Kaipaisin vinkkejä & omakohtaista
kokemustietoa tällaiseen:
Eilen päivällä, normaalissa tilanteessa
ulkosalla, sain "kohtauksen" jossa
rintojeni välistä puristeli n. 30 cm
matkalta ylä-alasuunnassa. Tuntui kuin
siinä olisi ollut putki (kehkoputki tms.?)
jota olisi kaksin käsin puristeltu kasaan.
Samalla silmissä musteni (tai harmaantui :)
ja oletin että pyörryn kun tuntui että
happi loppuu.
Sain koottua itseni, pysyin pystyssä ja tajusin lähes koko ajan mitä tapahtuu. Kohtaus kesti noin 60-90 sek.
Esim. närästystä tuo ei ollut missään tapauksessa. Tiedän sen kun minulla on hieman happovaivoja. En myöskään ollut tilanteessa
kiireinen tai stressaantunut enkä ollut väkijoukossa. (Enkä ole koskaan ahdistunut julkisilla paikoilla tai väkijoukoissa.)
Sen jälkeen hakeuduin lääkäriin työterveysasemalle.
Hän mittasi verenpaineen & otatti sydänfilmin.
Verenpaine oli 92/136. (Myös uusintamittauksessa
alapaine pysytteli samassa, yläpaine hieman laski.)
Ensimmäistä kertaa elämässäni alapaine oli
yli 85, yleensä se on aina 75-77 eikä
verenpainetta ole koskaan rekisteröity.
Sydänfilmi otettiin ja sitä hän malttoi
toisen potilaan tutkimuksen välissä vilkaista
n. puoli minuuttia... Kuulema ei ole vikaa
sydämessä ja määräsi - närästyslääkkeitä...
(Joita ei ole kuulema pakko hakea jos ei ole tarve...)
Ja pyysi tulemaan seuraavan kerran heti kohtauksen aikana niin saataisiin enemmän
varmuutta mikä se olisi. (Hmm... minuutissa lääkäriin, ei onnistune?)
- muuta huomioitavaa:
- lähes viikon ajan olen herännyt öisin varsin ilkeään tunteeseen kun kädet (erityisesti oikea) puutuvat sormiin saakka / kipulääkettä otin parina yönä, ei juurikaan auttanut
(Niskani ovat jumissa, myönnän!)
- edellisenä iltana kävelimme lenkillä yhden
loivan ylämäen ja siinä rinnassa tuntui
oudolta, mutta ei puristanut
- keväällä jouduin sydänfilmiin kun vasenta
kättä puristeli oudosti pari pvää
(yleislääkäri totesi ettei syy ole sydämessä
kun sydänfilmi otettiin),
verenpainearvot olivat silloin normaalit
- joskus sydänalasta (toisin sanoen tuosta samas-
ta paikasta kuin eilen) puristelee häilyvästi
n. 1-5 sek. ajan mutta rasituksessa en
muista sitä tapahtuneen, kävellessä kyllä
- allergioita minulla ei ole eivätkä
tuntemukset ole mielestäni astma-oireitakaan
Mistä voi olla kyse?
Onko syytä suunnata esim. kardiologin pakeille
- ja sitä kautta lisätutkimuksiin?
Perustiedot:
Olen vähän alle 40-vuotias nainen
itä-suomalais - karjalaisesta suvusta.
LÄhisuvussa mm. vaikean koronaaritaudin (vaikean sepelvaltimotaudin) aiheuttama äkkikuolema isällä, äidillä verenpainetauti & sydämen vajaatoimintaa & aivoinfarkti & dementiaa, tädeillä verenpainetautia ym., yhdellä infarkti, toisella sepelvaltimotauti (kertoi puristeluoireita olleen n. 20 vuotta ennen kuin
leikattiin n. 62-vuotiaana), yhdelle naispuolisista serkuista tehtiin pallolaajennus äskettäin alle 50-vuotiaana (kuulin siitä tänään..)
Ylipainoa on n. 40 kg, tullut vuosien
saatossa - suuren osan mielestä näytän
"hoikemmalta" kuin mitä painan.
(Onpa kilot tiiviissä paketissa, totesi
työterveyslääkärikin toukokuussa.)
Turvotusta on esim. sormissa päivittäin,
samoin alavatsassa ja käsivarsissa.
En polta (enkä oleskele savuisissa tiloissa), en käytä pillereitä. Alkoholia käytän n. 2-4 rav.
annosta kuukaudessa.
Olen lähes päivittäin ulkona. Hikilenkkejä
en vedä, mutta kävelen/pyöräilen/ ulkoilen.
Unihäiriöitä on ollut vuosia (eri syistä).
Välillä tosi väsynyt olo, olen tähän asti
luullut sen johtuvan unihäiriöstä/univelasta.
(Kuten ehkä johtuukin?)
kokemustietoa tällaiseen:
Eilen päivällä, normaalissa tilanteessa
ulkosalla, sain "kohtauksen" jossa
rintojeni välistä puristeli n. 30 cm
matkalta ylä-alasuunnassa. Tuntui kuin
siinä olisi ollut putki (kehkoputki tms.?)
jota olisi kaksin käsin puristeltu kasaan.
Samalla silmissä musteni (tai harmaantui :)
ja oletin että pyörryn kun tuntui että
happi loppuu.
Sain koottua itseni, pysyin pystyssä ja tajusin lähes koko ajan mitä tapahtuu. Kohtaus kesti noin 60-90 sek.
Esim. närästystä tuo ei ollut missään tapauksessa. Tiedän sen kun minulla on hieman happovaivoja. En myöskään ollut tilanteessa
kiireinen tai stressaantunut enkä ollut väkijoukossa. (Enkä ole koskaan ahdistunut julkisilla paikoilla tai väkijoukoissa.)
Sen jälkeen hakeuduin lääkäriin työterveysasemalle.
Hän mittasi verenpaineen & otatti sydänfilmin.
Verenpaine oli 92/136. (Myös uusintamittauksessa
alapaine pysytteli samassa, yläpaine hieman laski.)
Ensimmäistä kertaa elämässäni alapaine oli
yli 85, yleensä se on aina 75-77 eikä
verenpainetta ole koskaan rekisteröity.
Sydänfilmi otettiin ja sitä hän malttoi
toisen potilaan tutkimuksen välissä vilkaista
n. puoli minuuttia... Kuulema ei ole vikaa
sydämessä ja määräsi - närästyslääkkeitä...
(Joita ei ole kuulema pakko hakea jos ei ole tarve...)
Ja pyysi tulemaan seuraavan kerran heti kohtauksen aikana niin saataisiin enemmän
varmuutta mikä se olisi. (Hmm... minuutissa lääkäriin, ei onnistune?)
- muuta huomioitavaa:
- lähes viikon ajan olen herännyt öisin varsin ilkeään tunteeseen kun kädet (erityisesti oikea) puutuvat sormiin saakka / kipulääkettä otin parina yönä, ei juurikaan auttanut
(Niskani ovat jumissa, myönnän!)
- edellisenä iltana kävelimme lenkillä yhden
loivan ylämäen ja siinä rinnassa tuntui
oudolta, mutta ei puristanut
- keväällä jouduin sydänfilmiin kun vasenta
kättä puristeli oudosti pari pvää
(yleislääkäri totesi ettei syy ole sydämessä
kun sydänfilmi otettiin),
verenpainearvot olivat silloin normaalit
- joskus sydänalasta (toisin sanoen tuosta samas-
ta paikasta kuin eilen) puristelee häilyvästi
n. 1-5 sek. ajan mutta rasituksessa en
muista sitä tapahtuneen, kävellessä kyllä
- allergioita minulla ei ole eivätkä
tuntemukset ole mielestäni astma-oireitakaan
Mistä voi olla kyse?
Onko syytä suunnata esim. kardiologin pakeille
- ja sitä kautta lisätutkimuksiin?
Perustiedot:
Olen vähän alle 40-vuotias nainen
itä-suomalais - karjalaisesta suvusta.
LÄhisuvussa mm. vaikean koronaaritaudin (vaikean sepelvaltimotaudin) aiheuttama äkkikuolema isällä, äidillä verenpainetauti & sydämen vajaatoimintaa & aivoinfarkti & dementiaa, tädeillä verenpainetautia ym., yhdellä infarkti, toisella sepelvaltimotauti (kertoi puristeluoireita olleen n. 20 vuotta ennen kuin
leikattiin n. 62-vuotiaana), yhdelle naispuolisista serkuista tehtiin pallolaajennus äskettäin alle 50-vuotiaana (kuulin siitä tänään..)
Ylipainoa on n. 40 kg, tullut vuosien
saatossa - suuren osan mielestä näytän
"hoikemmalta" kuin mitä painan.
(Onpa kilot tiiviissä paketissa, totesi
työterveyslääkärikin toukokuussa.)
Turvotusta on esim. sormissa päivittäin,
samoin alavatsassa ja käsivarsissa.
En polta (enkä oleskele savuisissa tiloissa), en käytä pillereitä. Alkoholia käytän n. 2-4 rav.
annosta kuukaudessa.
Olen lähes päivittäin ulkona. Hikilenkkejä
en vedä, mutta kävelen/pyöräilen/ ulkoilen.
Unihäiriöitä on ollut vuosia (eri syistä).
Välillä tosi väsynyt olo, olen tähän asti
luullut sen johtuvan unihäiriöstä/univelasta.
(Kuten ehkä johtuukin?)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olet varmaankin kertonut lääkärille sukurasituksesta sydänvaivojen suhteen?
Onko kolesteroliarvosi mitattu (mainitsit vain EKG:stä ja verenpaineen mittauksesta)?
Kannattaisi varmasti tarkistaa sepelvaltimotautia ennakoivat oireet...
Kerroit niskasi olevan "jumissa".
Nuo "jumit" (selkä, rintaranka...) aiheuttavat takuulla monenlaisia kipuja ja puutumistakin.
Poikkea asiantuntijalla, joka tarkistaa tilanteen:)
Lääkäri on mittauttanu varmasti kaikki arvot verenkuva otetaan aina. Ylipaino syy.
jaksat!
Oletko oikeasti sitä mieltä, että kommenttisi ovat vaivan arvoisia?
Leikit tulella - minä varoitin!!!
että tilaa aika kardiologille.
En halua peloitella sinua mutta kertomasi sukurasitus ja ylipaino ovat asioita oireilusi lisäksi että lähtisin etsimään kardiologin vastaanottoa.
Ei minulla ollut kuin yksi varoittava oire vähän yli nelikymppisenä kunnes meno pysähtyi kuin seinään,silti julistettiin terveeksi.
En antanut periksi vaan vaadin lisätutkimuksia koska tiesin olevani sairas,muutaman kuukauden jonotuksen jälkeen tehtiin pallolaajennus.
Sukurasite itselläni aika samanlainen.
Tämä on vain minun tarinani.
Toki sinulla voi olla aivan muuta mutta se sydänpuolihan pitäisi ensimmäiseksi saada selvitettyä.
Kireät niskalihakset aiheuttavat sydänoireiksi tulkittavaa "puristusta". Välillä tuntuu siltä, että joku suurinpiirtein istuu rintalastan päällä.
Itse hakeuduin lääkäriin edellisen viikottaisen tiheälyöntisyyden vuoksi. Tuo "heti lääkäriin" -neuvo on aivan mahdottomuus. Aikani lääkärissä käytyäni sain lähetteen keskussairaalaan, jossa tehtiin Holter-rekisteröinti, mutta ei siinäkän mitään poikkeavaa löytynyt. Tutkimusten jälkeen diagnoosiksi jäi stressi ja jännitysniska.
Itse olen huomannut, että kun niska jumittaa, niin jalkaterät ja varsinkin sormet pistelevät pitkin päivää (pahinta aamulla). Hierojalla sormet muuttuvat aivan valkoisiksi ja jääkylmiksi, kuulemma veri alkaa kiertää hartiaseudulla ja sitä ei enää "riitä" ääreisverenkiertoon.
Levossa tulevat sydänoireet ovat lähes poikkeuksetta vaarattomia, mutta tästä huolimatta painostaisin lääkäriä lähettämään lisätutkimuksiin.
..teille tähän mennessä kommentoineille.
Hyvän kardiologin yht.tiedot sain jo
kun hoitoalalla oleva ystäväni häntä suositteli.
Kardiologilla käynti (& esim. sydämen &
seudun ultraääni) antanee lisävalaisua
asiaan.
Asiaa on myös hierojalle ja venytysjumppaan.
Niskani ON jumissa, samoin varmastikin
rintaranka.
Läheisen kaksi vakavaa sairautta aiheuttavat
luonnollisesti myös stressiä, joten sitäkään
vaihtoehtoa ei voi sulkea pois.
Verenpainetta mittasimme toissa iltana itse:
Alapaine oli edelleen n. 86 ja käsittääkseni
sen pitäisi olla miellään väh. alle 84, eikös?
... verenpaineen jatkuva tarkkailu.
Kaduillamme kävelee tälläkin hetkellä kymmeniä tuhansia käveliä aikapommeja, joiden verenpaine on luokassa 170/105 eivätkä he tiedä tai tunne asiasta mitään. Korkea verenpaine pysyy piilossa eikä itsestään ilmoittele. Silti he porskuttavat jopa vuosikymmenen pari noilla lukemilla eteenpäin - kunnes yht´äkkiä tulee noutaja.
Olkoon alapaineesi 86 tai 84 ei sillä ole mitään merkitystä. Vaikka alapaineesi olisi esimerkiksi 90 koko ajan, et olisi missään erityisessä akuutissa vaarassa. Verenpaine kovettaa suonia ja rasittaa sydäntä _vuosien kuluessa_. Asiaa ei kannata hysterisoida, vaan katsoa rauhassa.
Jos alapaineesi on esimerkiksi 90 ja joskus taas 80, on tämä normaalia vaihtelua, joka kertoo sydämen olevan terve. Oikeassa verenpainetaudissa kyseessä on monesti aivoista lähtöisin oleva säätelyhäiriö, joka pitää verenpaineen koko ajan liian korkealla.
Verenpaineen kuuluu vaihdella ja esimerkiksi stressikausina se voi olla korkea pitkiäkin aikoja ilman, että se olisi mitenkään epätavallista tai sairasta.
Sairaudesta puhutaan vasta, kun verenpaine on viikkoja toistuvissa mittauksissa koko ajan kohollaan.
Itsekin veikkaisin oireidesi syyksi mitä todennäköisemmin niskoja. Kyseessä voisi olla myös jokin nopea rytmihäiriö ja jos kohtaus joskus johtaa oikeaan pyörtymiseen, niin silloin tarvitaan kiireisesti sydämen rytmin tutkimista. En usko ultraäänen paljastavan mitään. Siinä ei näy kuin sydämen rakenneviat. Sepelvaltimot ja rytmiasia jää täysin auki senkin jälkeen.
http://www.naisensydan.fi/sivut/2nstauti.html