Apuun!!!!!!!!!!!!!!

Äitisi ei varmaan halua koiraa tai hän ei halua ottaa riskiä. Jos koira jää vastuullesi niin pystytkö huolehtimaan siitä? Esim pentu viedään yleensä myöhään illalla ja aikaisin aamulla, jaksatko herätä? KOira tuo valtavasti vastuuta. Entäpä koulutukset??? Tuskin pystyt sitä yksinäsi kouluttaa...
Anteeksi tämä saarna ym.

Eikö olisi mahdollista, että hoitaisit naapurisi villakoiraa????

viimeistään silloin kun olet aikuinen. Tylsä neuvo vai mitä. Mutta sinun tulee ajatella muutakin kuin itseäsi. Mitä jos äitisi sairastuu vakavammin eli allergiasta tulisikin astma. Samoin sinun tulisi ajatella sitä pientä koiraa josta joutuisitte luopumaan. Mistä päin olet? Jos olisit lähellä minua pääsisit meille hoitamaan koiriani, vaikka ei se koskaan tietystikään sama asia ole kuin se ikioma koira.

...odottaa, että kasvat vielä vähän ja pääset muuttamaan omaan asuntoon, jossa ei ole allergikoita ja koiran pitäminen on muutenkin sallittua. Kuulostaa tylsältä, mutta tiedän tuntemuksesi koska itse olen ollut samassa tilanteessa: aina olen koiran halunnut, mutta kotiini sitä ei otettu vaikkei allergisia ollutkaan. Nyt vasta 21-vuotiaana sitten hankin poikaystäväni kanssa oman koirulin. Sinun tulee myös huomioida se, että koiran omistaminen merkitsee vastuuta ja huolenpitoa sen koko eliniäksi. Entäpäs kun peruskoulun jälkeen lähdet opiskelemaan? Silloin ei esim. välttämättä ole mahdollista ottaa koiraa mukaan opiskeluasuntoon, ja koiran hoito siirtyy jollekin muulle. Ehkä kannattaa odottaa vielä, että pääset elämässäsi "selvemmille vesille", eli tiedät, mitä tulevaisuudessasi teet ja missä, ja miten koira siihen kuvioon sopisi.