Kertokaa kokemuksia ikäerosta, kuinka paljon, vaikuttaako suhteeseen??
Meillä ikäeroa 26 vuotta, eikä se ole ainakaan vielä häirinnyt,päinvastoin.
Meillä ikäeroa 26 vuotta, eikä se ole ainakaan vielä häirinnyt,päinvastoin.
Kertokaas naiset
ikäerosta
142700
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kaikki me ollaan yksilöitä ja tunnetaan sekä toimitaan eri tavalla.
Itselläni on kokemusta suhteesta jossa toinen osapuoli oli mua kymmenkunta vuotta nuorempi - ja siihen se oikeestaan kaatuikin. Mulla oli koko ajan olo, että olen liikaa vastuussa kaikesta mikä meihin liittyi ja koin sen ahdistavaksi - koska suhteen pitää mielestäni perustua tasapainoisuuteen vastuussakin. Ja kyllä musta on mukavaa, että mun puolisoni on kokenut samoja asioita samalla ajanjaksolla kuin mäkin.
Että 26 vuotta. Siihen sanoisin vaan tylysti, "Ei kiitos".
Mutta teille toivotan kaikkea hyvää. Rakastakaa toisianne ja olkaa onnellisia. Ja rohkeutta matkaan. Rakkaus EI katso ikää.
ikäero ei merkkaa mitään. mutta käytännössä voi vaikuttaa vähän. ei paljoa
Siis... jos toinen on vaikka 16-vuotias, niin silloin 26 vuoden ikäero alkaa olla sairasta - ainakin sen vanhemman osalta. Jos molemmat ovat aikuisia ihmisiä, niin mikäs siinä. Jotenkin vaan tuntuu, että miten vanhempi voi jaksaa nuoremman elämän kokemattomuutta kovin pitkään.
Niin mä siis 25v ja kultsi 26v vanhempi.
Ainaki nyt kaikki toiminut tosi hyvin. Tosin ollaan seurusteltu vasta muutama kk.
Ajatellaan asioista aika pitkälle samalla tavalla ja jopa musa maku on sama.
Ja seksi on taivaallista..!
Tulevaisuus vaa huolettaa, toivosin et tää kestää..
Sori, mut ihmetyttää minkälainen 51 vuotias haluaa/kykenee/pystyy/kehtaa olla 25-vuotiaan kanssa???
Tietenkin 51-vuotias voi haluta olla 25-vuotiaan kanssa ja päinvastoin! Eihän ihmisen ikä ole ainoa kypsyyden mittari, eikä rakkaus kysy ovella papereita. Älä liikaa kuuntele tuomitsevia mielipiteitä, vaan luota omaan sydämeen. Kyllä suurenkin ikäeron kanssa voi suhde toimia hienosti. Kaikki on arvatenkin teistä itsestänne kiinni, ja siitä, mitä haluatte elämältä. Jos polkunne on yhteinen, mitä väliä sillä on minkä ikäisiä osapuolet ovat? Voihan olla, että suuri ikäero tuo jossain vaiheessa eteen erilaisia elämän valintoja, koska eri elämänvaiheissa ihminen haluaa eri asioita. Kuitenkin nyt kuljette yhdessä. Nauti siitä!
Niin, kiitos rohkaisevasta mielipiteestä!!
Joo, alkoi ihan suututtamaan toi et 51v ei pystyis/kykenis..niin mihin?
Päinvastoin, kun on elämänkokemusta voi suhde olla monella tavalla rikkaampi, vakaa ja turvallinen.(Meillä ainakin on kummallakin paljon annettavaa toisillemmme.) Se ei tarkoita että suhde olisi jotenkin tylsä, me ollaan sellasia tempperamenttisia "sekopäitä" kumpikin.
Onhan varmasti 51 vuotiaita, jotka eivät ikinä seurustelisi 25 vuotiaan kanssa, mut onneks mun kulta on poikkeus!
Nyt menee hyvin ja ollaan onnellisia..
Tulevaisuus mietityttää kuitenkin, en voi sille mitään..mutta ehkä pitäisi vaan enemmän tarttua hetkeen ja nauttia elämästä..
en haluaisi olla nekatiivinen suhteestasi,nauti siitä niin kauan kun sitä riittää sillä se ei tule kestämään kauan toi asia....valitettavasti
olen tällasia melkein 50v. villityksen kokeneita miehiä kaveri ja ystäväpiirissäni nähnyt ja tiedän miten ne on loppuneet....jos niillä vaimo on ne palaavat siihen tai sit jos ei niin homma etenee niin kauan kun se jaksaa sun juttujasi tyydyttää niin sängyssä kun muutenkin....mutta tollasen ikänen mies....sen kanssa arki tulee yllättävän pian....kaikissa asioissa....
Niinhän se on, että moni ei tuollaista ikäeroa tajua.Itse en seurustelisi äitini ikäisen naisen kanssa. Toisaalta, moni pitää jo sitä, että ylipäänsä haluan seurustella Naisen kanssa, syynä passittaa hoitoon. Luulisin että teillä kahdella on ihan samanlaiset mahdollisuudet onnelliseen parisuhteeseen kuin kellä tahansa muillakin rakastuneilla ihmisillä. Ymmärrystähän siinä tarvitaan, eri elämänkokemukset varmasti tuovat sekä eroavaisuuksia että näköaloja suhteeseenne. Minusta tuo panikointisi kuulostaa siltikin enemmän ihan normaalilta jännitykseltä, kun yhtäkkiä huomaa olevansa suhteessa josta on sukeutumassa jotain vakavaa. Katsele ja kuulostele rauhassa mihin suuntaan asiat etenevät ja nauti siitä että olet löytänyt ihanan naisen rinnallesi!
Onnellista talven odottelua! :-D
Totta, mitä jännittämisestä sanot..
Meillä ollut tuuria, sillä kaikki frendit on suhtautunu tosi hyvin meidän juttuun. Ehkä osin siks et kulta niin nuorekas. Kaikki ollu jotenki niin luontevaa.
Tietty sit ku joskus pitäis vanhemmille ja sukulaisille kertoa, se olis tosi vaikeeta.(eivät edes tiedä et oon lepakko)
Kiitos kommentista ja Hyvää syksyä!
Tee niinku "sydän sanoo", miltä itsestäs tuntuu:) Se on kuitenkin SUN elämä mitä elät.
Jätä muiden mielipiteet omaan arvoonsa; kuten sanoin se on SUN ELÄMÄ.
Tota mä just tarviin, musta tuntuu hyvältä NYT!!
KIITOS!
Ihastuin keväällä n. kuusikymppiseen naiseen aivan yllättäen. Sen jälkeen olen suhtautunut ikäeroon aivan eri tavalla. Olen alkanut nähdä vanhenemisen yleensäkin toisin kuin ennen. Nyt se näyttää kauniilta ja rypyt tosi viehättäviltä ja seksikkäiltä. Meille ei ole suhdetta, harmi, mutta ajattelen usein, miten ihanaa olisi suudella ja rakastella tämän naisen kanssa.
Mulle suhde vanhempaan naiseen ollu jotenki niin luonnollista. Kulta tosin hirmu nuorekas, urheilullinen, ei ryppyjä ja silleen..vaik mitä sit vaik oiskin. Se ei muuttais mitään.
Ikäero jotenki unohtuu, meillä on niin ihanaa yhdessä :)