miten uudelle lukiolaiselle saa motivaation kohdalleen? Tytär ei olis halunnut lukioon, mutta ei keksinyt muutakaan niin ehdotin lukiota, nyt tuntuu opiskelu tökkivän jo heti alkuunsa!! Tytär ois halunnut pitää välivuoden eikä tunnu käsittävän ettei tässä vaiheessa voi välivuotta pitää kun ei mistään töitäkään saa!! Oisko ehdotuksia mitä tehdä?
Kertokaapa lukiolaiset
äityli
71424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vaikea se on motivaatiota tyrkyttää, jos ei lukiossa haluaisi olla. Mutta olen kyllä samaa mieltä, että välivuosi tuossa vaiheessa tuskin on hyvä ajatus. Voisiko tyttösi nyt alkaa uudestaan miettiä opiskelujaan ja sitten hakea ensi kevään yhteishaussa esim. ammattikouluun?
Ymmärsinkö oikein? "Pakotit" tyttäresi lukioon? Et antanut hänen pitää välivuotta?
Kerrompas nyt yhden asian, mutta eri nimellä. Vaikkapa nyt "Tiina".
Tiina ei todellakaan tiennyt mitä hän olisi halunnut tehdä ysiluokan jälkeen. Hän ei vielä tiennyt mikä ammatti häntä kiinnostaisi.. hänestä tuntui ettei mikään. Tiina piti välivuoden. (Toki, viisaampaa olisi ehkä voinut olla mennä 10 luokalle)
No, tuon vuoden aikana hän päätti että hänestä tulee leipuri. Hän meni ammattikouluun ja valmistuu hyvää vauhtia leipuriksi. Ja on elämäänsä tyytyväinen.
Mitäpä, jos kannustaisit tytärtäsi tekemään asioita joista HÄN ITSE tykkää. Ei lukio ole sen kummepi juttu kun mikään muukaan.
nimimerkki: Mukavan äidin tytär
Anteeksi, sinähän kirjoitit vain ehdottaaksesi hänelle lukiota. Luin väärin :S
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että on ihan normaalia että alussa tökkii. Lukio on kuitenkin ihan inhimillinen koulu ja siellä varmasti pärjää jos tekee kiltisti läksyt. Itse meinasin lyödä hanskat tiskiin pitkän matikan kanssa jo ekan viikon jälkeen kun en ymmärtänyt yhtään mitään. Laudaturin siitä kuitenkin kirjoitin ja nyt opiskelen lääketiedettä. Eli alkukankeus on ihan normaalia, koska peruskoulun ja lukion vaatimustasossa on eroa ja tottumiseen menee vähän aikaa. Toivottavasti kaikki kääntyy vielä hyväksi.
Nimim. Kandi puhuu asiaa. Olen itse toiminut lukion tutorina ja tiedän että monella hyvälläkin oppilaalla lukio saattaa tuntua aluksi nahkealta,kun ysejä ja kymppejä ei tipahtelekaan enää pelkällä tunneilla viitaamisella.
kaikille vastanneille! En tosiaan pakottanut tytärtäni lukioon vaan ehdotin sitä paremman puutteessa. Tyttö ei ole mikään "tekijäihminen" kuten en minäkään vaan vähän semmoinen haaveilija ja kirjoittelija kuten minäkin. Eli amis ei mun mielestä oo oikea paikka eikä myöskään mikään kauppis ja hoitoala, tuskin se motivaatio ois niissäkään sen kummempi. Ehkä se tästä rupeaa sujumaan, ainaskin filosofia ja historia tuntuu kiinnostavan ja onhan aineista kiinnostuminen kovasti opettajastakin kiinni!!
Heippa,
ehkä pääasia on se, että tyttäresi sentään opiskelee jossain? Lukio on vähän kuin yläasteen jatkoa, jos kaverit menee niin muutkin menee.. eiköhän se siellä ala viihtymään, eikä niistä arvosanoista nyt niin kannata hätääntyä, itse en tee ylioppilastodistuksellani yhtään mitään, C:n paperit tuli vuosi sitten ja nyt pääsin kauppakorkeakouluun. Tykkäsin olla lukiossa mutta ei siellä oikeen jäänyt mitään enempää päähän.Tai no ehkä nyt jotain..;) Oletko muuten ottanut huomioon sen, että vaikka tyttäresi pitäisikin lukiosta niin jos sinä sitä suosittelit, niin antaako tyttäresi ylpeys periksi myöntää että siellä on ihan kivaa?;) Itseäni tässä mietin ja tempperamenttiani..;)