Lainattu Aamulehdestä:
Koronnousu voi viedä monen suomalaisen kodin
Asuntolainat: Lähes kolmannes ei ole varautunut korkojen nousemiseen
millään tavalla
Kristiina Tolvanen
Asuntolainojen korkojen nousu voi viedä tulevina vuosina monen
suomalaisen kodin. Halvan rahan aikaan löysin rantein tehdyt lainapäätökset
ovat suuri riski.
- Voi olla, että lainoja myönnetään nyt niin, ettei asiakkaan
takaisinmaksukykyä selvitetä tarpeeksi, sanoo rahoitusmarkkinoita valvovan
Rahoitustarkastuksen (Rata) toimistopäällikkö Juha Savela.
Savela on huolissaan Suomen pankkiyhdistyksen tuoreesta
haastattelututkimuksesta, jonka mukaan lähes kolmannes (28 prosenttia)
asuntovelallisista ei ole varautunut lainan koronnousuun millään tavalla.
Maalis-huhtikuussa tehty kysely kertoo, että 15 prosenttia niistäkin,
joilla on lainaa yli 80 000 euroa ei ole varautunut koronnousun aiheuttamaan
lainanhoitokulujen nousuun.
Tätä pidetään huolestuttavana myös Suomen Pankissa. Ekonomisti Risto
Herrala sanoo, että kaikkien asuntolainaa ottaneiden pitäisi valmistautua
korkojen nousuun, koska korot joka tapauksessa nousevat historiallisen
alhaiselta nykytasolta.
Asuntolainan keskikorko oli Suomen Pankin kesäkuun lopun tietojen
mukaan 3,27 prosenttia.
Arviot koronnousun ajankohdasta vaihtelevat, mutta esimerkiksi Nordean
Tampereen läntisen alueen johtaja Heikki Korpela uskoo, että maltillinen
nousu alkaa ensi keväänä.
Nuorilla asiakkailla
ei aina ymmärrystä
Juha Savela muistuttaa, että pankkien omissa korkomarginaaleissa ei
ole enää paljon pelivaraa kilpailulle. Ne on hänen mukaansa vedetty jo nyt
niin alas, etteivät ne enää kaikissa tapauksissa kata edes lainaan
sisältyvää riskiä.
Sen vuoksi pankit joutuvat joissakin tapauksissa kilpailemaan
joustamalla luotonantoperiaatteistaan.
Tällaisen löysäilyn aiheuttamat riskit ovat suuria myös pankeille,
mutta pankkien taloutta yksittäisten kotitalouksien kaatuminen ei kuitenkaan
horjuta.
Pankit itse vakuuttavat käyvänsä jokaisen asiakkaansa kanssa
koronnousun riskin läpi.
Tampereen Seudun Osuuspankki laskee, selviääkö asiakas kolmen
prosentin koronnoususta ja Nordean Tampereen konttori käyttää kahden
prosentin nousuvaraa lainapäätöstä tehdessään.
Tampereen Seudun Osuuspankin yksityispankin johtaja Mikko Rosenlund
tietää, että pankin vastuu on suuri, sillä pankkiin tulee etenkin nuoria
asiakkaita, joilla ei ole realistista käsitystä edes siitä, kuinka paljon
lainaa he voivat saada. Näille ihmisille koronnousu ja siihen liittyvät
riskit eivät ole tulleet mieleenkään.
Yli 20 vuoden
lainat uusi juttu
Koronnousun riskejä lisää se, että noin 95 prosenttia suomalaisista on
sitonut lainansa halpaan vaihtuvaan korkoon eikä kolmen tai viiden vuoden
kiinteään korkoon. Koronnousu näkyy siis nopeasti lainanhoitokuluissa.
Koronnousu on entistä suurempi uhka yhä useammalle suomalaiselle myös
sen vuoksi, että lainojen koot ovat kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet
selvästi viime vuosina.
Kun vuonna 1998 ei myönnetty juuri lainkaan yli 20 vuoden lainoja, nyt
yli 20 vuoden laina-aika on jo 15 prosentilla niistä, jotka ovat ottaneet
asuntolainaa kahden edellisen vuoden aikana. Näin kertovat Suomen
Pankkiyhdistyksen kyselyt.
Lainanottajan kannattaa muistaa, että jos laina-aika määritellään heti
kymmeniksi vuosiksi, sitä ei ole varaa pidentää korkojen noustessa.
Myös lainan koko kannattaa suhteuttaa omaan tulotasoon niin, ettei
koronnousu vedä taloutta liian tiukalle.
Suomen pankki ja Rahoitustarkastus ovat olleet huolissaan todella
suurista lainoista, jotka yleistyvät koko ajan. Jo kolmannes uusista
asuntolainoista on yli 100 000 euroa.
Koronnousu voi viedä monen suomalaisen kodin
Asuntolainat: Lähes kolmannes ei ole varautunut korkojen nousemiseen
millään tavalla
Kristiina Tolvanen
Asuntolainojen korkojen nousu voi viedä tulevina vuosina monen
suomalaisen kodin. Halvan rahan aikaan löysin rantein tehdyt lainapäätökset
ovat suuri riski.
- Voi olla, että lainoja myönnetään nyt niin, ettei asiakkaan
takaisinmaksukykyä selvitetä tarpeeksi, sanoo rahoitusmarkkinoita valvovan
Rahoitustarkastuksen (Rata) toimistopäällikkö Juha Savela.
Savela on huolissaan Suomen pankkiyhdistyksen tuoreesta
haastattelututkimuksesta, jonka mukaan lähes kolmannes (28 prosenttia)
asuntovelallisista ei ole varautunut lainan koronnousuun millään tavalla.
Maalis-huhtikuussa tehty kysely kertoo, että 15 prosenttia niistäkin,
joilla on lainaa yli 80 000 euroa ei ole varautunut koronnousun aiheuttamaan
lainanhoitokulujen nousuun.
Tätä pidetään huolestuttavana myös Suomen Pankissa. Ekonomisti Risto
Herrala sanoo, että kaikkien asuntolainaa ottaneiden pitäisi valmistautua
korkojen nousuun, koska korot joka tapauksessa nousevat historiallisen
alhaiselta nykytasolta.
Asuntolainan keskikorko oli Suomen Pankin kesäkuun lopun tietojen
mukaan 3,27 prosenttia.
Arviot koronnousun ajankohdasta vaihtelevat, mutta esimerkiksi Nordean
Tampereen läntisen alueen johtaja Heikki Korpela uskoo, että maltillinen
nousu alkaa ensi keväänä.
Nuorilla asiakkailla
ei aina ymmärrystä
Juha Savela muistuttaa, että pankkien omissa korkomarginaaleissa ei
ole enää paljon pelivaraa kilpailulle. Ne on hänen mukaansa vedetty jo nyt
niin alas, etteivät ne enää kaikissa tapauksissa kata edes lainaan
sisältyvää riskiä.
Sen vuoksi pankit joutuvat joissakin tapauksissa kilpailemaan
joustamalla luotonantoperiaatteistaan.
Tällaisen löysäilyn aiheuttamat riskit ovat suuria myös pankeille,
mutta pankkien taloutta yksittäisten kotitalouksien kaatuminen ei kuitenkaan
horjuta.
Pankit itse vakuuttavat käyvänsä jokaisen asiakkaansa kanssa
koronnousun riskin läpi.
Tampereen Seudun Osuuspankki laskee, selviääkö asiakas kolmen
prosentin koronnoususta ja Nordean Tampereen konttori käyttää kahden
prosentin nousuvaraa lainapäätöstä tehdessään.
Tampereen Seudun Osuuspankin yksityispankin johtaja Mikko Rosenlund
tietää, että pankin vastuu on suuri, sillä pankkiin tulee etenkin nuoria
asiakkaita, joilla ei ole realistista käsitystä edes siitä, kuinka paljon
lainaa he voivat saada. Näille ihmisille koronnousu ja siihen liittyvät
riskit eivät ole tulleet mieleenkään.
Yli 20 vuoden
lainat uusi juttu
Koronnousun riskejä lisää se, että noin 95 prosenttia suomalaisista on
sitonut lainansa halpaan vaihtuvaan korkoon eikä kolmen tai viiden vuoden
kiinteään korkoon. Koronnousu näkyy siis nopeasti lainanhoitokuluissa.
Koronnousu on entistä suurempi uhka yhä useammalle suomalaiselle myös
sen vuoksi, että lainojen koot ovat kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet
selvästi viime vuosina.
Kun vuonna 1998 ei myönnetty juuri lainkaan yli 20 vuoden lainoja, nyt
yli 20 vuoden laina-aika on jo 15 prosentilla niistä, jotka ovat ottaneet
asuntolainaa kahden edellisen vuoden aikana. Näin kertovat Suomen
Pankkiyhdistyksen kyselyt.
Lainanottajan kannattaa muistaa, että jos laina-aika määritellään heti
kymmeniksi vuosiksi, sitä ei ole varaa pidentää korkojen noustessa.
Myös lainan koko kannattaa suhteuttaa omaan tulotasoon niin, ettei
koronnousu vedä taloutta liian tiukalle.
Suomen pankki ja Rahoitustarkastus ovat olleet huolissaan todella
suurista lainoista, jotka yleistyvät koko ajan. Jo kolmannes uusista
asuntolainoista on yli 100 000 euroa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lainattu säännöistä...
"Keskusteluissa ei saa:
Käyttää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia. Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Toisin sanoen rikot tekijänoikeuslakia, jos kopioit artikkelin lehden verkkosivulta ja kopioit sen Suomi24:n keskustelupalstalle. Viestit, joihin on kopioitu artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan."
http://keskustelu.suomi24.fi/ohje/#saannot