Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimus, jossa olisi tutkittu (mahdotonta) kohdetta: onko elämä helpompaa/onnellisempaa miehille vai naisille. Itse naisena olen valitettavasti viimeistään menkkojen alettua 13-vuotiaana alkanut kadehtia miehiä. Ei kuukautisia (mulla 7pv vuoto), ei PMS-oireita (viikon sekin vitutus), ei raskautta (VAIKKA se on toki myös ihana kokemus), ei raskauteen ja synnytykseen liittyviä kurjia juttuja kuten raskausarpia, turvotusta, särkyä, supistuksia, repeämisiä, itkuisuutta, ummetusta, suonikohjuja, suonenvetoja, syömishimoja, huonovointisuutta jne.,ei vaihdevuosioireita (kauhistuin kun luin että voivat kestää 15vuotta ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä), ei vastuuta ehkäisystä parisuhteessa, ei liikuntaa haittaavia rintoja ja epämukavia liivejä (itselläni d-kuppi joten tiedän mistä puhun). Mies on biologisesti niin vapaa, elelee pelkässä pehmeässä T-paidassa eikä laske päiviä ja pelkää etteivät juhlat osu kuukautisten kohdalle... Ja silti lapset vielä tänäkin päivänä nimetä isän suvun mukaan... Uskomatonta.
Kysynkin, OLETKO ONNELLINEN NAISENA, MIKSI? OLETKO TÄYSIN HYVÄKSYNYT KUUKAUTISET jne OSANA NAISEUTTASI? YMMÄRRÄTKÖ EDES LAINKAAN AJATUKSIANI?
Olen tosi kiitollinen jokaisesta vastauksesta!
Kysynkin, OLETKO ONNELLINEN NAISENA, MIKSI? OLETKO TÄYSIN HYVÄKSYNYT KUUKAUTISET jne OSANA NAISEUTTASI? YMMÄRRÄTKÖ EDES LAINKAAN AJATUKSIANI?
Olen tosi kiitollinen jokaisesta vastauksesta!
Vastaukset 15
Vanhimmat
onko mukavaa saada helposti seksiä seuraavat 40vuotta, periaatteessa kenen kanssa tahansa, vaikka et olisikaan edes hirvittävän hyvännäköinen tai mukava nainen/tyttö?
komea, mukava mies joutuu näkemään paljon vaivaa ja 95% ajatuksista jää ajatuksiksi.
ja kuvittele rumemmat miehet, tai vähän keskimääräistä tyhmemmät. herra jumala mitä puutetiloja.. tietäisit vaan..
vaihtaisin sukupuolta heti jo tästä syystä, ja näitä syitä keksin kymmemnenkin.
ihmeessä loputkin syyt... Ja mitä teet näillä sivuilla?:)
Tuossa se tulikin - miehen elämän ainoa "ongelma".
Ja ainoa ajatus.
Me naiset emme kaljuunnu. Ei sillä, että kaljuuntumisessa olisi mitään vikaa/pahaa, mutta se on monelle miehelle melkoinen kolaus.
Ja kyllä ne vaihdevuodet miehillekin iskevät. Viimeistään sitten kun huomaavat, että ei toimi.
Itse ainakin tunnen oloni paremmaksi nimenomaan kuukautisten aikaan. Tulee jotenkin terveellinen olo, kun tietää, että kaikki toimii, kuten pitääkin. Ja olen kuukautisten aikaan yleensäkin paljon paremmalla tuulella.
Eikä lapsia välttämättä nimetä isän nimen mukaan, kyllä niitä äitinsäkin nimen omaavia löytyy.
Mutta ymmärrän kyllä, mitä haet takaa :)
koskaan hyväksynyt kuukautisiani. Inhosin niitä ensimmäisitä lähtien. 26 vuotta piti kärsiä ennen kuin sain kiristettyä lääkäreiltä kohdunpoiston. Johan on nyt helppoa. Ei veren kanssa sotkemista, ei kipuja, ei raivokohtauksia, ei tarvitse laskea osuuko sotkupäivät ja kivut johonkin menoon, ei raskauden pelkoa, seksi on paljon parempaa kuin aikaisemmin.
Kohtu on vain lihasklöntti, mikä on vain lasta varten. Jos ei halua lapsia tai lapset on jo tehty, kohtu vaan pois. Turhaa kärsiä mokoman lihäsklöntin takia.
Minä oon vaan sellanen, että mua ahdistaakin juuri se käsittämätön epäoikeudenmukaisuus, kuinka helpolla miekkoset pääsee, eikä siinä auta oman kohdun poisto. Jumalaltakaan en ole päässyt kysymään kaiken tarkoitusta;)
Rintoja olen haaveillut pienentäväni joskus... Pikkutyttönä mua ahdisti paksut sukkahousut, en koskaan ole pystynyt pitämään korkeakauluksisia villapaitoja, ja rintaliivit on ärsyttävät, mutta ihan pakolliset.
että nykyisin elämä on helpompaa, kun ei tarvitse miettiä menkkoja, ainakaan usein. Se onkin niitä harvoja, lähes ainoita hyviä ja ihania asioita, joita syömishäiriöinen käytökseni on aiheuttanut.
Vaikka olenkin nuori ihminen, tiedän, etten ikinä tule hankkimaan lapsia ja siksi olisi tuntunut erittäin epäreilulta kärsiä siitä painajaisesta joka kuukausi koko parhaan iän elämästä.
Nykyisin enää pari kertaa vuodessa, saa nähdä, voivat palatakin. Siksi pelkäänkin parantua ihan kamalasti. En tiedä, miksi verta kammoksuvaa ihmistä kutsutaan, kai sillekin oma fobian määritelmänsä löytyy. Mutta luulen, että itselläni kyse on juuri sellaisesta. Kauhistun ja meinaan voida pahoin aina kun näen jossakin verta, missä tahansa.
Tuolle miehelle, ketä kirjoitteli, niin kysymys;
mistä luulet että naisille löytyy niin helposti seuraa, oli ruma tai kaunis?
Kyllä se yhtä vaikeaa on rumalla naisella, kuin miehelläkin löytää seuraa.
Joten väitteesi ei pidä paikkaansa.
se kohdunpoisto, tai ainakin mua auttoi. Muuten, oli virhe; kärsin "vain" 23 vuotta :)
En kyllä pidä rinnoistanikaan, vaan en ala niitä leikkelemään. Voisi mennä liialliseksi kärsimykseksi. Kohdunpoisto oli pikkujuttu. En voi pitää ns. tavallisia rintsikoita; ne ahdistaa. Pidän toppia.
Paksuja sukkahousuja en koskaan pitänyt, en edes penskana. Pidin ja pidän edelleen pitkiä alkkareita.
Jumalasta en tiedä sitten mitään.
Minkäs teet kun erityisesti kaaritukirintsikat ahdistaa, mutta kaarituettomien kanssa saa hienoisesti mutta riittävästi niska-selkä -särkyä, ja mukavat topit tukee tarpeeks korkeintaan matkalla sängystä vessaan... Kokoni 70d, sen verran harvinaisempi että liivejä senkin takia vaikea löytää, saati sitten mukavia.
Tämä homma on alkanut mennä ahdistusneuroosin puolelle, paheni imettämisen jälkeen kun rintani rumenivat ja jäivät vielä vähän isommiksi!
Hjälp?
Minä en kärsi naiseudestani. Kuukautiseni eivät aiheuta liikoja kipuja, joskus otan niihin särkylääkkeen se riittää. Kuukautiskuppi vei loputkin murheet menkoista: ei tarvitse valittaa rahanmenoa, kun ei tarvitse ostaa jatkuvasti lisää suojia, ei vessassa juoksemista, kun kaksi kertaa päivässä tyhjennys riittää, ei ohivuotoja, ei epämukavaa oloa, jne. Eikä minua haittaa lainkaan vaikka menkkojen ajalle sattuisi lomamatka, häät, tai mikä vain "erikoisempi" tapaus.
Raskaudesta ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta sekin on niin yksilöllistä kuinka ongelmallista raskausaika (ja myöhemminkin) on. Ei myöskään vaihdevuosista ole kokemusta, mutta onhan tutkittu että vaihdevuodet ovat myös miesten ongelma. Ehkä vaihdevuodet tuo enemmän ongelmia, jos ei ole sinut itsensä kanssa, vaan niinkuin jotkut, pelkää ja kauhistelee vanhenemista. Ehkä joillain on niin negatiivinen kuva vanhenemisesta ja vanhuudesta, että tahtoo olla ikinuori. Ja sen huomaa yleensä jo nuorena, jos kuuluu tähän "tyyppiin": moni kauhistelee jo 25-vuotiaana olevansa "kohta kolmekymppinen" ja sitten odotellaan peloissaan sitä kolmenkympin kriisiä (mikä varmasti tulee todennäköisemmin juuri tuollaisille ihmisille).
Ihmettelin ennen kaikkea tuota ettei miehillä ole vastuuta ehkäisystä parisuhteessa? Voi sinua :)
...sinulta tota positiivisuutta hiukan Somallekin?:) Mitä keinoja miehellä sitten on ottaa vastuuta ehkäsiystä parisuhteessa kuin kondomi(harvat miehet enää vakisuhteessa suostuvat) tai vasektomia. Hormonaalisen ehkäisyn sivuvaikutuksetkin tulevat naisen kannettaviksi. Kun kysyin gyneltä, missä viipyvät miesten pillerit, hän vastasi että jarruna ovat sivuvaikutukset kuten turvotus, mielialanvaihtelut...Kumman tuttuja oireita naiselle!
Ilmeisesti ymmärsin väärin, kun ajattelin että tarkoitit tuolla sitä, että miehen ei tarvitse huolehtia ehkäisystä vaan voi harrastaa seksiä huoletta, että mies ei joutuisi vastuuseen vaikka lapsi lähtisi alulle, tms.
Mutta siltikin minusta tuntuu hassulle ajatella että ehkäisy parisuhteessa on naisen vastuulla. Minulle käyttämäni pillerimerkki sopii loistavasti (en siis kärsi pillereiden syömisestä), ja mieheni myös huolehtii siitä että pillerit tulee otetuksi (en koe huonoksi sitä, että mieskin muistaa kysyä olenko ottanut pillerin). Jos pilleri unohtuisi ottaa, niin mielestäni tuntuisi typerälle että mies syyttäisi naista siitä.
Ja muutenkin minusta tuntuu typerälle, että kondomit olisi miehen vastuulla ja pillerit naisen vastuulla. Molemmat kuuluu molemmille.
Itse pähkäilen, lähteäkö viikonloppuna vaellukselle vai ei, mieli tekis, mutta on menkat just alkanu. Aikoinaan tuli reissattua autolla kohtalaisen pitkiä päivä- ja yöreissuja, ja aina toivo, ettei matkan ajaks satu menkat. Ei hirveesti pidetty taukoja matkan aikana.
Töissä suurin osa on miehiä, ja jotenkin tuntuu, että ne pääsee yleisesti helpommalla. Mulle tulee tehtäväksi kaikki ylimääräset jutut, miehet keskittyy vaan omiin täsmätöihinsä. Enkä minä voi kieltäytyä tekemästä näitä töitä, kun pakkohan nekin on tehdä, kun kuitenkin omat hommat tökkää niihin tekemättömiin pikku hommiin jossakin vaiheessa.
Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat, ja olen pitkälti samaa mieltä kanssasi. Toisinaan olen onnellinen ja toisinaan hatuttaa ihan hirveesti nämä rajoittavat olosuhteet!
...ei saa opetella kärsimään. Ne ovat järjestelykysymyksiä joita siis voi muuttaa. Ei varmaan ole helppoa harjoitella tervettä itsekkyyttä ja oman työpanoksensa arvostamista, mutta se on mahdollista. Kuukautisista ja muista naisten vaivoista kokonaan eroon pääseminen taas on piru vieköön mahdotonta. Toivoisinpa, että JOKU osaisi opettaa mut nauttimaan naiseudesta enemmän! Nyt se on tuntunut jo kymmenen vuotta epäreilulta. Sellainen tunne jos mikä syö naista.
Ymmärrän tarkalleen mistä puhut, mutta en kuitenkaan vaihtaisi osia miehen kanssa.
Minulla on nykyään äärimmäisen säännölliset, melko niukat ja noin viisi päivää kestävät kuukautiset. Uusien pillerien myötä edellä mainittujen etujen lisäksi PMS-oireet ovat hävinneet lähes kokonaan (edellinen pilleri lisäsi niitä entisestään) ja kivut lievittyneet, vaikka kärsin niistä edelleen. Burana auttaa.
Raskauden kokemusta en kyllä luovuttaisi miehelleni, en sitten millään. Olen kai itsekäs =) Mutta se todellakin on jotain mitä haluan kokea, kaikkine turvotuksineen ja selkäkipuineen. Ja sitä paitsi mistäpä parempi syy potkaista mies noutopizzeriaan iltamyöhään? =) Vitsi vitsinä.
Ummetusta ja suonenevetoja löytynee molemmilta sukupuolilta? Liittyykö suonenvedot jotenkin erityisesti naiseuteen...? Meillä miehellä on niitä, ei minulla koskaan. Syömishimoja minulla taas on sekin edestä, mutta se on varmaan enemmän kiinni persoonastani kuin sukuelimistäni, luulisin. Ja sekin puoli on nykyään kontrollissa. Ai niin, ja ummetuksen hoidan pellavarouheella, jonka mieheni maksaa (tuloton opiskelija kun olen).
Mies maksaa myös e-pillerini. Toiseksi vaihtoehdoksi tarjosin hänelle kondomeja, mutta hän päätti näin =) Minusta itsestäni tämä on mukavampi ratkaisu kuin kondomit, koska noista pillereistä on apua myös kuukautisiin liittyvissä vaivoissa. Mieheni kontolle en ikinä uskaltaisi tuollaista muistettavaa jättää, koska hän ei muistaisi! Pillereillä voin myös tiukan paikan tullen (ei huvin vuoksi) siirtää kuukautisia esimerkiksi lomamatkan tieltä. Mökkeilyä, biletystä tai muuta vastaavaa kuukautiset eivät häiritse.
Vaihdevuosiin en vielä 19-vuotiaana sano juuta enkä jaata, tulen avautumaan tänne sitten reilun kolmenkymmenen vuoden kuluttua, jos ottaa päähän.
D-kuppi löytyy täältäkin, ja se kieltämättä joskus rassaa. Mutta mieheni niistä niin kovasti tykkää (tykkäsi B-koossakin) ja ahkerasti hellii, että poiskaan en antaisi kuin pakon edessä. Ja jos lasta ajattelee, niistä tulee olemaan vielä paljon äidillistä nautintoa ja hyötyä.
Olen onnellinen naisena. Edellämainittujen ja monien muidenkin syiden vuoksi (esim. orgasmiT). Olen täysin hyväksynyt kuukautiseni. MUTTA ymmärrän ajatuksesi täysin. Huonona päivänä mietin itse samoja, mutta onneksi hyviä päiviä on enemmän =)