Ulkorappauksen ajankohta

Harkkotalon runko on nyt pystyssä ja kate päällä. Tekisi mieli rapata talo vielä tämän syksyn aikana samoilta telineiltä. Tarkoituksena olisi käyttää kuitulaastia.

Yleisohjeenahan on, että yksi lämmityskausi tulisi olla takana ennen ulkorappausta. Onko asia todella näin? Olen ymmärtänyt, että hyvin usein rappaus tehdään saman kauden aikana. Voiko ongelmaksi tulla hiushalkeamat vai kalkin yms. läpipuskeminen?
209065
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Runko vaatii kuivuakseen yhden lämmityskauden, mulla vasta viime kevättalvella tuli suolaa ulkopintaan vaikka lämmöt oli ollu päällä jo lokakuusta.

Äänestä

kyllä minäkin suosittelen malttia. Yksi lämmityskausi ja mieluummin yksi vuosi, jotta se runko kerkiää käymään läpi kaikki mahdolliset kelit helteestä, kaatosateen kautta pakkaseen.

Kuitulaastin suhteen suosittelen soittokierrosta laastien valmistajille. Valitse sellaiset, jotka myy sekää kuitulaasti, että kevytlaasti tai perinteistä rappauslaastia ja kysy mitä suosittelevat. Älä kysy neuvoa sellaiselta joka myy pekkää kuitulaastia.

Kuitulaastirappaus on todella ohut ja siksi se on usein myös laikukas varsinkin huonomilla keleillä.

Kuiturappinkia ei voi tehdä linjaarilla vetämällä vaan se hierretää, joten senkin vuoksi siitä on vaikea saada siistiä.

Perinteiset rappaukset ovat ylleensä 15-50mm paksuisia. Saksassa suositeltu minimi paksuus on 15-20mm.

Toki kuitulaasti on ihan käypänen, eikä se satunnaisen ohikulkijan silmään pistä, mutta itseä se saattaa korveta. Niin ja onhan se hieman edullisempikin.

Äänestä
  • meille tulee 3-kerrosrappaus ja eka kerros niistä on tarkoitus laittaa kohta puoliin, kate meilläkin juuri päällä,....
    minun mielestäni suositus on, että eka kerros päälle ennen talvea ja sitten n. vuoden päästä seuraavat kaksi. tiedä häntä sitten, kaikilla laasteilla eri suositujsia, meille maxitin tavarasta tehty koko talo...

    Äänestä

  • mirkku kirjoitti:

    meille tulee 3-kerrosrappaus ja eka kerros niistä on tarkoitus laittaa kohta puoliin, kate meilläkin juuri päällä,....
    minun mielestäni suositus on, että eka kerros päälle ennen talvea ja sitten n. vuoden päästä seuraavat kaksi. tiedä häntä sitten, kaikilla laasteilla eri suositujsia, meille maxitin tavarasta tehty koko talo...

    talo ja paljonko tulee maksamaan? Meillä vaihtoehtoina tällä hetkellä Leca Design ja HB Betoni.

    Äänestä

  • mirkku kirjoitti:

    meille tulee 3-kerrosrappaus ja eka kerros niistä on tarkoitus laittaa kohta puoliin, kate meilläkin juuri päällä,....
    minun mielestäni suositus on, että eka kerros päälle ennen talvea ja sitten n. vuoden päästä seuraavat kaksi. tiedä häntä sitten, kaikilla laasteilla eri suositujsia, meille maxitin tavarasta tehty koko talo...

    Jos perinteistä lecaharkkoa ei tasoita jo ekatalveksi niin tulee pakkanen sisälle.

    Muilla harkoilla "yx hailee".

    Äänestä

  • raksaaja--sh kirjoitti:

    Jos perinteistä lecaharkkoa ei tasoita jo ekatalveksi niin tulee pakkanen sisälle.

    Muilla harkoilla "yx hailee".

    kirjoittelet? Ettäkö se harkon eriste muuttuu eristeeksi vasta kun se on rapattu?

    Kevytsoraharkot voi pinnoittaa nopeammin kuin valuharkot tai Sipon. Sipossa on runsaasti vettä ja sen höyrystyminen (kuivaminen) vie aikansa. Valuharkoissa kuten Lamminharkko taas betonissa on paljon vettä ja kuivuessaa betoni kutistuu ja erityisen paljon kutistuu juuri tuo juotosbetoni, joten liian pikainen rappaaminen aiheuttaa runsaasti halkeilua.

    Äänestä

  • raksaaja--sh kirjoitti:

    Jos perinteistä lecaharkkoa ei tasoita jo ekatalveksi niin tulee pakkanen sisälle.

    Muilla harkoilla "yx hailee".

    Kaikkien harkkotyyppien rappauksessa on omat niksinsä. Sipon rappaamisessa ongemallista on liian nopea rappauslaastin kuivuminen, koska sipo imee laastissa olevan veden itseensä. Erityisesti aurinkoisella kelillä jälkihoitoa pitää tehdä pieteetillä, muutoin rappuksesta ei tule luja.
    Ja olennaista on nimen omaan se, että se laastin pohja pysyy kosteana sen ensimmäiset kolme vuorokautta, eli sitä ei päältä päin näe kovin helposti.

    Betoniharkoissa on syytä lyödä kynnet pohjalle, koska rappauslaastin tartunta ei ole kovin hyvä. Tosin esim: Lammin kivissä on nykysin mukana kevytsoraa, joten se pinta imee sen laastin hieman paremmin kuin perinteinen betoniharkko.

    Kevytsoraharkko on helppo rapattava koska laasti kietoutuu niiden paisutettujen savipallojen ympärille. Ulkokulmista saattaa tosin uupua pieniä palasia, jos niitä on muurari ruhjonnut, joten nurkissa kandee käyttää teräskiskoja, joiden avulla kulmat saadaa kerralla tasoitettua molemmille seinille kerralla.

    ESP hakot on taasen verkotettava, mutta toisaalta pohjien korjailu on äärimmäisen helppoa.

    Äänestä

  • tuollaisia kirjoitti:

    kirjoittelet? Ettäkö se harkon eriste muuttuu eristeeksi vasta kun se on rapattu?

    Kevytsoraharkot voi pinnoittaa nopeammin kuin valuharkot tai Sipon. Sipossa on runsaasti vettä ja sen höyrystyminen (kuivaminen) vie aikansa. Valuharkoissa kuten Lamminharkko taas betonissa on paljon vettä ja kuivuessaa betoni kutistuu ja erityisen paljon kutistuu juuri tuo juotosbetoni, joten liian pikainen rappaaminen aiheuttaa runsaasti halkeilua.

    Useasti (käytännössä miltei aina) muurattavien kevytsoraharkkojen väleissä ei käytetä villaa, tällöin harkkosaumoista paistaa jopa päivä sisään. Ja vaikka päivä ei paistaisikaan on paikoitellen eristeenä isohkot ilmatilat jossa lämpö kulkee turhan luihakkaasti.

    Kaverilla maksoi 1 talven lämmitys 1600€ enemmän kuin mitä 2 talven lämmitys. Syynä se kellarin seinien rappaamattomuus. (mutta varmasti se seinä oli halpa, nuukasti laastia ja nuukasti villaa talkoilla pystytetty)

    Äänestä

  • raksaaja--sh kirjoitti:

    Useasti (käytännössä miltei aina) muurattavien kevytsoraharkkojen väleissä ei käytetä villaa, tällöin harkkosaumoista paistaa jopa päivä sisään. Ja vaikka päivä ei paistaisikaan on paikoitellen eristeenä isohkot ilmatilat jossa lämpö kulkee turhan luihakkaasti.

    Kaverilla maksoi 1 talven lämmitys 1600€ enemmän kuin mitä 2 talven lämmitys. Syynä se kellarin seinien rappaamattomuus. (mutta varmasti se seinä oli halpa, nuukasti laastia ja nuukasti villaa talkoilla pystytetty)

    Ihmeen paljon kuluu lämmitysenergiaa jos se maksoi 1600€ enemmän. Meikäläisen (ei siis mielikuvituskaverin) talo 212m2 ja 650m3 ja sitä ei ole vieläkään rapattu, ja sisäpuolelta tasoitettiin huhtikuussa. Lämmitys on ollut päällä koko viimetalven ja lämmöt siinä 20 asteen korvalla kuivatuksen varmistamiseksi. Sähkömittari on pihakeskus jonka lukema nyt kohta kaksi vuotta rakentamisen aloittamisen jälkeen on rahdun yli 18000 vaikka esim osasta kattoa puuttuivat eristeet tammikuun puoleen väliin saakka. Yhteensä kaikki sähkönkulutus on maksanut reilusti alle 1400€. Sinun juttujesi mukaan voin talon rappauksen jälkeen alkaa myymään energiaa ulos.

    Halusisin todellakin nähdä sen isännän jonka talon saumoista paistaa valo sisään. Epäilen vahvasti, että ko. isäntä asuu Peter Panin naapurissa, niinkuin useimmat suomi24 kirjoittelijoiden tutut ja serkut.

    Tietääkseni kaikissa muurattavissa harkoissa suositellaan käytettäväksi villakaistaa pl. Design jossa eristeet ovat vastakkain. Oulun messuilla yhdessä talossa käyttyvät urskaa pystysaumoissa.

    Äänestä

  • sitten päästit kissan ulos kirjoitti:

    Ihmeen paljon kuluu lämmitysenergiaa jos se maksoi 1600€ enemmän. Meikäläisen (ei siis mielikuvituskaverin) talo 212m2 ja 650m3 ja sitä ei ole vieläkään rapattu, ja sisäpuolelta tasoitettiin huhtikuussa. Lämmitys on ollut päällä koko viimetalven ja lämmöt siinä 20 asteen korvalla kuivatuksen varmistamiseksi. Sähkömittari on pihakeskus jonka lukema nyt kohta kaksi vuotta rakentamisen aloittamisen jälkeen on rahdun yli 18000 vaikka esim osasta kattoa puuttuivat eristeet tammikuun puoleen väliin saakka. Yhteensä kaikki sähkönkulutus on maksanut reilusti alle 1400€. Sinun juttujesi mukaan voin talon rappauksen jälkeen alkaa myymään energiaa ulos.

    Halusisin todellakin nähdä sen isännän jonka talon saumoista paistaa valo sisään. Epäilen vahvasti, että ko. isäntä asuu Peter Panin naapurissa, niinkuin useimmat suomi24 kirjoittelijoiden tutut ja serkut.

    Tietääkseni kaikissa muurattavissa harkoissa suositellaan käytettäväksi villakaistaa pl. Design jossa eristeet ovat vastakkain. Oulun messuilla yhdessä talossa käyttyvät urskaa pystysaumoissa.

    "Ihmeen paljon kuluu lämmitysenergiaa jos se maksoi 1600€ enemmän. Meikäläisen (ei siis mielikuvituskaverin) talo 212m2 ja 650m3 ja sitä ei ole vieläkään rapattu, ja sisäpuolelta tasoitettiin huhtikuussa. Lämmitys on ollut päällä koko viimetalven ja lämmöt siinä 20 asteen korvalla kuivatuksen varmistamiseksi. Sähkömittari on pihakeskus jonka lukema nyt kohta kaksi vuotta rakentamisen aloittamisen jälkeen on rahdun yli 18000 vaikka esim osasta kattoa puuttuivat eristeet tammikuun puoleen väliin saakka. Yhteensä kaikki sähkönkulutus on maksanut reilusti alle 1400€. Sinun juttujesi mukaan voin talon rappauksen jälkeen alkaa myymään energiaa ulos. "

    Kaverilla joka kertoi saaneensa 10 000mk lisälaskun ensimmäisen talven lämmityskuluista rakensi 260neliön kolmikerroksisen talon pohjanmaalle.

    (ensimmäinen talvi oli se talvi kun oli kaksi viikkoa melkein 30 asteen pakkaset, heillä oli kellarin seinät sisältä kuurassa)

    "Halusisin todellakin nähdä sen isännän jonka talon saumoista paistaa valo sisään."

    Kaveri ei kyllä sitä sanonut, enkä itsekään katsonut niin tarkasti, mutta harkkojen päiden välissä oli 2cm rako eristeen kohdalla yms. jne. joten jos olisin tarkemmin syynännyt niin varmasti olisi ollut kohtia josta näkee läpi.

    "Päivä paistaa sisään" juttuja on tullut muilta rakentajatutuiltani. Asia tulee esille silloin kun he ihmettelevät miksi harkkotaloani ei ole rapattu ... Lammi kun on aika outo lintu pohjoispohjanmaalla & lapissa.

    "Tietääkseni kaikissa muurattavissa harkoissa suositellaan käytettäväksi villakaistaa pl. Design jossa eristeet ovat vastakkain. Oulun messuilla yhdessä talossa käyttyvät urskaa pystysaumoissa."

    Jep, suositellaan. Varmaan jotkut käyttää, minä ainakin käyttäisin. Mutta en ole nähnyt käytettävän niissä kohteissa joita olen nähnyt. (2kpl rinnetalon kellareita ja pari navettaa)

    Äänestä

  • Utelias rakentaja kirjoitti:

    talo ja paljonko tulee maksamaan? Meillä vaihtoehtoina tällä hetkellä Leca Design ja HB Betoni.

    Talossa on hieman alle 200 neliötä (sisäpinta-ala kokonaisuudessaan) ja lisäksi parveke sekä kahden auton katos. Kustannukset toivottavasti jäävät alle 350 TEUR. Talo on rakennettu Reikäbetonin Jämäkkä-harkoista. Ihan asiallista tavaraa.

    Äänestä

  • raksaaja--sh kirjoitti:

    "Ihmeen paljon kuluu lämmitysenergiaa jos se maksoi 1600€ enemmän. Meikäläisen (ei siis mielikuvituskaverin) talo 212m2 ja 650m3 ja sitä ei ole vieläkään rapattu, ja sisäpuolelta tasoitettiin huhtikuussa. Lämmitys on ollut päällä koko viimetalven ja lämmöt siinä 20 asteen korvalla kuivatuksen varmistamiseksi. Sähkömittari on pihakeskus jonka lukema nyt kohta kaksi vuotta rakentamisen aloittamisen jälkeen on rahdun yli 18000 vaikka esim osasta kattoa puuttuivat eristeet tammikuun puoleen väliin saakka. Yhteensä kaikki sähkönkulutus on maksanut reilusti alle 1400€. Sinun juttujesi mukaan voin talon rappauksen jälkeen alkaa myymään energiaa ulos. "

    Kaverilla joka kertoi saaneensa 10 000mk lisälaskun ensimmäisen talven lämmityskuluista rakensi 260neliön kolmikerroksisen talon pohjanmaalle.

    (ensimmäinen talvi oli se talvi kun oli kaksi viikkoa melkein 30 asteen pakkaset, heillä oli kellarin seinät sisältä kuurassa)

    "Halusisin todellakin nähdä sen isännän jonka talon saumoista paistaa valo sisään."

    Kaveri ei kyllä sitä sanonut, enkä itsekään katsonut niin tarkasti, mutta harkkojen päiden välissä oli 2cm rako eristeen kohdalla yms. jne. joten jos olisin tarkemmin syynännyt niin varmasti olisi ollut kohtia josta näkee läpi.

    "Päivä paistaa sisään" juttuja on tullut muilta rakentajatutuiltani. Asia tulee esille silloin kun he ihmettelevät miksi harkkotaloani ei ole rapattu ... Lammi kun on aika outo lintu pohjoispohjanmaalla & lapissa.

    "Tietääkseni kaikissa muurattavissa harkoissa suositellaan käytettäväksi villakaistaa pl. Design jossa eristeet ovat vastakkain. Oulun messuilla yhdessä talossa käyttyvät urskaa pystysaumoissa."

    Jep, suositellaan. Varmaan jotkut käyttää, minä ainakin käyttäisin. Mutta en ole nähnyt käytettävän niissä kohteissa joita olen nähnyt. (2kpl rinnetalon kellareita ja pari navettaa)

    samalla kaverilla suijahti maanpaineseinä sisään kun olivat tehneet täytöt ennen ontelolaattoja ja kaivinkone ajoi liian lähelle seinää... voi siis olla että sen jälkeen heillä puuttui myös maatäyttöjä eristeettömän kevytsoraharkkoseinäosuuden takaa ensimmäisenä talvena.

    Äänestä

  • raksaaja--sh kirjoitti:

    "Ihmeen paljon kuluu lämmitysenergiaa jos se maksoi 1600€ enemmän. Meikäläisen (ei siis mielikuvituskaverin) talo 212m2 ja 650m3 ja sitä ei ole vieläkään rapattu, ja sisäpuolelta tasoitettiin huhtikuussa. Lämmitys on ollut päällä koko viimetalven ja lämmöt siinä 20 asteen korvalla kuivatuksen varmistamiseksi. Sähkömittari on pihakeskus jonka lukema nyt kohta kaksi vuotta rakentamisen aloittamisen jälkeen on rahdun yli 18000 vaikka esim osasta kattoa puuttuivat eristeet tammikuun puoleen väliin saakka. Yhteensä kaikki sähkönkulutus on maksanut reilusti alle 1400€. Sinun juttujesi mukaan voin talon rappauksen jälkeen alkaa myymään energiaa ulos. "

    Kaverilla joka kertoi saaneensa 10 000mk lisälaskun ensimmäisen talven lämmityskuluista rakensi 260neliön kolmikerroksisen talon pohjanmaalle.

    (ensimmäinen talvi oli se talvi kun oli kaksi viikkoa melkein 30 asteen pakkaset, heillä oli kellarin seinät sisältä kuurassa)

    "Halusisin todellakin nähdä sen isännän jonka talon saumoista paistaa valo sisään."

    Kaveri ei kyllä sitä sanonut, enkä itsekään katsonut niin tarkasti, mutta harkkojen päiden välissä oli 2cm rako eristeen kohdalla yms. jne. joten jos olisin tarkemmin syynännyt niin varmasti olisi ollut kohtia josta näkee läpi.

    "Päivä paistaa sisään" juttuja on tullut muilta rakentajatutuiltani. Asia tulee esille silloin kun he ihmettelevät miksi harkkotaloani ei ole rapattu ... Lammi kun on aika outo lintu pohjoispohjanmaalla & lapissa.

    "Tietääkseni kaikissa muurattavissa harkoissa suositellaan käytettäväksi villakaistaa pl. Design jossa eristeet ovat vastakkain. Oulun messuilla yhdessä talossa käyttyvät urskaa pystysaumoissa."

    Jep, suositellaan. Varmaan jotkut käyttää, minä ainakin käyttäisin. Mutta en ole nähnyt käytettävän niissä kohteissa joita olen nähnyt. (2kpl rinnetalon kellareita ja pari navettaa)

    Tuota miksi niiden harkkojen päätysaumoihin oli jätetty ne raot? Ilmeisesti ei sitten ollut myöskään nokkalaastia, jos kerran ne raot sieltä näki??

    Tällä etelässä on yleensä tapana muurata moduuliin ja silloin eristeet menee vastakkain.

    Itse rakensin uudelle alueelle ruuhkasuomeen (Espoo) ja täällä varmaan 30-40% on harkkotaloja. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta taloja ei ole rapattu saman avuonna kuin ne on muurattu/liimattu/ladottu.

    Jos muuraat kellaria, niin ei sinne eristeharkkoja laiteta kuin 2-4 ylintä varvia, joten ei sinne laiteta villaakaan. Eristeen tulee olla kantavan rakenteen ulkopuolella. Eristämättömistä lecaharkoista (380) muuratun seinän u-arvo on 0.5 ja eristettä laitetaan sitten min 100mm ulkopuolelle. Eli jos se sinä on ollut huurussa, niin lämmitys ei ole ollut päällä, joten sähköäkään ei ole kulunut. Kalkkihärmää siellä on hyvinkin voinut olla.

    Äänestä

  • raksaaja--sh kirjoitti:

    samalla kaverilla suijahti maanpaineseinä sisään kun olivat tehneet täytöt ennen ontelolaattoja ja kaivinkone ajoi liian lähelle seinää... voi siis olla että sen jälkeen heillä puuttui myös maatäyttöjä eristeettömän kevytsoraharkkoseinäosuuden takaa ensimmäisenä talvena.

    ko. kaverin ei jutuistasi päätellen todellakaan kannattaisi rakentaa edes koirankoppia. Heppu todnäk. käyttää sirkkeliäkin terää käsin pyörittämällä. :)

    Äänestä

  • kaksisenttinen kirjoitti:

    Tuota miksi niiden harkkojen päätysaumoihin oli jätetty ne raot? Ilmeisesti ei sitten ollut myöskään nokkalaastia, jos kerran ne raot sieltä näki??

    Tällä etelässä on yleensä tapana muurata moduuliin ja silloin eristeet menee vastakkain.

    Itse rakensin uudelle alueelle ruuhkasuomeen (Espoo) ja täällä varmaan 30-40% on harkkotaloja. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta taloja ei ole rapattu saman avuonna kuin ne on muurattu/liimattu/ladottu.

    Jos muuraat kellaria, niin ei sinne eristeharkkoja laiteta kuin 2-4 ylintä varvia, joten ei sinne laiteta villaakaan. Eristeen tulee olla kantavan rakenteen ulkopuolella. Eristämättömistä lecaharkoista (380) muuratun seinän u-arvo on 0.5 ja eristettä laitetaan sitten min 100mm ulkopuolelle. Eli jos se sinä on ollut huurussa, niin lämmitys ei ole ollut päällä, joten sähköäkään ei ole kulunut. Kalkkihärmää siellä on hyvinkin voinut olla.

    "Tuota miksi niiden harkkojen päätysaumoihin oli jätetty ne raot? Ilmeisesti ei sitten ollut myöskään nokkalaastia, jos kerran ne raot sieltä näki??"

    Kävin siellä kun seinän teko oli kesken.
    Eristeiden päiden väli oli sen noin 2cm.
    Ihmettelin jotta harakan pesää net tekevät...

    Nokkalaasti oli. Näin sen välin seinän päältäpäin & ikkuna-aukoista.

    "Jos muuraat kellaria, niin ei sinne eristeharkkoja laiteta kuin 2-4 ylintä varvia, joten ei sinne laiteta villaakaan. Eristeen tulee olla kantavan rakenteen ulkopuolella."

    Heillä oli rinnetalo.
    Maanpaineseinä eristämätöntä ja muu seinä eristeellistä harkkoa. (maanpaineseinän ulkopuolella ei lämmön eristettä mahtanut olla, mutta sitä en varmuudella muista)

    "Eli jos se seinä on ollut huurussa, niin lämmitys ei ole ollut päällä, joten sähköäkään ei ole kulunut."

    He muuttivat asumaan alkutalvesta. Täysi lämpö oli siis päällä keskitalvella. (vesikiertoinen, varaava sähkölämmitys)

    Kuurat yms. on heidän oman kertomansa perusteella, kävin kyläilemässä seuraavan kerran vasta seuraavana kesänä.

    Äänestä

  • Utelias rakentaja kirjoitti:

    talo ja paljonko tulee maksamaan? Meillä vaihtoehtoina tällä hetkellä Leca Design ja HB Betoni.

    meillä budjetti on 190000, talon koko on 130 +autokatos kahdelle autolle ja kaksi isoa terassia.
    tällä hetkellä valmiusaste 50% ja rahaa on mennyt tasan puolet tontin kanssa, budjetissa pysytään. helkkaristi omaa työtä vaan. ja leca design harkko on materiaalin, pois ei vaihtais, niin helppo on työstää ja latoa päällekäin, eikä sade tosiaan haittaa, sanovat, että jos on sade, niin hyvä juttu vaan. ja eriste tulee vastakkain, ja siitä ei tule ilma läpi.

    Äänestä

  • mirkku kirjoitti:

    meillä budjetti on 190000, talon koko on 130 +autokatos kahdelle autolle ja kaksi isoa terassia.
    tällä hetkellä valmiusaste 50% ja rahaa on mennyt tasan puolet tontin kanssa, budjetissa pysytään. helkkaristi omaa työtä vaan. ja leca design harkko on materiaalin, pois ei vaihtais, niin helppo on työstää ja latoa päällekäin, eikä sade tosiaan haittaa, sanovat, että jos on sade, niin hyvä juttu vaan. ja eriste tulee vastakkain, ja siitä ei tule ilma läpi.

    siis huoneistoala on se 130%, kolme makkaria olohuone, keittiö khh pesutilat ja sauna. perus puutalon näköinen porrastettu yksitaso.

    Äänestä

  • mirkku kirjoitti:

    meille tulee 3-kerrosrappaus ja eka kerros niistä on tarkoitus laittaa kohta puoliin, kate meilläkin juuri päällä,....
    minun mielestäni suositus on, että eka kerros päälle ennen talvea ja sitten n. vuoden päästä seuraavat kaksi. tiedä häntä sitten, kaikilla laasteilla eri suositujsia, meille maxitin tavarasta tehty koko talo...

    olet täysin oikeassa tuo on varmin vaihtoehto...pinnoitus saattaa muuttua kirjavaksi jos ei lämmitys kautta ole takana koska harkkojen sisään päässyt vesi tulee ulos tuoden mukanaan ei toivottuja tuliaisia

    Äänestä

  • rappari-76 kirjoitti:

    olet täysin oikeassa tuo on varmin vaihtoehto...pinnoitus saattaa muuttua kirjavaksi jos ei lämmitys kautta ole takana koska harkkojen sisään päässyt vesi tulee ulos tuoden mukanaan ei toivottuja tuliaisia

    Miten sattuikin tuoreen (15.7.2005) yrittäjän mainos tänne!

    Äänestä

Olen suht maallikko rakentamisasioissa mutta erittäin pätevän valvojamme kanssa olemme keskustelleet ko. asiasta ja hän suosittaa että talon pitäisi ns. "kuivaa". Naapurissamme rakennett siborex talo ja rappasivat vasta vuoden kuluttua. Olen kuullut myös, että hyvä on välttää voimakakasta siitepölykautta, muuten rappaus ei kestä...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jarl kirjoitti:

Harkkotalon runko on nyt pystyssä ja kate päällä. Tekisi mieli rapata talo vielä tämän syksyn aikana samoilta telineiltä. Tarkoituksena olisi käyttää kuitulaastia.

Yleisohjeenahan on, että yksi lämmityskausi tulisi olla takana ennen ulkorappausta. Onko asia todella näin? Olen ymmärtänyt, että hyvin usein rappaus tehdään saman kauden aikana. Voiko ongelmaksi tulla hiushalkeamat vai kalkin yms. läpipuskeminen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu