Aamuherätys rasittavan piipittävään herätyskelloon on maanantaiaamun eräs karuimmista todellisuuksista. Ensimmäiset sanat jotka tulevat mieleen virkoamisen jälkeen ovat >>ei.. taas töihin>>.
Keitettyäni kamalan vahvaa kahvia (joka muistuttaa lähinnä moottoriöljyä), avaan parvekkeen polttaakseni aamun ensimmäisen savukkeen. Ulkoa tuulahtaa kuutiokaupalla raitista ilmaa niin, että melkein pyörryn raittiin ilman myrkytykseen.
Jos joku muu heräisi tähän aikaan ja katsoisi ulos ikkunasta, hän lähinnä hymyilisi tällaiselle ilmestykselle: ryttyinen bostoni-sätkä suussa, Aku Ankka-muki toisessa kädessä, toisessa taasen luotettava zippo. Naama muistuttaa villisian ahteria, ryppyinen ja silmät täynnä eilisen pölyn aiheuttamaa rähmää kilotolkulla.
savukkeen käryttyä yli puolen välin, olen vihdoin saanut raavittua ja kaavittua suurimman osan silmien pinta-alasta puhtaaksi, näen kerrostalorykelmän takapihalla oravan. Hetken harhakuva saa oravalle käteen kahvikupin, joka onkin kuiva käpy elikon suuressa kidassa.
Takapiha on aamulla juuri kauneimmillaan auringonvalon taittuessa talon takaa suureen vaahteraan. Tällainen kullankeltainen näky saa pahimmankin maanantai-aamun kääntymään parempaan päin.
Jos joku muukin takapihalaisista lähtisi samoihin aikoihin töihin, näkisi hän joka arki-aamu saman kankean rituaalin bostonin käryn säestämänä.
Keitettyäni kamalan vahvaa kahvia (joka muistuttaa lähinnä moottoriöljyä), avaan parvekkeen polttaakseni aamun ensimmäisen savukkeen. Ulkoa tuulahtaa kuutiokaupalla raitista ilmaa niin, että melkein pyörryn raittiin ilman myrkytykseen.
Jos joku muu heräisi tähän aikaan ja katsoisi ulos ikkunasta, hän lähinnä hymyilisi tällaiselle ilmestykselle: ryttyinen bostoni-sätkä suussa, Aku Ankka-muki toisessa kädessä, toisessa taasen luotettava zippo. Naama muistuttaa villisian ahteria, ryppyinen ja silmät täynnä eilisen pölyn aiheuttamaa rähmää kilotolkulla.
savukkeen käryttyä yli puolen välin, olen vihdoin saanut raavittua ja kaavittua suurimman osan silmien pinta-alasta puhtaaksi, näen kerrostalorykelmän takapihalla oravan. Hetken harhakuva saa oravalle käteen kahvikupin, joka onkin kuiva käpy elikon suuressa kidassa.
Takapiha on aamulla juuri kauneimmillaan auringonvalon taittuessa talon takaa suureen vaahteraan. Tällainen kullankeltainen näky saa pahimmankin maanantai-aamun kääntymään parempaan päin.
Jos joku muukin takapihalaisista lähtisi samoihin aikoihin töihin, näkisi hän joka arki-aamu saman kankean rituaalin bostonin käryn säestämänä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.