Olen tässä tullut mietiskelemään, miten tärkeää ulkonäkö on suhteessa tai etenkin ennen suhdetta, kun mahdollista kumppania vasta "etsitään". Jotenkin mulla oli (naiivi?) käsitys, että naiset olisi vähemmän esineellistäviä toisiaan kohtaan ja näin ollen, ei olisi niinkään suuresti väliä, miltä mahdollinen kumppani näyttää, vaan enemmän väliä olisi luonteella. Nyt kuitenkin itestäni tuntuu, että olen väärännäköinen - tahtoo sanoa, liian naisellinen. Kun olen yrittänyt hieman arasti päästä mukaan ns. piireihin edes kavereiden löytämistarkoituksessa, tuntuu että minuun ei suhtauduta "oikeana lesbona", vaan arvellaan että siinä taas uusi muotilesbo tai seksinnälkäinen bisse tai vaan hetero, joka on kattonut liikaa L-koodia.
Onko todellakin niin, että kelvatakseen lepakoille pitää leikata hiukset ja kynnet, lopettaa täysin meikkaaminen ja unohtaa hameet ja korkokengät? Minusta se, että pitää naisista, ei tarkoita etteikö voisi nauttia omasta naisellisuudestaan. Itselleni kumppanin ulkonäöllä tai tyylillä ei olisi väliä, voisin ihastua yhtä lailla femmeen kuin butchiinkin, jos vain kemiat kohtaa. Tähän ei tunnu vain olevan mahdollisuutta, kun minut dissataan samantien ulkonäön perusteella.
Joskus, kun olen täällä tätä palstaa lukenut, monet ovat kuitenkin maininneet ihanteekseen naisellisen naisen. Tosielämässä näin ei näytä olevan.
Muutenkin olen kiinnostunut tietämään, oletteko mielestänne vähemmän pinnallisia tässä mielessä, siis että kumppanin ulkonäkö (ei vaan se, onko toinen femme vai butch, mutta myös onko "täydellinen" vartalo yms.) olisi vähemmän tärkeää? Minusta ainakin tuntuu, että miehillä on naisten suhteen niin järjettömät vaatimukset enkä usko että naiset sortuisivat samaan... Vai?
Onko todellakin niin, että kelvatakseen lepakoille pitää leikata hiukset ja kynnet, lopettaa täysin meikkaaminen ja unohtaa hameet ja korkokengät? Minusta se, että pitää naisista, ei tarkoita etteikö voisi nauttia omasta naisellisuudestaan. Itselleni kumppanin ulkonäöllä tai tyylillä ei olisi väliä, voisin ihastua yhtä lailla femmeen kuin butchiinkin, jos vain kemiat kohtaa. Tähän ei tunnu vain olevan mahdollisuutta, kun minut dissataan samantien ulkonäön perusteella.
Joskus, kun olen täällä tätä palstaa lukenut, monet ovat kuitenkin maininneet ihanteekseen naisellisen naisen. Tosielämässä näin ei näytä olevan.
Muutenkin olen kiinnostunut tietämään, oletteko mielestänne vähemmän pinnallisia tässä mielessä, siis että kumppanin ulkonäkö (ei vaan se, onko toinen femme vai butch, mutta myös onko "täydellinen" vartalo yms.) olisi vähemmän tärkeää? Minusta ainakin tuntuu, että miehillä on naisten suhteen niin järjettömät vaatimukset enkä usko että naiset sortuisivat samaan... Vai?
Vastaukset 25
Vanhimmat
..toisille kai sellaiset ovat mieleen. Itse kuitenkin pidän enemmän naisellisista lesboista:) Jokaisella on omat mieltymisensä. Paljon on naisia, jotka pitävät naisellisista naisista. Varsinkin poikamaiset, kuten itse niihin lukeutuneena. En ole miesmäinen, vaan ruumiinrakenne kai sen määrittää, sisältä silkkaa naista :)
Minä pidän myös naisellisista naisista, kauniistakin, mutta sehän on aina katsojan silmässä. En sanoisi ettei ulkonäöllä ole merkitystä, on varmasti, mutta en osaisi kuitenkaan määritellä mikä on kaunista tai mikä miellyttää ja mikä ei. Naisellinen kauneus viehättää, mutta typeryyttä ja turhamaisuutta en siedä.
Olen liikkunut "piireissä" minimaallisen vähän, eikä minua ole koskaan kukaan lepakko lähestynyt, jostain syystä useampi heteronainen kylläkin. Se on kamalaa, tuntuu kuin olisin jokin väliin putoaja. Omiani en löydä, kuitenkin viestini vastakkaiselle sukupuolelle tuntuu olevan tarpeeksi selvä. Olisi ihanaa tutustua johinkin naiselliseen naiseen, jonka kanssa voisi olla tulevaisuuttakin. En vain käsitä mistä heidät löydän, hekään eivät tunnu löytävän minua.
Tulisipa yksikin kiltti ja herttainen femme luokseni niin pois en päästäisi. minun tyttöystäväni, jos sellaisen joskus saisin, tulisi olla nainen isolla N:llä. itse olen sporttinen ja sporttaan säännöllisesti - en ole pahan näköinen, koska jotkut miehet osoittavat kiinnostustaan, muttei yksikään lesbo. sisäinen kauneus on sellainen asia, että sen oppii huomaamaan vasta kun toista hieman tuntee - tosin siinä voi mennä kuukausiakin.
ei koskaan baarissa huomaa? Tai no koskaan ja koskaan. Kyllähän minua tullaan homoloissa iskemään. Pari Todella Humalaista naista ja kasa miehiä, jotka jostain minulle epäselväksi jäävästä syystä ovat homobaarissa. Minä olisin naisellinen, ja minä oikeasti ihan todella haluaisin naisen joka on poikamainen ja urheilullinen. Mutta eipä sellaisiin naisiin niin kovin helposti törmää kun en itse harrasta mitään joukkuelajeja. Sitten kun menee baariin ja laittaa itsensä niin kauniiksi kuin osaa, luullaan heteroksi. Mietinpä tässä pitäisikö ruveta muuttamaan itseään... Tukka pois, että olisi edes joku "lepakko-merkki" yms. Epätoivoista. Mutta ihan mukavaa että on edes kohtalotovereita!
Muuten, pieni välihuomautus kaikille jotka puhuvat että voisivat ihastua sekä "naisellisiin", että "poikamaisiin" naisiin. Kyllä useimmat naiset ovat ilman niitä ulkoisia puitteita naisellisia. Siinä se juju minusta onkin. Että löytyy monia puolia yhdestä ihmisestä, ja rakastellessa pääsee lähelle sitä todellista ydintä. Eivätköhän kaikki lesbot osaa nauttia naisellisuudestaan, sekä omastaan että toisen.
Jotenkin viestisi oli toivoa täynnä, niille jotka ovat poikamisia. Tai ainakin minulle, jos ei muille. :) Koska minusta tuntuu että ns femmeille on enemmän vientiä. Että femmet haluavat vain femmejä. Onneksi olen taas väärässä. :)
Oma ongelmani on etten mene baareihin koska saatan olla liian poikamainen. Urheilen ja olen muutenkin poikamainen. Minulla on paljon jätkäpiirteitä, esim. autoilu, pleikkarin pelailu (onkohan tuokaan enää ns jätkien harrastus). Mutta minusta on hauskaa osallistua kumppanin harrastuksiin, jos joku pitää shoppailusta, niin sitten kierretään kaupoissa ja kannetaan ostoskasseja. :)
Mutta se että pitää näyttää lesbolta 5km päähän on turhaa, itse ehkä näytän lesbolta 5km päähän tai sitten näytän niin jätkältä että moni luulee että olen jätkä. Ja silti olen nainen, en ehkä sitä mainosta mutta en sitä halua piilotellakkaan.
on, että kun on haku päällä ja oma kulta kateissa, tuntuu että aina niitä toisia katsotaan, eikä ikinä minua! :) Ja viime aikoina kun olen käynyt baarissa olen alkanut vajota epätoivoon, kun tuntuu että femmejä vain liikkuu ilmoilla enemmän. Ehkä tämäkin on harhakuva, ja ehkä olen vain todella ennakkoluuloinen jos En halua femmeä. Ulkonäöllähän ei pitänyt olla asioihin mitään merkitystä(eihän). Tuntuu vain että itsellä ne kemiat synkkaa paremmin juuri poikamaisemman naisen kanssa.
En ole missään vaiheessa todella ajatellut muuttavani itseäni miesmäisemmäksi, minusta se olisi säälittävää ja itsensä muuttamista vääristä syistä. Mutta turhauttavaa tämä on,kun nyt puhutaan oikeasti vain ulkoisista seikoista, niistä jotka ovat tavallaan tiellä ennen kuin voidaan ruveta tuntemaan toinen. Vaikka haluankin näyttää hyvältä kun lähden esim. viihteelle, en minä vastaa stereotypiaa naisesta joka juoksee kaupoissa, kokkaa kotona, käyttää korkkareita(vaikka niitäkin kaapista löytyy) ja pelkää ajaa autoa. Toisaalta, siitä huolimatta että ahdistun vaatekaupoissa ja tykkään naulata itse tauluni seinään, pitäisin siitä että olisi joku (ihan vain fyysisestikin isompi) joka kantaisi ne kauppakassit ja voisi auttaa valkkaamaan vaatteet sitten kun sinne sovituskoppiin joudun. Että onneksi ihmiset on erilaisia, ehkä jostain löytyy sopiva sekametelisoppa minullekin. Aihekin varmaan hukkui jo matkalla:)
isompaa kauppakassien kantajaa, mikset samantien ota miestä (vaikka ei niitä niin vaan otetakaan)-niin yksinkertaista se on.
loukkaavaa ajatella että nainen tahtoisi naisen, joka on fyysisesti isompi (ehkä siksi että on itse pieni?) ja että kauppakassien kanto kuuluu mukaan kuvioihin (asia joka nousi eteen aiemmasta viestistä, jossa naisihminen sanoi voivansa niitä kantaa) onko ihan reilua kääntää kelkka heti tuohon suuntaan? Me kaikkihan olemme erilaisia, vai kuinka? Harva tahtoo miehen ainoastaan kauppakassien takia, jos kerran tuntee vetoa naisiin... Minä olen myös hyvin seksuaalisesti aktiivinen ihminen, onko sekin syy "muuttaa" itsensä heteroksi, kun kerran sellainen ominaisuus ihmisessä yhdistetään yleensä miehiin?
En itsekkään halua pitää itseäni stereotyyppisenä butch lepakkona. Mutta joskus tuntuu että ulkonäköni on ratkaisevin asia kun suhdetta aletaan rakentamaan. Sen takia olenkin varovainen kun yritän tutustua johonkin mielenkiintoiseen naiseen. Koska yleensä toinen nainen luulee mua jätkäks tai sitten se pitää kaverina. Joten mahdollisuudet on yleensä nolla. :)
Ah, just sellaset naiset ei yleensä jotka vaan juoksee kaupoissa, kokkaa kotona ja eivät osaa ajaa auto, niin kuin selitit. Vaikka ei mulla sitä vastaan ole vaikka kaupoissa käytäisiinkiin, niissä on hauska vaan kattella. :) Ja jos toinen ostaa vaatteita niin mikäs sen mukavempaa kuin olla makutuomari. ;) Tuosta kokkaamisesta sen verran että mä tykkään kokata, vaikka joskus sitä haluais kokkaus seuraa. Ja kyllä ne kauppakassit tulis kannetua siin sivussa.
paholainen iski, eli pieni korjaus et sellaset naiset ei hirveen hyvin kiinnosta jotka juoksee vain ja ainoastaan kaupoissa, tai vain kokkais kotona. Ja olis se ihan joskus kiva istua "pelkääjän" paikalla. ;)
kommenttia joltakulta. Pelottaa yleensä kertoilla mitä naisesta haen, koska niin usein se tuntuu kalahtavan monille arkaan paikkaan ja heti tulee kuvioihin nämä vanhat kunnon "mikset sitten ota miestä?"-kommentit. Hölmöä sinänsä. Kai olisin tehnyt niin jo ajat sitten jos haluaisin, sehän olisi helpompaakin kuin tämä elämä missä nyt rämmin. En tajua miksi niin monille ihmisille(vieläpä lepakoille) tuntuu olevan käsittämätöntä että naisellinen nainen joka tuntee vetoa poikamaiseen naiseen, ei todellisuudessa hae miestä. Heteroilta sellaiset kommentit vielä tajuaa, mutta että toisilta lesboilta... Eihän maskuliinisuus naisessa tee naisesta miestä, eikä kukaan heteronainen rupea lepakoksi vain siksi ettei "saa" miestä. Puhumattakaan niistä kaikista henkisistä kommervenkeistä, joita on mahdotonta arvailla päältäpäin. Mitä naisellisinkin nainen voi ajatella "suoraviivaisesti" mikä meidän kulttuurissamme yhdistetään miehiin, kun taas poikamainen nainen saattaa ajatusmaailmaltaan olla hyvinkin "naisellinen". Olisi hienoa jos tarvitsisi sietää alentavia kommentteja ainoastaan muulta valtaväestöltä, mutta että vielä lepakoiltakin... Raskasta. Mutta toisaalta, siinäpähän sitä huomaa ketkä ihmiset ovat samalla aaltopituudella ja ketkä eivät. Jos on liian mustavalkoinen hyväksyäkseen minihameista naista joka pelaa pleikkaa ja tahtoo itseään isokokoisemman naisen, niin se on oma häviö!
T: sekametelisoppa :)
huomaa välillä kuinka moni lesbo tuomitsee toisen. Eli jos todellakin pitää poikamaisista naisista, mitä toinen lesbo on tulemaan sanomaan että hankkikoon miehen.Eihän hetero naisetkaan hae niitä samanlaisia miehiä tai miehet naisia. Joihinkin iskevät laihat ja joihinkin lihaksikkaat. Eli pitäisikö meidän lesbojen jokaisen tyytyä siihen että jokaisen olisi haluttava sitä tiettyä lesbo-tyyppi? Vai pitäisikö meidän kaikkien olla samanlaisia lesbo streotyyppejä? Ja taas päädyttäisiin siihen että pitäisi valehdella itselleen ja muille ollakseen joku muu.
Minusta olisi ihan mukavaa saada pelikaveri pleikkan peluuseen vaikka minihameessa pelaisikin. :D
mutta pelaa vain tappelupelejä ja pelejä joissa saa ajaa autoilla ihmisten yli :-P
näköjään aika paljon asioista vaikka ei tiedä must yhtään mitään. Sinäänsä hauskaa, sillä nuo pelit harvemmin kuuluvuta minun pelikoelmiin, mutta jos joku tietää paremmin niin tietäköön.
Kyllä ulkonäöllä on minulle merkitystä siinä kehen ihastun. Miksipä sitä kieltämään. Vaikea tietää esineellistänkö naisia enemmän tai vähemmän kuin mies. Kaipa osa miehistä katsoo enemmän ulkonäköä, osa vähemmän.
Toisaalta, en tiedä onko kyseessä edes varsinaisesti esineellistäminen. Ei kai. Toiset vain sytyttää, toiset ei. Ja ei todellakaan kaikkien tarvitse olla samannäköisiä. Minua viehättää eniten se että nainen on aito ja oma itsensä. Voi meikata jos sen kokee omakseen. Itsekin meikkaan hieman. Ja joskus enemmänkin. Hiustenkaan pituudella ei ole minulle merkitystä. Mutta kyllä tietty maskuliinisuuden vivahde miellyttää asenteessa ja tyylissä.
Sanoisin ettei kannata yrittää miellyttää muita vaan opetella tuntemaan itsensä. Sellainen nainen on aina viehättävä joka on tasapainossa itsensä kanssa ja viihtyy itsessään ja nauttii itsestään.
Tuota mietin vielä kun sanot "Minusta se, että pitää naisista, ei tarkoita etteikö voisi nauttia omasta naisellisuudestaan". Naisellisuuttakin kun on niin monenlaista. Itse en viihdy hameissa tai korkokengissä (eikä viihdy tyttöystävänikään) mutta molemmat olemme kyllä naisia. Ja minä ainakin nautin naisellisuudestani eikä naiseuteni ole riippuvainen pukeutumisestani. Et sitä ehkä tarkoittanutkaan, tulipa vain mieleeni.
On todella ikävää jos olet kokenut ettei sinua hyväksytä sellaisena kuin olet. Olen kokenut itse samaa erinäisissä tilanteissa. Lopulta aurinko on sitten paistanut tähänkin risukasaan, kun olen ihanan naisen onnistunut löytämään. Toivottavasti saan pitääkin hänet! Hän on täydellinen minun silmissäni. Muiden silmistä en tiedä enkä niin välitäkään tietää.
Rohkeutta toivotan!
Naiselliseksi en itseäni sanoisi,mutta olen selkeästi tytön näköinen,=)eikä minussa kai ole mitään maskuliinista,muttei korostetun feminiinistäkään(harvemmin käytän korkokenkiä tai meikkaan paljon/laittaudun tarkoituksella)
Itsekin oon miettinyt että mistä löytää kaltaisiani,enemmän tyttömäisiä tyttöjä ja joita ei myöskään kiinnosta poikamaiset jutut...
Jos joku haluaa tutustua kohta 20v. tytteliin e-suomesta laittakkee mailiosotteita tänne,meitä (naisellista)naista kaipaavia kun näyttäisi jokunen olevan.
Itselläni on pakko tunnustaa että ulkonäkö on alussa vain tärkeä. Sen verran tärkeä että toisesta kiinnostuu. Mutta monesti ulkonäkö jää tois sijaiseksi mikäli vaan kemiat toimii toisen kanssa.
Itse olen butch, mutta olen aina ollut. En ole jättännyt korkkareita ja meikkejä lesbouden takia, eivät vaan koskaan ole natsannut minulle. Ainoa asia mikä itsessäni harmittaa koska olen butch, en silti halua päätyä "rekkalepakoksi", eli vaikka viihtyisinkin farkuissa ja flanelipaidassa, en halua että minusta saa sen käsityksen että olisin rekkalesbo. Olen poikamianen jolloin minut listataan butch-typpiin, vaikka se onkin vain se että satun viihtymään poikamaisissa vaateissa ja koska miesten osastolta löytyy pituudelleni oikeita vaateita xD
Mutta ei pelkästään butch-lookilla pääse piireihin. Oma syyni on juuri siinä etten ole piireissa koska en yksin kertaisesti käy bailaamassa baareissa. Mutta en todellakaan ole mikään sisähiiri. Tykkään käydä ulkona mutta en näe syytä baareissa hillua.
Hmmm.... tuo sinun huomauttama asia noista seksinhaluisesta bisseistä, muoti lesboista, tai heterosta joka on katsonnut liikaa l-koodia, oli sinäänäs hauska. Koska omaan kaveri piiriin kuuluu pari bisseä ja yksi niistä on hurahtannut l-koodiin sen verran että oksat pois. Itse en kyllä ymmärrä tätä bisse-fobiaa. Seurustelin yli vuoden bissen kanssa, mutta suhde kaatui siihen ettei kemia toiminnut eroottisella puolella. Mutta en pelkää seurustella bissen kanssa, siinä pelossa että se voi jättää minut koska tahansa miehen takia. Voihan se nainenkin jättää toisen naisen takia, vaikka nyt jotkut sanovat että se on eri asia jos nainen lähtee toisen naisen perään kuin miehen perään.
Nyt alkoi juttu lipsua aiheesta.
Mutta on se niin että miksi pitäisi muuttua ulkoisesti esimerkiksi jos haluaa ilmaista seksualiisuutensa jos se ei tunnu sitten oikealta.
Minusta se on sama asia kuin menisi takaisin kaappiin.
Minä olen minä. Vaikka kaikki näkisivät sen mitä minä olen ulkopuollelta, haluaisin että joku näkisi minut mikä minä olen sisältä.
P.S. Tuosta omasta ulkonäkö vaatimuksesta, mulle riittää ihan sievän näköinen nainen. Ei tarvitse täyttää mallin mittoja. Kunhan luonetta on. ;)
Tsemiä sullekkin
"hetero, joka on kattonut liikaa L-koodia" HEH! Hyvin sanottu..
"Onko todellakin niin, että kelvatakseen lepakoille pitää leikata hiukset ja kynnet" Kyllä mun vaimon pitää leikata kynnet, muuten ne raapii ikävästi.. Muita ulkonäkö/asuste vaatimuksia mulla ei ole! Sisin ratkaisee!!
Eli oli kivaa kuulla tällasia mielipiteitä, siis kelpaan hiuksineni ja hameineni ainakin joidenkin mielestä :)
Niin ja sulle, joka kommentoit siihen "naisellisuudesta nauttimis"-kohtaan, joo en todellakaan tarkoittanut sitä että vain korkkarit yms. ovat naisellisia. Tajusin jälkeenpäin, että siltä se ehkä kuulosti, mutta ei tietenkään naisellisuudesta nauttiminen tarkoita vain näitä ulkonäköasioita, joita naisiin yleensä perinteisesti liitetään...
Mutta kiitos vastauksista, toivoa lienee mullekin ;)
täytyy olla..
ja sillä sipuli
Voiko 10vuodessa piirit muuttua noin kovasti?
Sillon kauan sitten mulla oli babe, joka tykkäs bilettää ja käyttää minihametta.
Yleensä aina hän oli ainoa pitkähiuksinen ja taatusti ainoa hameellinen.
Ja vientiä piisas, hyvä kun keskenään päästiin tanssimaan.
Ja muutaman kerran kävi viel sillaan, että kotipihassa huomas taksissa vielä sinnikkäimän ihailijan.Sillon se ei kyllä naurattanut.
Sun varmaan kannattaa ottaa kulissiseuralainen mukaan ;D.
Babe oli silloin siirtymässä heteroudesta täydelliseen lesboelämään. Ei kyllä enään lähtis minihameessa :D
Mullaki ollut vähän sama juttu. Että on sanottu et pitäis pukeutua poikamaisemmin ku oon lepakko. No,kokeilinpa sitä ja sit ei kauaan menny ennen ku huomasin ettei oo mun juttu. On tärkeää saada olla oma itsensä ja pukeutua niinku ite haluaa. Jos tuntee olevansa hyvännäköinen ja kokee omakseen meikkaamisen yms tyttömäiset jutut niin miksi yrittää olla jotain toista? En ehkä näytä tyypilliseltä lepakolta mut hyvä näin,sitä ei tarvitse mainostaa. Femmejä lepakoita sais olla enemmän!! älkää välittäkö kielteisistä kommenteista. Pääasia että löytää kumppanin joka arvostaa sua sellasena ku oot. :) (toivottavasti mäki joskus löydän) :P
muuten, ihan kiinnostuksesta. Kummistas itse tykästät enemmän? :P
hmm..naiselliset naiset taitaa enemmänki vetää meitsiä puoleensa.. ;) (enkä tarkota korkkareita/hameita) ihan pitkähiuksisia naisen näköisiä..silleen. :D tai no ei se nyt aina hiuksista oo kiinni... mut silti.. :P
ulkonäöllä väliä, mutta ei se kuitenkaan loppujen lopuksi paljoa merkkaa, jos muuten synkkaa hyvin yhteen,
itse olen sporttinen, pitkähiuksinen, pitkäkyntinen,
mutta pukeudun poikamaisesti ja eleet myös, mutta silti olen saanut kuulla lepakkobaareissa olevani hetero...
kerran yksi nainen kysyi nähtyäni kynteni, ett "olenko sinut seksuaallisuuteni kanssa" ...
voi jestas, kynnethän sen määritteleekin;
minulle sama myös onko femme/butch kunhan synkkaa,
sisältö ennen kuoria,