Tiedän oikean nimesi, olenhan kirjottanut sitä päiväkirjaani melko tiheään viimeisen vuoden aikana. En kuitenkaan laita sitä tänne näkyviin. Ehkäpä, jos sattuisit lukemaan tämän, osaisit kuitenkin yhdistää viestin itseesi.
Siitä on nyt kolme viikkoa, kun näin sinut viimeksi. Silloinkaan en varmaan sanonut mitään, kaikki on ollut vähän omituista tapaamisen jälkeen, mutta ehkä katseestani huomasit, että olin varmasti nähnyt sinun olevan paikalla jälleen kerran.
Yleensä puhuminen ei tuota minulle ongelmia, ja puhun välillä silloinkin, kun ei pitäisi.. silti, se on aika vaikeaa, kun sinä olet paikalla. Nähdessäni sinut en tiedä, mitä sanoa, tunnen itseni epävarmaksi ja sitten sanonkin aina jotain vähän hassua, koska olen hermostunut ja jännittynyt. Samaan aikaan olen kuitenkin niin iloinen, etten osaa olla hiljaakaan ja kaikki saattavat ajatella, että "onpas tuo aina pirteä".
Olit ollut kaverisi kanssa chatissä, kerroit teidän pelleilleen siellä; väittäneen olevanne vähän muuta kuin mitä oikeasti olette. ..En tiedä, kauanko te ehditte viettää siellä aikaanne, mutta yksi, kenelle te juttelitte, olin minä. Tässä ei ole mitään järkeä, mutta kerran näin unessani, että tapaisin sinut sattumalta chatissä, juttelisimme, ja sitten tajuaisin, että puhunkin sinulle. ..En ikinä uskonut, että näin todella kävi. Tajusin vain tämän vasta myöhemmin.
Sinä, PrinssiMakeiseni, ..tuo nimi liittyy hieman lempinimeesi, muuten.. Saatat olla vielä paljon hermostuneempi ja ujompi kuin saatoin kuvitella, tai ..ehkä sinua ei kiinnostanutkaan tai olit jo jonkun toisen prinssi. ..En tahdo häiritä sinua, yritän toimia jotenkin normaalisti, niin kuin nyt sitten on mahdollista, koska niin taitaa olla parempi... Ettei kukaan vaivautuisi vielä lisää.
Turvallinen, mukava, auttavainen ja ystävällinen. ..Ehkäpä sinä olet sitten prinssini vain mielessäni. Hymyilen silti itsekseni aina kun näen sinut. Ehkä jokin päivä vielä jutellaankin jotain.. -toivoo-
Siitä on nyt kolme viikkoa, kun näin sinut viimeksi. Silloinkaan en varmaan sanonut mitään, kaikki on ollut vähän omituista tapaamisen jälkeen, mutta ehkä katseestani huomasit, että olin varmasti nähnyt sinun olevan paikalla jälleen kerran.
Yleensä puhuminen ei tuota minulle ongelmia, ja puhun välillä silloinkin, kun ei pitäisi.. silti, se on aika vaikeaa, kun sinä olet paikalla. Nähdessäni sinut en tiedä, mitä sanoa, tunnen itseni epävarmaksi ja sitten sanonkin aina jotain vähän hassua, koska olen hermostunut ja jännittynyt. Samaan aikaan olen kuitenkin niin iloinen, etten osaa olla hiljaakaan ja kaikki saattavat ajatella, että "onpas tuo aina pirteä".
Olit ollut kaverisi kanssa chatissä, kerroit teidän pelleilleen siellä; väittäneen olevanne vähän muuta kuin mitä oikeasti olette. ..En tiedä, kauanko te ehditte viettää siellä aikaanne, mutta yksi, kenelle te juttelitte, olin minä. Tässä ei ole mitään järkeä, mutta kerran näin unessani, että tapaisin sinut sattumalta chatissä, juttelisimme, ja sitten tajuaisin, että puhunkin sinulle. ..En ikinä uskonut, että näin todella kävi. Tajusin vain tämän vasta myöhemmin.
Sinä, PrinssiMakeiseni, ..tuo nimi liittyy hieman lempinimeesi, muuten.. Saatat olla vielä paljon hermostuneempi ja ujompi kuin saatoin kuvitella, tai ..ehkä sinua ei kiinnostanutkaan tai olit jo jonkun toisen prinssi. ..En tahdo häiritä sinua, yritän toimia jotenkin normaalisti, niin kuin nyt sitten on mahdollista, koska niin taitaa olla parempi... Ettei kukaan vaivautuisi vielä lisää.
Turvallinen, mukava, auttavainen ja ystävällinen. ..Ehkäpä sinä olet sitten prinssini vain mielessäni. Hymyilen silti itsekseni aina kun näen sinut. Ehkä jokin päivä vielä jutellaankin jotain.. -toivoo-
Vastaukset 14
Vanhimmat
Toivottavasti näit prinssisi ja meni hyvin. Ei ole mitään viisaita sanoja jaettavana, kun on niin vieras tilanne.
..mutta viikonlopun jälkeen tulee taas maanantai. Ehkäpä sitten :)
kaipa sitä kuka tahansa sekoilee ja sählää jos on ihastunut. Vain yksi on kommentoinut viestiini, ja hänkin on omia tuttuja. ..Ehkäpä minä sitten itse laitan tänne mietteitäni. Hyvä paikka pitää nettipäiväkirjaa. Ehkä ei sentäs. Kuka tahansahan voisi lukea sen. :)
Sinä tulitkin.. Näi sinut tänään, ja ..yhtäkkiä huomasin sinun seisovan siinä lähettyvillä. Olisin tullut juttelemaan, mutta hermostuin yhtäkkiä niin ..paljon, etten pystynyt. Olisi pitänyt tulla, toivon, että olisin voinut.. Sain sentään jutella vähän kanssasi sitten myöhemmin, kun harjoiteltiin. ..Parinasi on erilaista olla kuin muiden, ..ja jotenkin oletin, ettei paria vaihdettaisi niin pian.. harmi.
Kun selvisin sateesta kotiin, otin kännykän taskustani ja aloitin viestiä sinulle. En sitten lähettänyt sitä, ajattelin, ..jos näen sinut taas pian ja sitten uskaltaisin jutellakin jotain..
Hyvää yötä sinulle. ..Tiedä sitten, luetko ikinä näitä, mutta jos luet, niin ..tiedät sitten ennemmän kun mitä päältä päin näkyy.
Näin sinut taas, ja ..näetköhän mitään silmistäni, kun katson sinua. Välillä hämäännyn ja ajatuksenjuoksu lakkaa hetkeksi. Katsot minua ihmetellen, mietit varmaan, "mikä tota vaivaa". Arvaahan? ..sinä. Läheisyydessäsi on hermostuttavaa ja jännittävää olla, enkä taida silloin muuta ympärillä olevaa huomatakaan, ja ajatukseni ovat sekaisin.
Toisaalta toivon, ettet näkisi viestejäni, ja toisaalta .. no, ehkä näissä on jotain selittävääkin. Enhän tiedä edes varmaksi, käytkö täällä.
Olen kerran luullut ystävällistä käytöstä vähän muuksi, kuin mitä se on ollut. Minä olin se hiljaisempi, ja tämä toinen henkilö tuli silloin tällöin juttelemaan. Ei siinä kummempia sanottu, mutta jotenkin minulle tuli silti sellainen mielikuva, että siinä saattoi olla jotain muutakin. Olinpa väärässä, siinä ei ollut mitään, myöhemmin tajusin sen itsekin.
En muuten ole kovin arka puhumaan, esitelmäpelostakin olen päässyt eroon, ..mutta oikeasti kiinnostavalle henkilölle on vaikea puhua.. jos hän ei aina reagoi iloisesti hymyillen tai muuten niin, että saisin sen kuvan, että häntä huvittaisi jutella minulle, minä aika nopeasti jätän puhumisyritykset. Kai alitajunnassa pyörii ajatus siitä, että kun tämä juttelemaan kiinnostunutkin henkilö ei sitten ollutkaan kiinnostunut, niin joku, jonka puhumishalukkuudesta en ole varma, ei halua edes jutella oikeasti ja minä vain häiritsen häntä.
Olen helpottunut nähdessäni sinut; ainakin olet kunnossa, vaikka lehdissä kirjoitellaan koko ajan kaikenlaisista onnettomuuksista. Olen iloinen nähdessäni sinut, vaikkei sitä tosiaan aina huomaisi. Harmittelen mielessäni sitä, että en jotenkin pystynyt tuosta noin vain tekemään mitään ratkaisevaa. Jos nolaa itsensä tarpeeksi monta kertaa, ei se itse tekeminen enää harmita. Se kyllä, mitä sitten tapahtuisi, jos se tekeminen menisi pieleen.
Tietenkin on niin, että jos ei edes yritä, ei voi voittaakaan.
Kylläpä alkaa väsyttää. Öitä sinulle, toivottavasti et stressaa asioista yhtä paljon kuin minä. Varmaan näen sinut taas ensi viikolla. Tapahtuisikohan jotain?
Kävin kotona Tuusulassa lyhyellä vierailulla. Eilen iltapäivällä menin sinne parhaan kaverini kyydillä, ja tänään tulin bussilla ja junalla Helsingin kautta takaisin. Huomasin, että on aivan sama, missä on, kun ajatuksethan ovat pään sisällä, ne seuraavat kaikkialle. Vaikka tietenkin on eri asia viettää aikaa kotona vanhempien ja koiran luona kuin omassa seurassa.
Mulle tuli tässä mieleen yksi juttu, josta en ole sanonut sulle mitään.. eli, miksi lähin niin aikaisin sillon kun tavattiin. Syy et ollut sinä, et sanonut väärin etkä tehnyt mitään väärin. Kun vielä tosiaan sanoisin tämän sulle. Ite onnistun hyvin sähläämään.
Mun kännykkäviesteissä ei usein ole oikein ollut mitään varsinaista asiaa. Halusin vaan lähettää jotain, kun usein en osannut sanoa mitään kun näin sut. Oikeassa kyllä olit siinä, että ne eivät ole sama asia tietenkään kun oikeasti juttelu, vaan kylmempiä.
Toivottavasti nään sut tänään. Ja jos sulla ei olisi kiire..ja jos en ite panikoi näkiessäni sut, yrittäsin sanoa jotakin.
ai perhosia vatsassa? ei, vaan norsuja.
Ööh, sepä se. Okei. Taisin sählätä jo kauan sitten.. oisinpa tajunnut. Hitsi.
Sain ruotsin kurssista parhaan arvosanan, enkä ymmärrä, miten saatoin mokata niin. Ensimmäinen viestini sisälsi yhden sanan, jonka merkityksen tajusin tänään ruotsin tunneilla. "Upptagen" tarkoittaa kyllä varattua, mutta ei siinä mielessä kuin mun piti kysyä. Sitä ei voi käyttää kysymyksessä, seurusteleeko joku. ..ja sitä mun piti sillon aluksi kysyä.
Eli, ..mä sähläsin jo ihan alussa. Ymmärsit oikein, mitä kysyin, mutta mun kysymys oli väärä. Ehdin siinä sitten ajatella, että hitsi, ehkä olisitkin vapaa.
Mutta, ..vaivasin sua monesti ja olen pahoillani siitä. Omaa sotkuani. Joogaa harjotellessani satutin jalkani, kun mullahan on aika huono tasapaino, ..varmaan ensi viikkoon pysyn poissa urheilusta.
omituista olla poissa sieltä. Kelloa tule katsottua vähän väliä; mitähän ne nyt tekevät siellä. Sitten nilkkaan tuntuu tai jotain, ja toivon vaan ensi viikolla pääseväni.
Tekisi mieli viestittää sinulle ja kysellä, miten on mennyt, mutta se ei taida sopia tilanteeseen. Nenä, huvittaa suurensuuresti olla paikalla maanantaina... Toivottavasti sinulla kuitenkin menee hyvin... -hymyilee varovasti-
ollut siellä, outoa olla kotona ja yrittää välttää tekemättä mitään jaloilla. ..Tekisi mieli viestittää ja kysyä, miten menee.. mutta ehkä ei olisi sopivaa.. Toivon kuitenkin, että sulla menee hyvin. Mukavasti. Kivasti.. okei:)
treeneissä tänään, ..omituista keskiviikkoiltaa viettää varoen tekemästä mitään ihmeellistä jaloilla. Maanantaina sitten innostuneensti taas mukaan. Toivon, ettei kukaan astu varpailleni, tai jalkasärky palaa. Ehkä kuitenkin suurempi vaara on se, että isken itse jalkani johonkin.
Mieli tekisi viestittää ja kysyä, miten sinulla menee, mutta.. en tiedä, ei ehkä olisi sopivaa. Toivottavasti kuitenkin menee hyvin. ..Kivasti. Mukavasti, ..-varovainen pieni hymy-
voi nenä ja ...äh. Hitsi, kamala, mä huomasin että nuo kaikki 3 versiota tuli tänne. Ööh. Luulin, että palvelin oli tukossa, tai siinä oli jotain. ..vai oliko se muka vain mun koneella. no, eipä tätä kovin moni taida lukea.. öh. ja jos tämä eräs tietty joku sattuisikin käymään täällä, hän.. no, tuskin ihmettelisi, että käy joskus jotain hassua.
(-Nimesi-), minulla olisi paljonkin puhuttavaa, mutta kun näen sinut, en vain saa sanottua oikein mitään. Varmaa on, etten kuitenkaan enää häiritse sinua millään tyhmillä kysymyksillä tapaamiseen liittyen. Tässä nyt yritän vielä kuitenkin selvittää jotakin. Älä ihmettele.. Luulen nimittäin, että tämän kaiken selittäminen sinulle kasvokkain voisi olla ..no, aika vaivalloista minulle, saati sitten aikaa vievää ja vaivaannuttavaa sinulle. Haluan kuitenkin kirjoittaa tänne. Ehkä luetkin nämä. Joku näitä on ainakin joskus käynyt katsomassa.
En tiedä, huomasitko, mutta jo aika kauan sitten sillon tällön katselin suuntaasi. Olit mielestäni söpö. Mukavan näköinen. Aito. Auttavainen. Kärsivällinen. Sen jälkeen kun tapasimme ja sain tietää sinusta vähän enemmän, ..sen jälkeen kun näin sinut, näytit jotenkin aina vielä hämäännyttävältä kuin aiemmin.
Joskus huomasin, että katsoit takaisin, tai jo ennen, ennen kuin itse katsoin. ..Mietin hetken, että..."olisiko mahdollista...", mutta sitten .."se huomasi, että mä tuijotan ja ärsyyntyi". "Sen mielestä mä teen jotain hassusti". Kuulostaa jo vähän tutummalta minulle.
Kun tavattiin, taisin vahingossa sanoa sinua "kaveriksi", vaikka en ole ikinä ajatellut sinua "kaverina". Ja se "kaveri" taas, jonka puhuin tapaavani seuraava päivänä, oli yksi tuttu ruotsinkielisestä kansanopistosta, jota kävin 2002-03. ..Ei edes miespuolinen henkilö. En tiedä, minkälaisen kuvan saatoit saada minusta puheideni perusteella. Olin hermostunut ja pälisin ties mitä outoa. En tiedä, miksen heti korjannut, kun puhuit baarista ..en käy niissä. Olen varmaan aika koulutyttömäinen edelleenkin, paitsi sentään hieman paremmalla itsetunnolla varustettuna kuin lukiossa. Jos olisin lukiossa nyt, ja samoissa treeneissä kanssasi, ... en tosiaan olisi uskaltanut puhua sinulle mitään. Ikinä. Saati tehdä millekään asialle mitään. Pienestä pitäen olen ollut vähän liian puhelias. Moni ei uskoisi, kuinka ujo saatan joskus olla. Ehkei minua helposti uskoisi araksi. Mutta moni asiahan riippuu tilanteesta.
Viimeksi, kun yritin puhua sinulle treenien jälkeen.. halusin vielä selittää jotakin..vanhaa, eli miksi lähdin silloin kun tapasimme. En tiedä, sanoinko mitään ymmärrettävää. Olisi tietenkin ollut vähemmän vaivaunut tunnelma, jos en olisi taas aloittanut siitä...Tarkoitukseni ei ollut saada sinua vaivautuneeksi, vaan yrittää selittää jotakin omassa mielessäni melko paljon pyörinyttä asiaa..ja jos se mahdollisesti olisi käynyt sinunkin mielessäsi. Silloin kuitenkin kun tapasimme, ..en tiedä, lähdinkö mitenkään omituisen aikaisin mielestäsi. Puhuit "keskustaan päin" menemisestä, ja ajattelin, että sinua huvittaisi jo kokonaan lähteä pois; joku kaveri tai muu tuttu odottaisi, ..vaikka sanoitkin, ettei sinulla olisi mitään ihmeellistä sinä päivänä. Sitä ajatustakaan en saanut pois mielestäni, etteikö mahdollinen tyttöystävä odottaisi jossain. En lähtenyt siksi, että olisit sanonut mitään väärin, tehnyt mitään väärin, tai että itse olisin kiirehtinyt mitään poikaystävää tapaamaan. Kun sellaista ei ole.
Kaikki, muuten, mitä olen kirjottanut "PrinssiMakeiselle" eli sinulle (varmasti tunnistat itsesi, jos luet tätä) tässä viestiketjussa, on totta. Tästä eteenpäin, tosin, hillitsen selittämishaluni paremmin. Tai siis hillitsen ne. Tähän mennessä en ole tainnut onnistua siinä vielä kertaakaan. ..Ja taas muutaman kerran kun minulla olisi ollut jotakin muuta sanottavaa, ...hermostuin saman tien kun näin sinut. Tiedä sitten, huomasiko kukaan mitään, mutta ehkä sinä huomasit, etten oikein pystynyt keskittymään lähistölläsi.
Se, mitä sanoit viimeksi kun näimme, ..no, minä ymmärsin.
Pitkä yksinpuheluketjuni päättyi tähän. :)