En enää osaa nauraa, jos se nauru silti pääsee, huomaan sen olevan teskentelyä. En nauti enää mistään, olen vaan ahdistunut ja helposti vetäydyn omiin nurkkiini ja ajatuksiini. Menetin työpaikkani, kotini, sukulais suhteeni , tyttöystäväni, ihan kohta autoni ja siitä voitte loput arvata. kaikki meni. nuo eivät ole mitenkään tärkeys järjestyksessä. En ole kovin vanha, mutta koko tähänastinen elämäni on ollut vaikeaa. Joskus asuin jopa vuoden asuntovaunussa. Siitäkin hajosi lämmittimet talvella , jouduin laittamaan auton sisä lämmitimiä peiton alle että pärjäisin yön yli. sellaisesta tilanteesta nousin, pärjäsin ja olin onnellinen. Nyt taas kaikki vietiin. Olen ihan liian väsynyt aloittamaan taas alusta. Eihän minulla ole enää edes kukaan auttamassa. Sekin syö miestä että tiedän etten itse sotkenmut asioitani, jouduin petoksen uhriksi. mitä teen. Ainut asia joka pitää mut nyt hengissä on se että tiedän että yksi ihminen satojen kilometrien päässä välittää minusta. Laihalta lohdulta sekin nyt tuntuu, hän ei pysty minua auttamaan ja tiedän senkin..
sitä nuoruuden innolla yrittää ja toivoo.. ja pettyy. itku linssissä viimeiseen saakka vain pettyäkseen...
sitä nuoruuden innolla yrittää ja toivoo.. ja pettyy. itku linssissä viimeiseen saakka vain pettyäkseen...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minulla ei ole edes kotia.. ollenkaan. ei omaa paikkaa missä olla. Epätoivo nakertaa sielua.
Enpä osaa muuta sanoa, kuin että otan osaa.
Toivottavasti saat elämäsi jollain tavalla parempaan jamaan. Anteeksi, mutta sitä on
vaikea auttaa näin netin välityksellä enempää. :(
Ei kait tuolta ole muuta suuntavaihtoehtoa kuin ylöspäin. Tsemppiä sulle!