Miten cipramil lopetetaan? Olen syönyt sitä miltei puoli vuotta ja nyt olisi lopetus edessä. Ennen söin 20 mg/päivä ja nyt lääkäri puolitti annoksen 10mg/päivä. Kun olen syönyt tän uuden reseptin (10mg/päivä) niin se loppuu kokonaan, onko tämä yleinen käytäntö?
Tuntuu vähän hurjalta lopettaa se noin. Miten te olette lopettaneet lääkkeenne? (siis miten lääkäri on teille sen neuvonut).
Tuntuu vähän hurjalta lopettaa se noin. Miten te olette lopettaneet lääkkeenne? (siis miten lääkäri on teille sen neuvonut).
Vastaukset 11
Vanhimmat
ensin pienenettiin annostusta, lopulta vaan puolikas tabletti päivässä. sitte vaa lääkkeet pois ja onnea!
Mä olin kans samaa miletä et kamala vaa yllättäen lopettaa, mut kyl se onnistu vaikka olikii välil pientä pyristelyä, sitä kun tarkkailee itteään nii kovasti että "onko oireet palannu" ja kuvittelee vaikka mitä
Mut tsemppiä sulle!
Minulle puolestaan sanoi lääkäri että syö kesä loppuun. Olin syönyt puolisen vuotta vaihtelevia annoksia, ja lopuksi 15 mg:aa. Minulla ollut resepti olisi ollut 20 mg:lle, ja ärsytti ajatella että nostaisi annosta kun haluaisi jo lopettaa. Puolikkaita en viitsinyt alkaa syödä, sillä ne olisivat riittäneet varmaan ensi talveen!
Joten lopetin omin päin jo nyt. En ajatellut että se olisi jotenkin vahingollista tai vaarallista, kun kyse oli kuitenkin vain 15 mg:sta.
Aluksi lopettamisen jälkeen tuli huimausta fyysisessä rasituksessa, sittemmin on ollut kireät hermot - tunnepuoli on vähän heikunkeikun. Mitään kauheita tuskia ei kuitenkaan ole ollut. (Ei hikoilua, vapinaa tms.)
Kaiketi lääkäriä on paras uskoa, ja sanoisin että ei sitä lopettamista tarvitse pelätä, ei varsinkaan jos sen tekee maltillisemmin kuin minä. 10 mg tuskin on niin suuri määrä että siitä tulee kauheasti vaivoja jos sen jättää pois.
Kun lääke menee loppuun, eikä ole saanut aikaiseksi uutta aikaa reseptin uusimista varten, käyttö loppuu kun viimeinen tabletti on nielty. Ei siihen sen ihmeellisempiä konsteja tarvita. Ja lääkäreiden kesälomien takia uutta reseptiä joutuu odottelemaan vielä reilut pari viikkoa.
Hei,ystävälleni kävi näin. Hän söi lääkettä puolivuotta , jonka jälkeen ei enää "jaksanut" mennä uusimaan reseptiä. Parin viikon päästä tuli oireet takaisin ja mieli oli todella maassa. Ja eikun uudestaan reseptiä hakemaan. Kuukauden söi taas lääkettä ja kun piti lääkäriin mennä niin lopetti taas. Nyt on sairaalassa itsarin takia. Lääkärit sanoo että masennus syveni kun lääkkeitä on käytetty väärin.
Eivät kaikki mielialalääkkeitä syövät ole itsemurhan partaalla. Tuo tapaus oli, ja hän sitten päätyi siihen vaihtoehtoon.
Ex-kumppanini söi koko ikänsä psyykenlääkkeitä, Diapamia ja muuta, ja tappoi silti itsensä viime vuonna. Ei paljon jatkuva lääkityskään auta, jos päätyy ohi kriittisen pisteen.
Tottakai lääkkeitä tulee syödä ohjeen mukaan, mutta mielestäni siitä ei tule turhaan huolta kantaa että voiko jo lopettaa, jos kerta sanotaankin että voi.
Kun on jatkuvasti niin alakuloinen että ilman ssri-lääkettä hautoo itsaria päivittäin, ja ssri-lääkettä käyttäessään vain joka toinen päivä, niin eikö lääkkeestä silloin olekaan apua, vai onko lääke väärä, vai mitä pitäisi tehdä kun lääkärikään ei osaa sanoa mitä pitäisi tehdä (muuta kuin jatkaa lääkitystä ja toivoa parasta)? Sano sinä asiantuntijana, mikä siinä on pielessä.
Mulla tuli tossa talvella pieni tauko, jätin oma-aloitteisesti pillerit pois reiluksi viikoksi. Sitä ei olis kuulema saanut tehdä, eikä ihmekään. Mulle tuli oireiks pahoja sydämmen rytmihäiriöitä, epätodellista oloa ja jossakin välissä oli vähän pahoinvointiakin. Kun toi lääke jätetään pois, se tehdään just noin vähitellen, ensin annosta puolittaen ja sitten joka toinen päivä syöden ja lopuksi kokonaan pois.
Siis onko tuo nyt normaalia että syön puolikasta annosta kaksi viikkoa ja sitten lopatan sen? kun lääkäri ei mielestäni puhunut mitään että ottaisin tapletin joka toinen päivä...
voi olla, että se on tapauskohtaista, mutta käsittääkseni sitä ei koskaan lopeteta kuin seinään. Mulla noi oireet oli ilmeisesti hieman tavanomaista rajumpia. Aloitin just syömään puolitettuja tabletteja (normaalisti 30 mg/pv), yhden levyllisen verran, toisen levyllisen syön puolitettuna joka toinen päivä ja siinä se. Mulla oli toi annos aikanaan 20 mg, mutta burnout-oireet alkoi pahentumaan, annostusta lisättiin. Onneks sain lopultakin kesälomaa, pääsee vähäks aikaa irti duunista...
Ihmettelin lopetellessa merkillisiä säpsähdyksiä, kun käänsin päätä tai jouduin muuten keskittämään nopeasti tarkkaavaisuutta johonkin kohteeseen. Säpsähdyksen pystyi välttämään kun käänsi päätä silmät kiinni. Kyselin noista säpsähdyksistä lääkäreiltä, mutta eivät osanneet sanoa mitään. Vähennysvaiheessa riitti lopuksi pieni murunen aina kun säpsähtely pyrki pintaan. Kesti kyllä viikkotolkulla lopetella. Ettei vaan kuukausia. Siis tuon tapaisten sivuoireiden kanssa pärjäilee kun vähitellen lopettaa.
Mutta itse depression nujerrus onkin sitten eri juttu. Jotenkin tuntuu, että elämäntapaakin on muutettava pitkän päälle, jos kemikaaleihin on joutunut turvautumaan. Välillä lohduttaa tieto, että masennus on ajattelevien ihmisten tauti.
Lääkärit, jotka eivät itse syö cipramilia tai muuta vastaavaa, lukevat ohjeensa kirjoista ja siellä lopetustahti on suunnilleen viisi kertaa nopeampaa kuin todellisuudessa on kohtuullista. Lopetuksen kanssa ei kannata pitää kiirettä senkään vertaa kuin aloituksessa, jota sitäkin lähes aina yllytetään tekemään aivan älyttömällä vauhdilla.
Osta tablettien leikkuri apteekista ja jätä pieni muru annoksesta pois ja odottele vaikka viikko. Ja sitten taas uusi nokare pois. Liian vauhdikas lopettaminen voi aiheuttaa rajuja takapotkuja vielä viikkojenkin päästä. Kaikki muut senkin tietävät paitsi lääkärit!
Parempi liian hitaasti kuin nopeasti. Ei ainakaan tarvitse palata takaisin ja entistä suurempaan annokseen.