Onko asia todellakin niin, että on ihan sama vaikka antaisi lapselle korviketta imettämisen sijaan?
Kun lukee joitakin näitä imetysjuttuja niin tulee semmoinen olo.
Jos asia todella on näin niin minä ainankin annan korviketta alusta alkaen. Imetys on niin sitovaa ja joskus suorastaan vaikeaa.
Jos lapsi ei siitä imetyksestä oikeasti hyödy jotain niin minä en kyllä enää siihen rääkkiin lähde..
Mitä mieltä te olette asiasta?
Kun lukee joitakin näitä imetysjuttuja niin tulee semmoinen olo.
Jos asia todella on näin niin minä ainankin annan korviketta alusta alkaen. Imetys on niin sitovaa ja joskus suorastaan vaikeaa.
Jos lapsi ei siitä imetyksestä oikeasti hyödy jotain niin minä en kyllä enää siihen rääkkiin lähde..
Mitä mieltä te olette asiasta?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei ole hyödytöntä, eikä ole ollenkaan sama asia antaa korvikkeita! Jos - syystä tai toisesta - ei todella pysty imettämään, jäävät vaihtoehdoksi korvikkeet. Nimestään huolimatta paraskaan korvike ei korvaa äidinmaitoa! Eli jos suinkin pystyy, on imetys mielestäni vähintä, mitä vauvansa eteen voi tehdä. Äidinmaito on vauvan luontainen ravinnonlähde; se suojaa allergioilta ja sairauksilta. Itse imetystilanne on myöskin tärkeä. Rinta ja pullo eivät ole sama asia.
mielestäni ainakin kun matkustelee paljon. Kaikkia kuutta olen imettänyt ainakin puoli vuotta ja toisia ylikin eikä kellään ole allergioita eikä tullut korvatulehduksia tiedä sitten johtuuko siitä. Omalta kohdaltani olisin ainakin kokenut hankalaksi maailmalla pullojen pesun ja maidon tekemisen jauheesta.
Ei se korvikkeiden anto tee äidistä tai lapsesta huonompaa ihmistä. Mutta minusta imetys on silti helpompaa. Rintamaidosta lapsi saa tautien vasta-aineita. Maito on aina mukana ja sopivan lämmintä. Imettämishetkellä saa itsekin rauhoittua ja ladata vähän pattereita.
Toinen lapseni tosin oli maitoallergikko, imetyksestä huolimatta. Jouduin itse karsimaan omaa ruokavaliota, ettei hän saa oireita. Parempi tosin meillä että imetin. Olisin joutunut läträämään apteekin maidoilla, enkä halunnut ruveta totuttamaan vauvaa niihin, kun omaakin maitoa vielä tuli.
Meillä imetys on onnistunut hyvin kummallakin, onneksi. Ensimmäistä imetin vuoden ja toista 11kk. Nuoremman kohdalla siirryttiin hiljalleen viimeisenä kuuna kauramaitoon. :)
Imetyksen ylivertaiset edut verrattuna korvikeruokintaan on todettu lukemattomissa tutkimuksissa (artikkeleita aiheesta löytyy paljon vaikka Googlella - tai tsekkaa esim. imetys.fi tai imetystukilista.net).
Imetys ehkäisee sairauksia ja allergioita ja on muutenkin lapselle JA äidille tärkeä tapa tutustua toisiinsa ja saada läheisyyttä ja turvaa. Imetys ei siis ole pelkkää ruokintaa, vaan paljon muutakin.
Imetys on myös helppoa, siis sitten kun sen saa sujumaan (alussa voi olla tosi hankalaakin, mutta niinhän lapsenhoidossa aina... myös pullottelussa usein!) Ei tartte pestä pulloja, maksaa maidosta, pohtia et joko tää maito on seissy pöydällä liian kauan, missä sais pullon lämmitettyä jne.
Mä oon imettäny kohta täysimetyksellä puoli vuotta ja ihan itkettää, kun kohta alkaa kiinteet ja imetys alkaa vähitellen vähentyä :) Vuoden ikään ainakin tähtään silti osittaisimetyksellä. Saapi sitten suoraan siirtyä "tavallisiin" maitoihin.
Suomessa on muuten vallalla vähän semmoinen mentaliteetti, että imetyksen eduista ei uskalleta puhua kovin kovaan ääneen, ettei "syyllistettäisi" korvikeruokintaan joutuneita / sen valinneita. Musta tää on hölmöä. On selvää, et lapsen ruokinta keinolla millä hyvänsä on se tärkein asia, mutta kyllä imetykseen tarttis myös kannustaa!
vauva saa kieltämättä tiettyjä vasta-aineita äidiltä, mutta ensin tietysti äidillä pitää olla niitä! eli flunssa yms epidemioissa ei imetyksestä apua ole vaikka toiset niin väittääkin. itseasiassa voi käydä niin että yskivä ja nuhainen äiti tartuttaa lapsenkin! sama riski pullolla, mutta ehkä hieman pienempi varsinkin jos isä hoitaa osan ruokintaa..
ne allergia ja astmaperusteet ei oikein päde ainakaan todella kattavien tutkimustenkaan mukaan ihan taatusti ja näppituntumalta ei yhteyttä kyllä ole havaittu. päinvastoin. useammassa perheessä pisimpään tissillä viipynyt voi olla allergisempi kuin se lapsi joka ei tissiä syönyt ollenkaan.. sattumaa tietysti, mutta se sattuma kun osuu molemmille lapsille, niin se on sen perheen totuus, muusta viis.
itse kuitenkin koin tissin helpoksi tavaksi. meillä vaan yksi on täysimetetty ja kaksi jotenkuten ja yksi ei oikeastaan lainkaan. arvaas kuka meillä on ollut tervein ja kellä kaikki allergiat, atopiat, korvakierteet sun muut?? niinpä... pullossa on tietysti puolensa enkä ainakaan karttaisi sitä kokonaan. jos vielä vauva taloon tulisi niin varmasti alkuun imettäisin mahdollisimman paljon kun muutenkin on vauvassa koko ajan kiinni, sitten vähitellen luovutus pullolle. tuosta asiasta en ala enää parikuisen kanssa taistelemaan! eli ongelmana ei ole ollut edes maidon loppuminen vaan se että sitä tulee niin runsaasti ettei vauva viitsi sitten vaivautua kun se vähenee ja pitäisi imeä innokkaammin. pumppu ei onnistu tissin mallista johtuen - kokeiltu on useampi malli ja se on jo sitten ihan pelleilyä jo..
kukin tekee tavallaan tuo on ja olisi minun versioni koska siinä mahdollinen hyöty olisi käytetty ja haittoja voi vaan arvailla. isojen lasten imetystä en ymmärrä ollenkaan kun maito on jo sokeria ja sen riskit tiedetään!
Nyt kun on paljon ADHD:ta ja varsinkin amerikoissa. Niin on alettu tutkia että oisko merkitystä sillä että on muotia olla imettämättä??
Sehän jo tiedetäänkin että äidin ternimaito on vauvan aivoille erittäin tärkeää ja näinhän on luonto tarkoittanutkin. Niitä tärkeitä aine osia ei voida korvikkeilla korvata.
Kannattaa miettiä tarkkaan ja pohtia arvoja.
Kaikkien noiden vastauksien jälkeen minua ihmetyttää nykyinen imetysvastaisuus. Tai ainankin tällä palstalla sitä esiintyy.
Mikä järki on sitten sanoa, että on ihan sama vaikka antaa korviketta?
Ilmeisesti imetyksestä on sitten kuitenkin hyötyä. Eli varmaan imetän seuravankin lapsen jos maitoa tulee yms...
Minäpä luulen, ettei imetystä uskalleta kehua, koska pelätään korviketta antavien äitien syyllistyvän. Tämä on yksi nykyajan outo ilmiö: äitiä ei saa "syyllistää". Totuus on kuitenkin, että syyllistÄminen on vaikeaa. Jotkut syyllistYvät - ja siihen on omat syynsä.
Minä kannatan pitkääkin imetystä; en usko alkuunkaan hammaslääkärien sokeri-höpinöihin. Luonto on ihmistä viisaampi, uskokaa pois. Toki voi imetys olla vaikeaa alkuun tai vaikka koko ajan - muttei kaikki elämässä ole helppoa, eikä heti pidä luovuttaa.
Nyt varmaan joku syyllistyy, mutta imettämisen tärkeyden vähättely ja korvikkeiden kehuskelu johtuu osittain myös nykyäitien mukavuudenhalusta: ei olla valmiita uhrautumaan yhtään.
Minulle on taas tullut se kuva, että meitä vähän imettäneitä äitejä on "arvosteltu" siitä, että olemme antaneet "periksi" ja lopettaneet imetyksen aikaisin.
Minä imetin osittain esikoistani 4,5 kuukautta ja kuopusta 1 kuukauden. En lopettanut itsekkäistä syistä vaan ajattelin sekä itseäni että lapsiani. Rinnanpääni tulivat niin kipeiksi, että verta tuli paljon. Lapsi oksensi kaiken maidon, jonka oli jo juonut ja annoin siis lapselle pullosta. Tätä kesti koko sen ajan kun imetin.
Sitten molemmilla kerroilla minulle tuli 3-4 rintatulehdusta ja aina antibioottikuuri. Ei ollut lapsen mahallekaan hyväksi nuo kuurit. Kaikkeni tein, että olisin voinut imettää pidempään, en luovuttanut vaan itkien ja hammasta purren imetin.
Kuopuksen kohdalla sitten kysyin lääkäriltä apua, että voisin lopettaa sen "kärsimyksen" ja sainkin apua. Siihen menessä (kuukauden imetyksen aikana) minulla oli ollut jo 3 rintatulehdusta.
Olin siis valmis uhrautumaan, mutta rintani eivät olleet tässä jutussa mukana!
Imettäminen on tärkeää yhdessäoloa lapsen kanssa, mutta sen läheisyyden voi antaa myös silloin, kun antaa pullosta maitoa.
Omat lapseni eivät ole allergisia ja muutenkin ovat perusterveitä lapsia vaikka ovatkin olleet päiväkodissa pienestä pitäen.
Jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee imetyksen suhteen.
mainitsematta."Jos et ole puolellamme olet meitä vataan" lause pätee hyvin imetyskeskusteluun. Kriittinen pohdinta siihen ei kuulu ja se on hämmästyttävää kun puhutaan niinkin koulutetusta väestöstä kuin suomalaiset. Oli ilo lukea kysyjän pohdintoja.
Imetystä siis suositeltiin alunpitäen täysiaikaisille hyväkuntoisille lapsille ja tervelle äideille.(Joillekkin lapsille lisäruoan antaminen on sairaanhoidollinen toimenpide eri syistä, ei mielipide/tahto/halu kysymys).
Tämä tarkoitti sitä, että esim. keskosilta ei HETI vaadittu vain rinnan imemistä ja että äiti joka tupakoi/juo paljon, käyttää huumeita tai tarvitsee jotakin erityistä lääkitystä pysyäkseen toimintakuntoisena/sairastuu, jolloin ei imetys välttämättä edistä lapsen hyvinvointia.
Toisinsanoen imetyskeskustelu käydään keskiluokkaisten hyvivoivien toveiden mukaisena rusinapulla teorian mukaisesti.Poimitaan aiheesta vain itselle sopivat argumentit ja vaaditaan muide toimivan sen mukaisesti - mikä ei ole sairaanhoidon perusajatus. Sairaanhoidon tulisi taas lähteä yksilön (= äidin ja lapsen)tilanteesta - ei vain jostakin julistuksesta jota kaikkien tulee noudattaa.Esim. huumeäiti ja imetys - onko se järkevää?? No joskus on joskus ei. Siinäpä se.Erään imetysgurun mukaan huumeäidit kyllä lopettavat aineden käytön kuultuaan raskaudestaan joten ongelmaa ei ole....
Imetys sinällään on hyvä asia mikäli äidin ja lapsen kunto sen mahdollistaa, mutta mikäli näin ei tapahdu- lapselle tai äidille ei tapahdu mitään pahaa vaikka lapsi saisikin korviketta tai pullosta ruokaa.Usein pulloruoka esim. auttaa siihen että vauvalle ei tarvitse laittaa nenämahaletkua, keltaisuus/ verensokeri/paino korjautuu jne.
Itse en ymmärtänyt imetyskeskustelun kuumennuttua miksi äiti joka haluaa lapsen ei haluaisi häntä imettää- jos se on mahdollista. Toisaalta en ymmärtänyt miksi toinen äiti piti syysllistää jos esim. rankan raskauden/ synytyksen /sairauden/riippuvuuden takia imetys ei ole järkevää.
Nyt joko äiti, sairala, kätilö, terveydenhoitaja - koko ketuju syyttelee toisiaan kuten taas tämänpäivän hesarissa (imetystukiryhmä). Jotenkin tuntuu että imetystä käytetään vallankäytön välineenä ja keskustelun taso laskee lähes aina haukkumaan pohdiskelijat alimpaan helvettiin.Mikä kertoo siitä että asennetta on enemmän kuin tietoa ja suvaitsevaisuutta ei lainkaan.
Haukkuryöppyä odotellessa....
Imetys ei ole äidin mitta!
Itse imetin poikaa 11,5kk, joista 4kk täysi-imetyksellä. Nautin siitä ja rakastin imetystuokioita. Ystävälläni on saman ikäinen lapsi, jota hän imetti 2 viikkoa, koska koki sen hanklaksi. Tämä ei tee meistä kummastakaan sen parempaa tai huonompaa äitiä.
On totta, että korvikkeita antavilla äideillä on usein tarve selitellä miksi niin tekevät, eli tuntevat siitä syyllisyyttä. Mielestäni ei pitäisi. Jokainen tekee minkä parhaaksi näkee, eikä siihen ole ulkopuolisilla sanottavaa.
Tuntuu että nykyään pitäisi kaikesta päästä niiiiin helpolla. Lapsen pitäisi heti nukkua kokonaisia öitä, heidän pitäisi heti oppia syömään kunnolla, ja sitten vielä olisi mukava jos lapsi viihtyisi leikeissään yksin. Miksi? Jos ihmiset ovat niin armottoman mukavuudenhaluisia, miksi tehdä lapsia?
Lapset luonnollisesti valvottavat, itkevät, sotkevat ja kiukkuavat, roikkuvat vanhempien puntissa silloinkin kun ei olisi tarvis, ja tarvitsevat aikaa/leikkikaveria.
Tämä nyt hiukan poikkesi aiheesta, mutta ajatus oli se, että nykyään korvikkeisiin turvataan helposti, koska halutaan tehdä omasta elämästä helpompaa ja vapaampaa. Jos tämä on imettämättömyyden syy, ihmettelen miten myöhemmin sitten jaksaa kaikki uhmat, kiukkukohtaukset, unettomat yöt yms...
Mutta niinkuin jo sanottu, kukin tyylillään. Varmasti olemme omille lapsillemme maailman parhaita äitejä, riippumatta siitä mitä he ovat ensimmäiseksi ravinnokseen nauttineet!
Imetys ei ole äidin mitta tietenkään. Ja ilman muuta on selvää, ettei tarvitse/pidä imettää, jos oikeasti on joku syy olla imettämättä. Täällä mainitut äidin huume-/alkoholiongelmat, lääkitykset ja rintatulehdukset ovat sellaisia.
Mutta mielestäni pätevä syy ei ole se, että kokee imetyksen "hankalaksi". Kuten edellinen kirjoittaja jo mainitsikin, kovin mukavuudenhaluisten ja itsekkäiden ihmisten ei kannata lapsia hankkia. Mikään peruste ei ole sekään, että "kukin tavallaan". Eikä sekään, että jokainen muka on se paras äiti omalle lapselleen - mikä ei valitettavasti aina pidä paikkaansa. Pointtini siis: pelkästä laiskuudesta ja mukavuudenhalusta imetyksestä ei saa luopua. Neuvolassa pitäisi kannustaa imetykseen - ei niinkään ymmärtää huvin vuoksi korvikkeita syöttäviä äitejä!
toisaalta imetystä perustellaan juuri sillä että se on helppoa ja vaivatonta kun ruoka on aina mukana ja tarjoilulämmintä!!
itseasiassa pulloruokinnassa on monta työlästä vaihetta; osta korvike, osta pullot, pese pullot, kuljeta aina mukana pulloa, saksia ja korviketta...
sujuva imetys on kaikkein helpoin ratkaisu mitä on, mutta jos se ei suju niin silloin pullo on kyllä helpompi, mutta ei mukavuudenhaluiselle laiskurille! tiedetään, että vauva on helppo jättää hoitoon pullon kanssa, mutta lienee selvää että se pätee sekä imettäjiin että pullottajiin. tässä ehkä onkin se peruskysymys; toiselle on helppo jättää vauva toisen hoitoon ja toinen ei voi vauvastaan luopua koska on "pakko" imettää.. eli pädetään imettämisen kautta?
omakohtaisena kokemuksena voi sanoa että jo oli ympäristössä hyväksyntää kun täysimetin, mutta pullon käyttöön suhtautuminen oli jo ihan toista! ja kun vauva vielä valvoi ihan pienestä lähes kaikki päivät pieniä torkkuja lukuunottamatta ja heräili yöllä parin tunnin välein syömään yli puoli vuotta ja senkin jälkeen vielä 2-3 kertaa yössä ei kai ollut ihme ettei maitoa enää parin viikon valvomisen jälkeen juuri tullut vaikka alkuun kaikki paikat lillui siinä? eihän se että vauva nukahtaa tarkoita todella sitä että äiti nukkuu ja sisarukset nukkuu myöskään.. osa jopa tuntui epäilevän vauvan rytmin johtuvan juuri korvikkeeesta!! miten se muna ja kana juttu menikään??
niin ja kun joskus erehtyi sanomaan että on väsynyt kun ei saa nukkua koskaan edes kolmea tuntia niin kysyttiin heti että imetätkös nyt? hiisi vieköön! sehän olisi todella ollut helppoa ottaa vauva ja syöttää ja jatkaa unia, mutta kun oli noustava pullon hakuun ja vietävä se pois ettei aamulla odota pullovuori yöpöydällä..
tuossa vähän meikäläisen tunnelmia imetyksestä ja mukavuudenhalusta. tuskin alkuperäinen kysyjä valitsisi pullon jos imetys olisi ollut ihan nappisuoritus ekalla lapsella..
Olen itse ollut imetyksen kannalla aina. Olen vaan usein törmännyt suorastaan vihaisiin ihmisiin jos on kertonut imetysen eduista.
Tästä syystä rupesinkin epäilemnään jos vika onkin minussa. Mutta näköjään ei.
Ihan lääkäreissäkin löytyy niin monen eri mielipiteen kannattajaa ettei tiedä mihin uskoisi.
Ja olen samaa mieltä tuon yhden kirjoittajan kanssa, että ei voi puolustella sanomalla, että kukin tavallaan. Ja sekin on totta, että se lapsen oma äiti ei ole aina se paras vaihtoehto. Ja nyt ennenkuin joku hiiltyy, niin minä olen asunut lastenkodissa. Siellä olen nähnyt monenlaisia lasten vanhempia, joten voin kyllä sanoa, että se oma vanhempi ei todellakaan ole välttämättä se paras.
Mutta, ennekuin joku alkaa kiehua raivosta, niin jos ei todellakaan pysty imettämään syystä tai toisesta niin homma on ok.
Onhan toki vanhemmuus muutakin kuin imetystä, mutta kun ajattelee imetyksen hyötyjä lapselle niin ei voi olla kovin hyvä äiti jos mukavuudenhalun takia joku jättää imettämättä (ja nyt varmasti joku kiehuu raivosta).
Mutta, hyviä imetyksiä ihmisille.
Mutta jos ei imetys onnistu niin älkää hermostuko. Homma on ok =)
Tuo ekan lapsen imetys oli kyllä alussa yhtä helvettiä.
Imemisote oli todella hankala vauvan oppia. Sairaalassa hän sai nimittäin pullosta maitoa, kun ei ollut täysaikainen syntyessään.
Hän ei meinannut millään oppia rinnasta syömään. Yöllä sitten kömmittiin hakemaan pulloja ja lämmittämään niitä ja kokeilemaan vielä vähän imetystä. Yhteen syömiskertaan saattoi mennä 2 tuntia. Lapsi heräsi syömään 2 kertaa yössä joten ei siinä paljon tullut nukuttua. Alussa kun piti olla vielä herätyskellokin, kun lapsi piti herättää syömään (keskonen ei välttämättä herää itse vaikka olisi nälkäkin).
Mutta kun lapsi oli 2 kk vanha se onnistui vihdoin!
Joten kaikkien noiden "ihan sama mitä syöttää" kommenttien jälkeen ajattelinkin, että olen varmaan ihan turhaan nähnyt vaivaa. Ihan sama vaikka olisi antanut koriviketta pullosta.
Mutta ilmeisesti kannatta yrittää. Jospa seuraava lapsi olisi vähän helpompi tapaus..