Haluun purkaa tänne nyt tuntojani.
Olen ollut naimisissa 12v liitossa kaksi lasta yksi 9v tyttö ja 1v poika. Tapasin naisen ennen kuin tiesin vaimoni odottavan poikaamme. Suhteeni tähän naiseen oli hyvin kiihkeä ja on edelleenkin sitä!! kun sain tietää että vaimoni oli raskaana...en pystynyt irrottautumaan uudesta suhteesta, en millään!!!! enkä pystynyt vaimolleni kertomaan mitään!! rakastan häntäkin!! Teen haasteellista työtä ja tämä uudempi suhteeni antaa siihen sellaista voimaa etten pystyisi välttämättä suoriutumaan ilman häntä ja hänen tukeaan niistä!!rakastan häntä niin mutta myös vaimoani! olen raavas mies mutta itken lähes päivittäin sillä tunnen niin ISOA tuskaa!!
Voi yläkerran ukko miksi annoit elämääni KAKSI ihanusta enkä pysty jättämään kumpaakaan!!!!!!
Olen ollut naimisissa 12v liitossa kaksi lasta yksi 9v tyttö ja 1v poika. Tapasin naisen ennen kuin tiesin vaimoni odottavan poikaamme. Suhteeni tähän naiseen oli hyvin kiihkeä ja on edelleenkin sitä!! kun sain tietää että vaimoni oli raskaana...en pystynyt irrottautumaan uudesta suhteesta, en millään!!!! enkä pystynyt vaimolleni kertomaan mitään!! rakastan häntäkin!! Teen haasteellista työtä ja tämä uudempi suhteeni antaa siihen sellaista voimaa etten pystyisi välttämättä suoriutumaan ilman häntä ja hänen tukeaan niistä!!rakastan häntä niin mutta myös vaimoani! olen raavas mies mutta itken lähes päivittäin sillä tunnen niin ISOA tuskaa!!
Voi yläkerran ukko miksi annoit elämääni KAKSI ihanusta enkä pysty jättämään kumpaakaan!!!!!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tämähän on pilaa, onhan? Ei kai aikuinen mies voi olla noin hölmö, eihän? Kyllä siinä tapauksessa osaavat ihan itse sotkea elämänsä näköjään ja muidenkin elämän...
Turha tuomita toisen tunteita, niille ei voi mitään!!!
Vaikka itsekkin olin vielä vuosi sitten näiden tuomitsijoiden kastia, mutta minullekkin tuli
ihastuminen ja rakkaus elämääni vanhan ystävän muodossa (olemme molemmat perheellisiä).
Emme kumpikaan hakeneet mitään suhdetta tms.
Joten toisten tunne elämää ei voi tuomita,
rakkauskin voi tulla elämään mitä yllättävimmissä
tilanteissa ja knen kanssa vain!!!!!!
noinhan ne aina selittävät. Voi taivas! Uskoisin kuitenkin, että tämä on mieluummin pilaa, jos kyse on aisista ihmisistä, siis aikuisista.
Minulla on hieman samallainen tilanne.Ollut jo yli 2.-vuotta.Olen ollut 7.-vuotta naimisissa ja meillä on vaimoni kanssa 5.-vuotias tytär.Rakastan vaimoani jollain tapaa.Enkä halua heittää häntä pois missään tapauksessa.Seksi ja parisuhde toimiin hyvin vaimoni kanssa.Mutta tämän toisen naisen kanssa sytyn elämäni liekkeihin...Johtuneeko sitten siitä,että se on minun"salainen puutarhani".Seksi hänen kanssaan on hyvää ja jollain tapaa vaihtelu parantaa..Minun ja vaimonikin seksi elämää...Jaksan paljon paremmin arjen keskellä ja kotona.Kun välillä vietän aikaani toisen kanssa.En halunnut luopua kummastakaan.Joten jätin OMANTUNNON.
Niin...vain ihmisenä voin todeta sen, että halut ja tunteet kuljettavat ja jonkun järjen etsintä alkaa jossain vaiheessa.
Kyllä ihminen voi rakastaa montaa ihmistä yhtä aikaa ja eri tavalla, toinen antaa ehkä enemmän lämpöä ja turvaa, toinen enemmän iloa ja intohimoa. Koti ja kodin ulkopuolinen maailma..
Ehkä asiat sujuvat hyvin aikansa, mutta ongelmat tulevat siitä, kun nautinto ja jännitys, voima ja ilo kaikesta saa rinnalleen pelon ja pelon seuraamuksista. Mitään ongelmaahan ei olisi, jos pelkoa seuraamuksista ei tarvitsisi kantaa.
Miehet ja naiset voisivat yleensäkin yhdessä miettiä sitä, sallisivatko he toinen toisilleen saman halun ja tavan elää, jonka he itselleen suovat ja ottavat. Vapauskysymys..
Kysymys on vain onnellisuudesta ja sen tavoittelemisesta, mutta se tapa jolla onnellisuutta itselleen saadaan tai pyritään saamaan pitäisi sallia molemmille parisuhteessa elävälle.
Kuinka paljon näitä onkaan, mutta mikä on juuri oikea ratkaisu...se onkin jo vaikeampi juttu.
Tahtominen ja tahtomisen salliminen molemmille vai tahtominen vain itselleen?
Siinä voi kyllä käydä vielä niinkuin monille, että menettää kummankin! Eikä se elämä muutu autuaaksi sen kakkosnaisen helmoissa, voi tulla äkkiä loppu ja haikailet ykkösnaista joka ei ehkä haluakkaan sinua takaisin! Oisko ykkösnaiselle tunnustus liikaa? Miltähän herrasta mahtaisi tuntua jos vaimo tekisi saman????