasta sanottiin, että käyntejä siellä pitäisi minulla olla viikottain, eikä minulla ole siihen varaa. Pelottaa jo nyt, että koko homma kaatuu byrokratiaan tai sitten en pysty vakuuttamaan (!!?) ketään siitä, että en jaksa enää. Yhdeltäkin masentuneelta tuttavalta evättiin Kelan kustantama terapia sillä perusteella, että on "pärjännyt tähänkin asti".
Niin kornia kuin se onkin, huomaan, miten tämä epätoivoiselta tuntuva avun hakeminen jo itsessään alkaa vetää alaspäin.
voi kun haluaisin olla kannustava (kävin kelan kanssa taistelua melkein EUhun asti yli 3 vuotta): oletko Hesasta? Etsi itsellesi lähin mielenterveysyhdistys tueksi. Liity sinne, saat vertaistukea!
niin unohda KELA JA ELÄ... MEILLÄ ON VAIN YKSI ELÄMÄ! ÄLÄ TUHLAA SITÄ KELAAN. TERV. EDELLINEN
Kävin psykiatrisella polilla erikoissairaanhoitajan kanssa viikottain jutustelemassa sen puoli vuotta, sitten sain sieltä psykiatrin lausunnon ja laittoivat puolestani paperit Kelaan. Siinä se, sain terapian kolmeksi vuodeksi.
Siitä on todella apua - itselläni oli vuosikausia kestänyt vaikea masennus, joka ei terapialla varsinaisesti parane, mutta opin paljon itsestäni, kyvyistäni ja mahdollisuuksistani. Opin myös tunnistamaan oireeni ja tulemaan toimeen niiden kanssa. Ehdottomasti kannatti.
Lääkitys tulee todennäköisesti kestämään lopun ikääni, mutta ilman terapiaa siitäkään tuskin olisi apua.
Saitko eläkkeen ja käytätkö nyt isoja lääkemääriä ja mitä lääkettä ja minkä vahvuista? Kiinnostaa, kun oma masennukseni alkoi 25 vuotta sitten ja vasta nyt aloitin hoidot. Epäilen hieman itsekin, että lääkitykseni tulee olemaan pitkä tai elinikäinen estolääkitys. Toisaalta toivon, että keskusteluapu voisi aukaista elämästäni solmuja, joita en itse ole tajunnut ja toivon parantumista.
En eläkettä edes hakenut, vaikka yksi lääkäri sitäkin ehdotti. Maksettavana oli iso asuntolaina jonka kanssa piti yrittää rimpuilla.
Käytän Sepramia (aluksi Cipramilia, sama lääke - kuten myös Citalopram Ratiopharm) tällä hetkellä estolääkityksenä 20 mg/vrk. Kymmenisen vuotta söin ensin 40 mg/vrk, nykyisin pystyn jättämään kesäisin lääkkeen kokonaan pois ellei mitään erityisen stressaavaa/masentavaa tapahdu.... Syyspimeät vaativat sitten uudestaan aloittamisen.
Lisäksi nukahtamislääkkeenä Imovane/Zopiclone/Zopinox (samaa ainetta kaikki).
Minäkin olen ollut masentunut jo lapsuudesta asti. Jotekuten pyristelin eteenpäin kunnes kaikki räjähti käsiin noin 15 vuotta sitten ja henki oli jo kyseessä.
Terapiasta vielä: ammattitaitoisen, kokeneen psykologin suorittama terapia ei todellakaan ole mitään "keskusteluapua" vaan rankkaa mutta palkitsevaa työtä, joka muuttaa koko elämän.
eläkkeen vaikka hain uudelleen kouluttautumismahdollisuutta - ei jäänyt vaihtoehtoja, kun terveys lopullisesti romahti taistelussani kelan kanssa! Rahat riittävät, koska olen perheellinen ilman lainoja jo: nyt pähkäilen sairauksieni kanssa nuorena eläkeläisenä... maailmaa tiiraillen... välillä "huumeissa" välillä ilman. Pitäisköhän lähteä vaikka maailmanympärysmatkalle; enpä taida, kun on ne kaikki sarssit, aidsit, lintuinfluessat, tsunamit, jäätyneet lentokoneet ym riskinä. Taidan pysyä rakkaassa Suomessa ja ehkä puuhastella vähän vaik mökillä ym. rakkaideni kanssa :)
Yksilö- vai ryhmäterapiaa ja mitä siinä tehdään?
Minulla myös Sepram (30 mg) ja Stella-nukahtamislääke. Diapam varalla. Onko lääkkeet tehneet haittaa kehoosi (muistihäiriöitä, väsymystä tms?) Onko tehty maksa- tai munuaiskokeita?
Mitään haittavaikutuksia ei ole ollut, ainoastaan aina syksyisin sen ensimmäisen aloitusviikon pahoinvointi ja väsymys. Siksi sen parin ekan viikon aikana lääke kannattaakin ottaa aina iltaisin, se pahoinvointi tulee nimittäin parin tunnin kuluttua lääkkeen ottamisesta. Kokeita on kyllä otettu mutta ihan muista syistä, olen ihan toisen sairauden takia jatkuvassa seurannassa. Kaikki ollut koko ajan 15 v. ihan ok.
Ryhmäterapialla voi pyyhkiä sanonko minkä.
Yksilöterapiaakin on montaa lajia, itse sain analyyttistä psykoterapiaa jossa puretaan koko elämä lapsuudesta asti. Eka vuosi 3xvko, tokana 2xvko ja kolmantena kerran viikossa. Psykologin ammattitaitoa on tehdä oikeat kysymykset, jotka auttaa potilasta näkemään vastaukset asioihin, jotka ovat alitajunnassa vaivanneet vuosia. Ei sitä voi lyhyesti selittää.
Moi
Saitko sen 3 x viikossa Kelan tukemana? Itselläni on se käsitys, että Kela tukee vain 2 x viikossa terapiakäynnit. Itselleni psykiatri suositellut tiivistä terapiaa (tarkoittaa käsittääkseni käytännössä sitä 3 x viikossa), mutta muistaakseni niissä Kelan hakupapereissa ei moista mahdollisuutta edes ole.
Kiitos muutenkin kaikille vastanneille.
tänäpäivänä "ääritapauksissa" - ainakin 3 vuosi on mahdollinen hakea.
Itse sain 2 kertaa viikossa 2 vuotta.
Kyllä sain Kelan tukemana koko satsin.
Terapiakäyntejä tulee lukumääräisesti olla "keskimäärin" 2 kertaa viikossa: on ihan potilaan ja terapeutin keskinäinen asia miten nämä käynnit jaetaan.
Silloin terapia voidaan jakaa kuten minulla: aluksi tiivis terapia ja käyntejä harvennetaan loppua kohti.
Pääasia on että tuettavaan ajanjaksoon sisältyy tietty määrä terapiakäyntejä, se on ihan sama mitä sinne papereihin laittaa ei niitä kukaan vahdi.