Jaba otti aiemmassa keskustelussa yhdessä kommentissaan autotehtailija Henry Fordin idean. Tämän fordismiksi kutsutun talousajattelun perusta oli kysyntäteoreettinen. Ford kohotti työntekijöidensä palkkoja, jotta näitä olisi mahdollisuus ostaa Ford-henkilöauto itselleen. Fordin resepti toimi ja kauppa kävi niin, että kateusefektin nostattamana muutkin alkoivat haluta Fordeja takapuolensa alle. Fordismi oli oli eräs muoto keyneslaista talousteoriaa.
Nyt Suomessa ja länsimaissa ollaan pitkään oltu kehitystrendissä, missä kuluttajien kysyntäpohjaa on vähitellen rapautettu. Tämä johtuu siitä, että palkkasumman suhteellinen osuus bkt:sta on selvästi laskenut ja palkkojen reaalinen ostovoima vähentynyt. Työllisyysasteet ovat pudonneet ja osa-aikatyö lisääntynyt. Suhteellisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on kasvanut. Kyse on tuloerojen rajusta kasvusta, mikä on tarkoittanut pieni- ja keskiluokkaisen väestön tulotason pienentymistä ja erittäin pienen pääomatuloja nauttivan desiislin kymmenyksen väestöosan tulotason moninkertaista lisääntymistä. Moninkertaistuminen on eri mittareilla osoitettavissa todella hypermoninkertaiseksi. Rikastumisesta ovat päässeet nauttimaan pääomatulonsaajat ja ne yritysjohtajat, joille maksetaan satumaista palkkaa ja annetaan kultaisia kädenpuristuksia.
Kun vain hyvin pienen väestön osan kulutuskysyntämahdollisuudet lisääntyvät huikean ennemmistön vastaavasti vähetessä, siitä aiheutuu seurauksia myös kysynnälle ja markkinataloudelle. Nyt ollaan vielä tilanteessa, missä kulutuskysyntää voidaan ruokkia halvalla velkarahalla, mutta velkahan on maksettava takaisin eikös juu. Velkojen takaisin maksu puolestaan tarkoittaa sitä, että samat rikastuneet pääomamarkkinat lohkaisevat jatkossakin leijonanosan palkansaajan tuloista. Voipa käydä niinkin, että talouden vähän ylikuumentuessa velkarahalla ostetun ansiosta, korkoleikkuri raapaisee syvemmältä, kun korkoja on niin sanotusti inflaation kiihtyessä "pakko" nostaa.
Keyenslaisen talousmallin aikana tuloerot olivat suhteellisen vähäiset ja ongelmana ei edes ollut tuloerojen suuruus, koska se voitiin progressiivisella verotuksella tasata. Pääomatuloilla elämöinnillä oli huomattavan paljon pienempi merkitys kuin nykyisin. Tällainen fordilainen systeemi takasi laajan kysyntäpohjan ja tulot menivät kulutukseen, mikä ruokki puolestaan yritystoimintaa ja työllisyyttä. Rahaa ei virrannut merkittävästi tämän ympyrän ulkopuolelle ulkomaille taikka pääomasijoituksiin. Pyörät pysyivät kierrossa ja luultiin keksityn ikiliikkuja. Keynesille eikä Fordille kuitenkaan myönnetyn Nobelin fysiikan tai taloustieteen palkintoa ikiliikkujan keksimisestä.
Kehitys on huolestuttava ja ensimmäisiä oireita sen seurauksista tultaneen näkemään Yhdysvalloissa (ja on jo nähtykin), jossa velkaantuminen on suurta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Meillä Suomessa velkaantumisraippa teki jo tuhojaan 90-luvulla, mutta saman uusiintuminen nykyisen korkotason houkuttelemana voi olla mahdollista. Erityisesti asuntoraknetaminen on pysynyt meillä kiivaana ja velkarahallahan noita asuntoja ihmiset osin tänäkin päivänä ostavat. Nyt vaan ei ole varmuutta työpaikasta eikä inflaatio tule avuksi.
Ihmettelen vähän sitä, että tavaran- ja palvelutuotannossa ei olla huolissaan kysyntämahdollisuuksien heikkenemisestä palkansaajien ostovoiman huononnuttua. Poliitikot eivät ole myöskään olleet laisinkaan huolissaan ja ay-liike on töpännyt pahemman kerran suostuessaan palkkamaltiin, jonka vastineeksi luvattiin työpaikkoja. Lupaukset ovat kuitenkin valuneet ulkomaille ja pääomasijoittajille. Työn tuottavuus on lisääntynyt rajusti, mutta palkat eivät. Osuuspankkijohatja Antti Tanskanen onkin arvellut, että kunnon palkankorotukset olisivat ruokkineet taloutta paremmin ja työllisyys kysynnän ansiosta parantunut. Tämän nyt luulisi opettaneen ay-liikettä sen verran, että työantajan sanaan ja poliitikkojen hyviin aikeisiin ei ole paljon luottamista.
Jaa, mitenkä asia koskee Keskustaa? Ei mitenkään enempää kuin koko suomalaista yhteiskuntaa. Tämä on politiikankin teon objekti ja siinä mielessä se koskee kaikkia tai luulisi ainakin koskettavan. Olisi tietysti mielenkiintoista tietää, miten Keskusta on tällaisen asian politiikassaan huomioinut. Jäätteenmäellä oli oivallusta asian keskeisyydestä ja pyrkyä myös suunnata politiikkaa siihen suuntaan, että joitain ratkaisuja löytyisi. Mutta Jäätteenmäelle kävi kuten kävi ja Keskustassa alkoivat uudet tuulet puhaltaa.
Kysynnän rapistuminen
28
969
Vastaukset
- taloustieteen professori
Talospoliittisesta mietelmästä annan arvosanaksi 1-.
Kansantaloustermin yhdistäminen markkinoinnin esimerkkiin Fordista on hauskaa.
Keynesiläisyydestä olisit kuitenkin voinut ottaa Fordin sijaan paremmaksi esimerkiksi USA:n presidentti Eisenhowerin ja hänen politiikkansa kulutuskysynnän laajentamisessa.
(Sehän ei ollut markkinatalouden liberalismia vaan verovaroilla rakennettua elintason nostoa)- paradigma
Mielipidepankin kirjoituksessa puututtiin keskeiseen asiaan nykyisen globaalitalouden riskeistä.
Sijoittajilta, ja miksei myös johtajilta, näyttää unohtuvan se tosiasia, että kulutuksen supistuminen supistaa myös uutta arvoa tuottavaa toimintaa. Muistuu mieleen Ilaskiven varoittavat sanat 90- luvun alulta. - Jaba_43
...että joskus kirjoittaisit kriittisesti edellisenn kirjoittajan kirjoituksen sisällöstä hänen tekstiään eritellen ja kommentoiden, mutta sitä et ole muistaakseni koskaan tehnyt, kun keskityt lähes yksinomaan kirjoittajan arvostelemiseen ja kyyniseen ivailuun.
Minusta on alkanut tuntua, että oma asiantuntemuksei on nollan tasoa. Olet ehkä pettynyt omaan kyvyttömyyteesi ja koetat vetää muita tasollesi.
Sinun käyttämäsi keskustelutyyli on minusta hyvin ikävää. - siinä on tyyliä
Jaba_43 kirjoitti:
...että joskus kirjoittaisit kriittisesti edellisenn kirjoittajan kirjoituksen sisällöstä hänen tekstiään eritellen ja kommentoiden, mutta sitä et ole muistaakseni koskaan tehnyt, kun keskityt lähes yksinomaan kirjoittajan arvostelemiseen ja kyyniseen ivailuun.
Minusta on alkanut tuntua, että oma asiantuntemuksei on nollan tasoa. Olet ehkä pettynyt omaan kyvyttömyyteesi ja koetat vetää muita tasollesi.
Sinun käyttämäsi keskustelutyyli on minusta hyvin ikävää.http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000010203226
On huvittavaa, millaisia talousasiantuntijoita näillä palstoilla esiintyy. Teoriat ja mielikuvitelmat menevät sekaisin ja esiin pulpahtaa aina SAK:n prpoagandistinen katsantokanta maatalouteen - niin teissä kokoomukselaisiss kuin muissa "besserwissereissä"
Minusta teidän talousvisionne ovat hauskoja, mutta sitä pidän vakavana asiana, että Korkmanilla on varaa tulla televisioon puhumaan pehmoisia EU:n maataloustukiaisista. - Otsikossa hymiö
siinä on tyyliä kirjoitti:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000010203226
On huvittavaa, millaisia talousasiantuntijoita näillä palstoilla esiintyy. Teoriat ja mielikuvitelmat menevät sekaisin ja esiin pulpahtaa aina SAK:n prpoagandistinen katsantokanta maatalouteen - niin teissä kokoomukselaisiss kuin muissa "besserwissereissä"
Minusta teidän talousvisionne ovat hauskoja, mutta sitä pidän vakavana asiana, että Korkmanilla on varaa tulla televisioon puhumaan pehmoisia EU:n maataloustukiaisista.17.9.-98 HS: “Mahtitalonpoika”-kirjan arvostelusta: “MTK-laiseen tapaan machiavellismi syrjäytti (Haaviston) rehellisyyden ja tarkoitus pyhitti keinot. Vastapuolta ärsytti iltalypsyt.”- (MTK:n toiminnanjohtaja Matti Uusitalo ja Haavisto): “He ajoivat viljelijöiden etuja niin tehokkaasti, että eurooppalaisella tasolla olleet tuottajahinnat etenkin viljoissa nousivat ylhäiseen yksinäisyyteen (70- ja 80-luvuilla). Liian hyvin hoidettu etupolitiikka vaikeutti suomalaisen maatalouden sopeutumista EU-jäsenyyteen;..”
Ökyisäntä on sitten tainnut saada oikein viran ...Pohjantähtiopistostako? Skaalasi lienee miinus yhdestä yhteen, joten aika tiukasti arvostelet, vaikka pidät kaiken muun hyvän lisäksi vielä hauskana. Ehkä tuo miinus tulee siitä, että keksin tuon hauskan osan Jaban aiemmasta tekstistä.
Niin tuo Pohjantähtiopisto tuli mieleen siitä, että taloustieteen professoreilla ei taida olla muualla aikaa antaa arvosanoja mielipidepalstalla kirjoitetuista mietelmistä. Lienetkö kansantaloustieteen, liiketaloustieteen vai kenties maataloustieteen professori?
- Jaba_43
Olipa teoria mikä tahansa, niin kysyntään tarvitaan muutama oleellinen asia:
- pitää olla jokin tarve tai ongelma, jonka ratkaisemiseksi kuluttaja tarvitsee jotain tuotetta ja palvelua ja haluaa sellaisen itselleen hankkia. Kun ennen siivottiin luudalla, toi pölynimuri siihen helpotuksen ja sai ihmiset tuntemaan tarvetta päästä siivouksesta helpommin ja tehokkaammin uuden laitteen avulla.
- Ostovoimaa pitää olla. Eivät ihmiset aina velaksi tuotteita hanki, ja velankin ottaminen edellyttää sellaista "ostovoimaa", että velka kyetään aikanaan maksamaan takaisin.
- Hinnan tulee olla kohdallaan, ensinnä suhteessa siihen, millaiseksi ihmiset kokevat tarpeensa. Matkapuhelinkaupan hitaahko liikkeellelähtö10-15 vuotta sitten johtui siitä, että harva koki yhteydenpitotarpeensa niin polttaviksi, että oli valmis maksamaan matkapuhelimesta kymmeniä tuhansia mummon markkoja. Monella tuli myös ostovoiman puute vastaan, kun rahaa ei yksinkertaisesti ollut riittävästi.
Tästä päästäänkin kysynnän rapistumiseen, johon vaikuttaa hyvin moni asia.
Liian korkeaksi päässyt palkkataso.
Edelliset punamullat 60-80-luvuilla antoivat inflaation laukata siunaamalla inflatoriset palkankorotukset, koska ne progression myötä kartuttivat samalla valtion kassaa aivan ennätyksellisesti. Vasemmiston solidaarisuus sai myös aikaan, että palkat nousivat samassa suhteessa sellaisillakin palvelualoilla, joiden tuottavuus ei missään nimessä olisi sallinut korkeita palkkoja.
Tämän kehityksen päässä meille on nyt syntynyt suomalainen itsepalveluyhteiskunta, jossa palvelut ovat palkkakustannusten korkeuden vuoksi niin kalliita, ettei kovin monella ole varaa eikä haluakaan palvelujen ostamiseen.
Liian korkeat tuloverot ja palvelujen al-vero
Palkansaaja katsoo luonnollisesti vain käteenjäävää palkkaansa ja usein ihmettelee sen pienuutta. Pitää kuitenkin muistaa, että yrityksen työvoimakustannuksissa on mukana myös kaikki palkkoihin sidotut verot ja maksut, joidenkin laskelmien mukaan käteen jäävän palkan vaikutus hintoihin on 2,7 - 2,8 -kertainen. Toisin sanoen, jos palkansaajalle halutaan antaa 10 euron nettopalkan lisäys se merkitsee, että yrityksen olisi saatava myyntituloihinsa 28 euroa lisää, ettei joutuisi tappiolle palkankorotuksen vuoksi.
Tämä ns. verokiila on vuosien saatossa nostanut palvelujen hinnat tavallisen kuluttajan ulottumattomiin ja edelleen ylläpitää palvelualojen työttömyyttä ja ns. pätkätöiden suurta osuutta palvelualoilla. Palvelujen alv-kantaa olkisi ehdottomasti alennettava nykyisestä 22%:sta jonnekin 10% tuntumaan.
Edellisestä seuraa melko mahdottoman tuntuinen yhtälö, jos asetamme tavoitteeksi kysynnän elvyttämisen. Siinä tarvittaisikin ennakkoluulotonta luovuutta ja poliittisesti notkeaa toimintaa, jos haluaan saada aikaan edes osa välttämättömista asioista
Tuotteiden ja palvelujen hintatasoa pitäisi päästä laskemaan. Tämä voi tapahtua kilpailua edistämällä ja oligopoleja purkamalla, mutta myös kaikilla muilla keinoilla, joilla palkkakustannuksia voi alentaa, mm. tuloveron alennuksilla, eri toimialojen alv:n alennuksilla, jne. edellyttäen, että veronalennukset siirtyvät myös hintoihin.
Ostovoimaa pitäisi lisätä. Palkkojen verotuksen alentyaminen vaikuttaa tähänkin, mutta ennen muuta pitäisi sallia eri toimialojen erilainen palkkakehitys ja palkkaerojen syntyminen. Tämä on todennäköisesti vasemmistopuolueille mahdoton ajatus, koska sosialidemokratia ja koko ay-liike saa elinvoimansa inhimillisestä kateudesta.
Työttömyys pitäisi saada alemmaksi ja työllisyys ylemmäksi. Tilanne ei parane sellaisilla köyhyysohjelmilla, jossa työttömien päivärahoja - palkkiota työn tekemättömyydestä - korotetaan. Pitäisi löytää keinoja, joilla työlliset työllistyisivät nopeammin ja työpaikkojen vaihto olisi joustavampaa. Irtisanomisehtojen tiukentaminen jäykistää työmarkkinat ja sementoi työttömyyden korkealle tasolle, kun yritykset ovat mieluummion kasvamatta epävarmoissa suhdanteissa välttyäkseen mahdollisen laskukauden irtisanomisten riesalta ja kustannuksilta.
Työttömiin tarvittavasta sosiaalituesta nimittäin valuu aivan huikea osa byrokratiaan ja vain pieni osa siirtyy työttömien ostovoimaan ylläpitämään kulutuskysyntää.
Elintarvikkeiden, bensiinin yms. välttämättömyyshyödykkeiden alv olisi painettava alemmaksi. Jos oletetaan, että veronalennukset siirtyisivät hintoihin ja alenytaisivat välttämättömyyshyödykksiden hintatasoa, tämä vapauttaisi kuluttajien rahaa enemmän valinnaiseen kulutukseen, mikä lisäisi mm. vapaa-ajanpalvelujen kysyntää, parantaisi työllisyyttä, pienetäisi työttömyysmenoja ja antaisi pohjaa tuleville veronalennuksille, kun valtion sosiaalimenot pienenisivät ja verotulot kasvaisivat parantuneen työllisyyden myötä.
Ei tämä simppeliä ole. Poliitikkojen pitäisi vaan nähdä kokonaisuus ja ryhtyä toimiin toteuttamaan asioita yksi keraallaan ja työntäen syrjään sellaisen suomalaisen kateusajattelun, jossa hyviäkään asioita ei toteuteta, jos siitä on toisen puolueen kannattajille enemmän hyötyä kuin oman puolueen kannattajille.
Nämä asenteet ovat minun huomiotteni mukaan vaivanneet etenkin keskustaa ja äärivasemmistoa todella vakavassa määrin.- eliittivirkamiestä?
Vaivaako asiat kokoomuslaista eliittivirkamiestä, joka on saa elantonsa kohdusta hautaan toisten pussista?
Veronmaksajat maksavat hänen veronsakin!
On siinä hauskaa ylläpitää kysyntää marketissa, kun toiset maksaa elintason! - Jaba_43
eliittivirkamiestä? kirjoitti:
Vaivaako asiat kokoomuslaista eliittivirkamiestä, joka on saa elantonsa kohdusta hautaan toisten pussista?
Veronmaksajat maksavat hänen veronsakin!
On siinä hauskaa ylläpitää kysyntää marketissa, kun toiset maksaa elintason!En ymmärrä, miten ivaileva kommenttisi liittyy viestiini.
Haluaisitko täsmentää? - kansantalousvirkamies
Jaba_43 kirjoitti:
En ymmärrä, miten ivaileva kommenttisi liittyy viestiini.
Haluaisitko täsmentää?Oletko sittenkin EK:n raporttien kirjoittelija. "Liian korkeiksi noussut palkkataso"; lausuntosi viittaa Etelärannan mediapajan suuntaan.
- ei sulla ole yksinoikeutta
Jaba_43 kirjoitti:
En ymmärrä, miten ivaileva kommenttisi liittyy viestiini.
Haluaisitko täsmentää?Itse ivailit keskustasta ja vasemmistosta, että heitä ei sinun kuvailemasi asiat vaivaa.
Minä puolestani vaivauduin kertomaan, että Suomessa maksetaan hirveän paljon veroja, jotta voitaisiin ylläpitää virkamieseliittiä ja sen kulutuskysyntää. Nämä kun ovat kokoomuslaista pintasakkia.
Ajattelepa, että yhden terveyskeskuksessa lääketehtaan korruptiossa saamien ohjeiden mukaan reseptejä kirjoittavan kokoomuslaisen lääkärin kouluttamiseksi ja palkan ja työpaikan ylläpitämiseksi menee saman verran rahaa kuin kolmenkymmenen keskikokoisen viljatilan tukiaisiin yhden sukupolven aikana. Sitten vielä lääkärin eläkkeet päälle.
Maataloustukiin voivat ääliöt puuttua, koska ne ovat niin ymmärrettäviä ja pieniä summia, kun taas isompia asioita ei ymmärretä. Siksi tällä palstalla vaahdotaan markkinaliberalismin yltiöhengessä maataloutta vastaan. Häpeäisitte porsaat! - Otsikossa hymiö
kansantalousvirkamies kirjoitti:
Oletko sittenkin EK:n raporttien kirjoittelija. "Liian korkeiksi noussut palkkataso"; lausuntosi viittaa Etelärannan mediapajan suuntaan.
...
- Otsikossa hymiö
ei sulla ole yksinoikeutta kirjoitti:
Itse ivailit keskustasta ja vasemmistosta, että heitä ei sinun kuvailemasi asiat vaivaa.
Minä puolestani vaivauduin kertomaan, että Suomessa maksetaan hirveän paljon veroja, jotta voitaisiin ylläpitää virkamieseliittiä ja sen kulutuskysyntää. Nämä kun ovat kokoomuslaista pintasakkia.
Ajattelepa, että yhden terveyskeskuksessa lääketehtaan korruptiossa saamien ohjeiden mukaan reseptejä kirjoittavan kokoomuslaisen lääkärin kouluttamiseksi ja palkan ja työpaikan ylläpitämiseksi menee saman verran rahaa kuin kolmenkymmenen keskikokoisen viljatilan tukiaisiin yhden sukupolven aikana. Sitten vielä lääkärin eläkkeet päälle.
Maataloustukiin voivat ääliöt puuttua, koska ne ovat niin ymmärrettäviä ja pieniä summia, kun taas isompia asioita ei ymmärretä. Siksi tällä palstalla vaahdotaan markkinaliberalismin yltiöhengessä maataloutta vastaan. Häpeäisitte porsaat!...
- Jaba_43
kansantalousvirkamies kirjoitti:
Oletko sittenkin EK:n raporttien kirjoittelija. "Liian korkeiksi noussut palkkataso"; lausuntosi viittaa Etelärannan mediapajan suuntaan.
Ei tämä keskustelua vakavampaa ole, niin että anna tulla oma mielipiteesi aiheesta vittuilun sijasta.
- Jaba_43
ei sulla ole yksinoikeutta kirjoitti:
Itse ivailit keskustasta ja vasemmistosta, että heitä ei sinun kuvailemasi asiat vaivaa.
Minä puolestani vaivauduin kertomaan, että Suomessa maksetaan hirveän paljon veroja, jotta voitaisiin ylläpitää virkamieseliittiä ja sen kulutuskysyntää. Nämä kun ovat kokoomuslaista pintasakkia.
Ajattelepa, että yhden terveyskeskuksessa lääketehtaan korruptiossa saamien ohjeiden mukaan reseptejä kirjoittavan kokoomuslaisen lääkärin kouluttamiseksi ja palkan ja työpaikan ylläpitämiseksi menee saman verran rahaa kuin kolmenkymmenen keskikokoisen viljatilan tukiaisiin yhden sukupolven aikana. Sitten vielä lääkärin eläkkeet päälle.
Maataloustukiin voivat ääliöt puuttua, koska ne ovat niin ymmärrettäviä ja pieniä summia, kun taas isompia asioita ei ymmärretä. Siksi tällä palstalla vaahdotaan markkinaliberalismin yltiöhengessä maataloutta vastaan. Häpeäisitte porsaat!Kulutuskysyntä ja se, mihin verovarat käytetään on kaksi eri keskustelun aihetta.
Nyt olen keskustelemassa kulutuskysynnästä enkä kokoomuslääkäreistä. - ei liikahduta?
Jaba_43 kirjoitti:
Kulutuskysyntä ja se, mihin verovarat käytetään on kaksi eri keskustelun aihetta.
Nyt olen keskustelemassa kulutuskysynnästä enkä kokoomuslääkäreistä.Jos avaaja puhuu keynesiläisyydestä ja sinä rajaat verotulot ja veroilla luodun kysynnän keskustelun ulkopuolelle, rajaat itsesi melkoisen pieneen paskasammioon.
Mutta niinkuin sanoit - tämähän on vain keskustelua;-) - Jaba_43
ei liikahduta? kirjoitti:
Jos avaaja puhuu keynesiläisyydestä ja sinä rajaat verotulot ja veroilla luodun kysynnän keskustelun ulkopuolelle, rajaat itsesi melkoisen pieneen paskasammioon.
Mutta niinkuin sanoit - tämähän on vain keskustelua;-)Kannattaa katsoa valtion budjetista miten iso osa valtion verotuloista palautuu julkiseen kysyntään sellaisella tavalla, joka kasvattaa bkt:ta. Niin kauan kuin työttömyyden ja sosiaaliturvan aiheuttamat menot - niihin liittyvän byrokratian ohella - vievät valtaosan verotuotoista - kannattaa minusta keskittyä keskustelemaan siitä, mikä on kysynnän kannalta nykytilanteessa olennaisinta: kotimarkkinoiden kulutuskysynnän elvyttäminen.
Jos se nimittäin takkuilee, niin tilannetta ei korjata sillä, että jossain rakennetaan uusi siltarumpu julkisin varoin tai kansaneläkeläisten ostovoimaa lisätään 5 euroa/kk.
Jos sinulla on halua keskustella, niin keskustele äläkä viisastele. - Näkökulma
Kovin tutuilta näyttävät nämä sinun lääkkeesi, joilla Suomi pannaan nousuun. Lääkekaapista löytyy kaikkia IMF:n ja Maailmanpankin hyväksymiä merkkejä:
Yksityistämistä, tasaveroa, palkka-aletta ja potkuja perään.
Tilanne taitaa nyt vaan olla sen sorttinen, että juuri nämä talousgurujen hyväksymät "lääkkeet" aiheuttavat sivuvaikutuksinaan ketjun avauksen kaltaisia ongelmia: Raha menee rahan luo, eikä liikukaan taskusta toiseen. Siis että raha meneekin jonkun kaverin säästöpossuun, eikä kulutukseen. - olemus
Näkökulma kirjoitti:
Kovin tutuilta näyttävät nämä sinun lääkkeesi, joilla Suomi pannaan nousuun. Lääkekaapista löytyy kaikkia IMF:n ja Maailmanpankin hyväksymiä merkkejä:
Yksityistämistä, tasaveroa, palkka-aletta ja potkuja perään.
Tilanne taitaa nyt vaan olla sen sorttinen, että juuri nämä talousgurujen hyväksymät "lääkkeet" aiheuttavat sivuvaikutuksinaan ketjun avauksen kaltaisia ongelmia: Raha menee rahan luo, eikä liikukaan taskusta toiseen. Siis että raha meneekin jonkun kaverin säästöpossuun, eikä kulutukseen.Niin siis se raha menee kyllä siltä possulta ulos reaalitalouden piiristä ja rupeaa olemaan, elämään, kasvamaan ja lopulta sitten häviämään siellä missä pelataan kasinoa panoksena puhtaita raha-arvoja.
Talous vuotaa arvoa katon kautta, mutta toistaiseksi ei ole olemassa edes kunnollista käsitteistöä tämän ilmiön kuvaamiseen. - Näkökulma
olemus kirjoitti:
Niin siis se raha menee kyllä siltä possulta ulos reaalitalouden piiristä ja rupeaa olemaan, elämään, kasvamaan ja lopulta sitten häviämään siellä missä pelataan kasinoa panoksena puhtaita raha-arvoja.
Talous vuotaa arvoa katon kautta, mutta toistaiseksi ei ole olemassa edes kunnollista käsitteistöä tämän ilmiön kuvaamiseen.Tällaisia rahavirtoja nimitetään "spekulatiiviseksi rahaksi", ja juuri tämä raha on saanut kokonaisia kansantalouksia polvilleen (esim. Aasian kriisissä 1998.)
Nykyään juuri tämä nopein liikkein sijoituskohteesta toiseen vaeltava raha on tunnustettu ongelma. Taloudessa tällaista rahaa on yli 90% kaikista rahavirroista. Spekulantit voivat alkaa ostamaan vaikka dinaareita niin, että niiden arvo kohoaa yht'äkkiä monta sataa prosenttia. Sitten he aivan yhtä nopeasti myyvät kaikki dinaarinsa pois, yhtäaikaa. Tämä aiheuttaa dinaarimaassa taloudellisen katastrofin, jonka maksavat tuon dinaarimaan asukkaat.
Ongelman lieventämiseksi on esim. Attakin piireissä esitetty ns. Tobinin veroa, joka pitäisi maksaa pelkästä rahaspekuloinnista. - mittakaava
Näkökulma kirjoitti:
Tällaisia rahavirtoja nimitetään "spekulatiiviseksi rahaksi", ja juuri tämä raha on saanut kokonaisia kansantalouksia polvilleen (esim. Aasian kriisissä 1998.)
Nykyään juuri tämä nopein liikkein sijoituskohteesta toiseen vaeltava raha on tunnustettu ongelma. Taloudessa tällaista rahaa on yli 90% kaikista rahavirroista. Spekulantit voivat alkaa ostamaan vaikka dinaareita niin, että niiden arvo kohoaa yht'äkkiä monta sataa prosenttia. Sitten he aivan yhtä nopeasti myyvät kaikki dinaarinsa pois, yhtäaikaa. Tämä aiheuttaa dinaarimaassa taloudellisen katastrofin, jonka maksavat tuon dinaarimaan asukkaat.
Ongelman lieventämiseksi on esim. Attakin piireissä esitetty ns. Tobinin veroa, joka pitäisi maksaa pelkästä rahaspekuloinnista.Ko. Tobinin verosta käydyssä keskustelussa on esitetty mm. laskelma, että jos keinottelua hillittäisiin määräämällä kaikille valtakuntien rajat ylittäville rahaliikkeille yhden (1%) prosentin transaktiovero, tämän veron tuotolla voitaisiin kustantaa kaikille maapallon ihmisille jokapäiväinen leipä, opetus ja terveydenhoito.
- ongelmia
Perusasiat ovat varmasti yksinkertaisia. Ihminen on bonobo-simpanssista seuraava oksa, sosiaalinen laumaeläin, jonka on jotenkin selvittävä sekä sosiaalisesti että suhteessa luonnonresursseihin.
Vaihtotaloudessa realiteetit vielä ovat käsillä, mutta rahatalous astuu rajan imaginaariselle puolelle. Mikään reaalinen ei ole ikuista, mutta rahan on sekä jäädytettävä että säilytettävä arvoa. Rahan maaginen rooli on vaihdellut historiassa hurjasti, eivätkä nykyisetkään, eurooppalaisella uudella ajalla syntyneet, kartesiolaista jäsennystä toteuttavat ja valistusajalla liberalistisen muotonsa saaneet tavat ajatella taloutta ole kovin kummoisia.
Kaikki talousteoreettiset tarkastelumme irrottavat rahavirroista - rahan lenkeillä sidotuista ketjuista - joitakin pätkiä, ja etsivät vastauksia ongelmiin tällaisissa ketjuissa vaikuttavien syy- ja seuraussuhteiden laajennuksista. Ainoa mikä tässä tarkastelussa on reaalista on ongelma.
Mikään rahavirtojen maailmassa itsessään ei määrittele ilmiöiden alku- ja loppupisteitä, vaan ne ovat aina tarkastelijan oma valinta. Talousajattelu edellyttää aina jonkin toimijan näkökulman sisäistämistä. Se mikä on yhdelle syy voi olla toiselle seuraus, eikä todellista hallintaa talouden kokonaisuuteen ole. Siksi taloustieteellä ei ole ratkaisuja nykyisiin ongelmiin. Ja siksi taloustieteilijämme eivät enää edes ryhdy keskusteluihin imaginaaritaloutemme tilasta.
Kun monetaristiselta talousnobelisti Milton Friedmanilta asiaa kysyttiin, hän sanoi että kaiken lähtökohta on aina ihmisten tekemä työ - siis reaalinen tekijä. Samaan hengenvetoon hän edellytti että raha-auktioriteettien, lähinnä keskuspankkien, on pystyttävä rahatalouden puolella säätelemään rahan määrää ja arvoa niin että tämä maaginen liima-aine sitoo juuri sopivalla tavalla talouden kokonaisuudeksi, jonka pyörät pyörivät optimaalisesti.
Tällaisia optimipisteitä vain ei reaalimaailmassa ole. Ja toimijoiden imaginaaritodellisuudessa ne sijoittuvat kullakin omiin kohtiinsa. Ei ole mitään taloutta joka ei palautuisi jonkun etuun.
Lopulta kysymys on vain siitä saavatko vahvat tappaa heikot. Talouden nimissä se voi siististi tapahtua. Monessa paikassa sitä tapahtuu. Köyhien kapinat ovat epätoivoisia ja useimmat niistä on tuomittu etukäteen tuhoon. Raha ratkaisee senkin.
Voidaanko toivoa sitten panna edes siihen, että vahvatkin taloustoimijat perustelevat toimintansa hyväksyttävillä verukkeilla - vetoamalla talouden lakeihin, taloudellisiin realiteetteihin, jne? Ehkä he eivät pelaisi rahapelejään, jos niillä ei olisi uskonnollisluonteista legitimaatiota ja jos olisi yleisemmin tiedostettua, että ne tuottavat kuolemaa köyhille?
Tähän ei ole toistaiseksi vastausta. Taloususkonnon ote on toistaiseksi hyvin vahva. Talous legitimoi kaiken, jopa suoranaiset rikokset, kuten lainojen myymisen antamalla harhaanjohtavaa tietoa takauksen merkityksestä.
Näistä mainituista auktoriteeteista Johannes Koroman sisäpiiritiedon hyödyntäminen katsottuiin alioikeudessa läpi sillä perustella, että tapahtunut väärinkäytön oli pieni suhteessa Koroman omaisuuteen. Lue tämä laise uudelleen.
Sixten Korkman taas oikeuttaa talouteen vetoamalla minkä tahansa julmuuden. Hänen kuuluisaksi tullut lauseensa lamaleikkureiden ajalta oli: "Tämä kovuus ei ole talouden vaan itse elämän kovuutta." Taidatkos taloususkonnon julmuutta enää kuuliaisemmin tunnustaa?
Vähän sitä ihmettelen, miten muuan Mielipidepankki nirpistää nokkaansa kun häntä nimitetään uusliberalistiksi, mutta miten hän kuin sattumoisin kuitenkin aina hakee auktoriteeteikseen puhtaaksiviljellyimmät uusliberalistit mitä maasta löytyy.- Jaba_43
Olisiko mahdotonta ajatella, että raha on ainoastaan ihmisen itselleen sopima vaihdannan arvon yhteismitallinen väline?
Valtaahan se edustaa vastaavalla tavalla kuin vaikkapa oravannahat ja kulta. Joilla ennen oli noita paljon oli silloin myös paljon valtaa niin kuin tänään on niillä, joilla on paljon rahaa.
Puheet taloudesta uskontona menevät minusta mystiikan puolelle, sillä miten väline voisi olla uskonnon sisältönä. Kysehän on siitä, miten ihmiset saadaan toimimaan erilaisissa vaihdannan vuorovaikutuksissa siten, että hyvinvointi lisääntyy.
Ikävä tosiasiahan on, että meissä ihmisissä on valtavasti puutteita, julmuutta ja rikollisuuttakin, mutta talouden demonisoiminen on minusta jotenkin harhauttavaa, sillä ei talous saa aikaan yhtään mitään ilman ihmistä, joka käyttääpäätösvaltaansa hallussaan olevien rahojen puitteissa.
Yksinkertaistahan tämä ei ole koskaan, ja jos koetat asioita yksinkertaistaa, joudut keksimään selityksiä, joilla on vastinem vain mielikuvituksen puolella. Koromat ja Korkmanit eivät ole minun auktoriteettejani. Minusta on kuitenkin terveellistä muistuttaa näille kepuille, miltä suunnalta heidän vihulaisensa tulevat. He kun uskovat sylttytehtaan sijaitsevan jossain Hakaniemen tienoolla, vaikka oikeammin sitä pitäisi alkaa etsiä Etelärannan maisemista.
Nyrpistän tietysti nokkaani, jos minusta annetaan väärä todistus. Mutta ei se silti tarkoita sitä, että olisin sinunkaan kanssasi Aku ihan samaa mieltä. Toimimisen psykologisoiminen vaikuttaa minusta edelleen teennäiseltä ja jotenkin todistettua ja yleispätevää pohjaa vailla olevalta. Siksi kavahdan esim. sitä selitystä, että kaikki on vain tarkastelijan oma näkökulma. Psykohistoriallinen näkökulma tuskin on sen enempää kuin tarkastelijan oma valinta omilla argumenteilla.
Minusta taloustiedekin voi asettaa näkökulmia asioihin ja tarkastella eri toimia suhteessa niihin. Voidaan esim. asettaa tavoitteeksi se, että talousjärjestelmä tuottaa mahdollisimman suuren aineellisen hyvinvoinnin kaikille ihmisille mahdollisimman tasapuolisesti. Sen jälkeen voidaan aivan hyvin mitata sitä, miten jokin talouspoliittinen tai -teoreettinen ideologia onnistuu suhteessa asetettuun tavoitteeseen. Tämä voi minusta tapahtua mystifioimatta taloutta joksikin uskonnoksi tai vertaamalla ihmisen toimia kalaparven liikkeisiin vaaran uhatessa. Kun mennään näin syvällisiin selityksiin, on selitysten hakeminen oikeastaan jo turhaa, kun kaikkinainen toimintamme on sen todistuksen mukaan suurin piirtein ennalta määrättyä kohtaloa, joka ollut vuosimiljoonia geeniemme tietopankeissa.- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Koromat ja Korkmanit eivät ole minun auktoriteettejani. Minusta on kuitenkin terveellistä muistuttaa näille kepuille, miltä suunnalta heidän vihulaisensa tulevat. He kun uskovat sylttytehtaan sijaitsevan jossain Hakaniemen tienoolla, vaikka oikeammin sitä pitäisi alkaa etsiä Etelärannan maisemista.
Nyrpistän tietysti nokkaani, jos minusta annetaan väärä todistus. Mutta ei se silti tarkoita sitä, että olisin sinunkaan kanssasi Aku ihan samaa mieltä. Toimimisen psykologisoiminen vaikuttaa minusta edelleen teennäiseltä ja jotenkin todistettua ja yleispätevää pohjaa vailla olevalta. Siksi kavahdan esim. sitä selitystä, että kaikki on vain tarkastelijan oma näkökulma. Psykohistoriallinen näkökulma tuskin on sen enempää kuin tarkastelijan oma valinta omilla argumenteilla.
Minusta taloustiedekin voi asettaa näkökulmia asioihin ja tarkastella eri toimia suhteessa niihin. Voidaan esim. asettaa tavoitteeksi se, että talousjärjestelmä tuottaa mahdollisimman suuren aineellisen hyvinvoinnin kaikille ihmisille mahdollisimman tasapuolisesti. Sen jälkeen voidaan aivan hyvin mitata sitä, miten jokin talouspoliittinen tai -teoreettinen ideologia onnistuu suhteessa asetettuun tavoitteeseen. Tämä voi minusta tapahtua mystifioimatta taloutta joksikin uskonnoksi tai vertaamalla ihmisen toimia kalaparven liikkeisiin vaaran uhatessa. Kun mennään näin syvällisiin selityksiin, on selitysten hakeminen oikeastaan jo turhaa, kun kaikkinainen toimintamme on sen todistuksen mukaan suurin piirtein ennalta määrättyä kohtaloa, joka ollut vuosimiljoonia geeniemme tietopankeissa.Voin sinun tapaasi sanoa, ettei minullakaan ole auktoriteetteja. niinpä minua ihmetyttää, jos joku toinen keskustelija yrittää sellaisia liimailla minun viesteihini.
Hakaniemi ja Eteläranta eivät ole sylttytehdasmielessä viattomia kumpikaan. Minulle kumpikin on yks' hailee, paitsi että Hakaniemen kritisointiin löydän aihetta jonkin verran useammin.
Analysoit "Akua" tavalla,jota en itse osaisi, mutta saatan sen suhteen hyväksyä sen mitä kirjoitat.
Mitä taloustieteisiin tulee, niin siinä tämä "Aku" on aivan täysin omissa unelmissaan ja rakentelemassa itse määrittelemiään kuvitelmia talouden käsitteistä ja toimijoista, sellaisella tavalla, jolla hän estää muita keskustelijoita tarttumasta hänen kommentteihinasa kirjoittamalla tahallisen abstraktisti.
Jos siis ajattelemme keskustapuolueen taloúspoliittista linjaa, niin minun mielestäni tällä palstalla kannattaisi koettaa mieluummin keskustella aiheesta konreettisemmin kuin ivailemalla muita keksustelijoita. - unelias
Jaba_43 kirjoitti:
Voin sinun tapaasi sanoa, ettei minullakaan ole auktoriteetteja. niinpä minua ihmetyttää, jos joku toinen keskustelija yrittää sellaisia liimailla minun viesteihini.
Hakaniemi ja Eteläranta eivät ole sylttytehdasmielessä viattomia kumpikaan. Minulle kumpikin on yks' hailee, paitsi että Hakaniemen kritisointiin löydän aihetta jonkin verran useammin.
Analysoit "Akua" tavalla,jota en itse osaisi, mutta saatan sen suhteen hyväksyä sen mitä kirjoitat.
Mitä taloustieteisiin tulee, niin siinä tämä "Aku" on aivan täysin omissa unelmissaan ja rakentelemassa itse määrittelemiään kuvitelmia talouden käsitteistä ja toimijoista, sellaisella tavalla, jolla hän estää muita keskustelijoita tarttumasta hänen kommentteihinasa kirjoittamalla tahallisen abstraktisti.
Jos siis ajattelemme keskustapuolueen taloúspoliittista linjaa, niin minun mielestäni tällä palstalla kannattaisi koettaa mieluummin keskustella aiheesta konreettisemmin kuin ivailemalla muita keksustelijoita.nyt jo nukkumaan, että jaksat sitten taas huomenna olla skarppina.
- mietteitä
Mielipidepankki kirjoitti:
Koromat ja Korkmanit eivät ole minun auktoriteettejani. Minusta on kuitenkin terveellistä muistuttaa näille kepuille, miltä suunnalta heidän vihulaisensa tulevat. He kun uskovat sylttytehtaan sijaitsevan jossain Hakaniemen tienoolla, vaikka oikeammin sitä pitäisi alkaa etsiä Etelärannan maisemista.
Nyrpistän tietysti nokkaani, jos minusta annetaan väärä todistus. Mutta ei se silti tarkoita sitä, että olisin sinunkaan kanssasi Aku ihan samaa mieltä. Toimimisen psykologisoiminen vaikuttaa minusta edelleen teennäiseltä ja jotenkin todistettua ja yleispätevää pohjaa vailla olevalta. Siksi kavahdan esim. sitä selitystä, että kaikki on vain tarkastelijan oma näkökulma. Psykohistoriallinen näkökulma tuskin on sen enempää kuin tarkastelijan oma valinta omilla argumenteilla.
Minusta taloustiedekin voi asettaa näkökulmia asioihin ja tarkastella eri toimia suhteessa niihin. Voidaan esim. asettaa tavoitteeksi se, että talousjärjestelmä tuottaa mahdollisimman suuren aineellisen hyvinvoinnin kaikille ihmisille mahdollisimman tasapuolisesti. Sen jälkeen voidaan aivan hyvin mitata sitä, miten jokin talouspoliittinen tai -teoreettinen ideologia onnistuu suhteessa asetettuun tavoitteeseen. Tämä voi minusta tapahtua mystifioimatta taloutta joksikin uskonnoksi tai vertaamalla ihmisen toimia kalaparven liikkeisiin vaaran uhatessa. Kun mennään näin syvällisiin selityksiin, on selitysten hakeminen oikeastaan jo turhaa, kun kaikkinainen toimintamme on sen todistuksen mukaan suurin piirtein ennalta määrättyä kohtaloa, joka ollut vuosimiljoonia geeniemme tietopankeissa.Bonobot ovat merkillisiä apinoita, kääpiösimpansseja, suunnilleen alakouluikäisen kokoisia. Geneettisesti ne ovat apinoista ihmistä lähimpänä, ja omaavat myös paljon ihmismäisiä piirteitä. Ne käyttäytyvät älykkäästi, tunnistavat oman peilikuvansa ja väitetään, että ne oppivat kommunikoimaan viittomalla. Jos kielellisestä symbolifunktiosta voitaisiin olla varmoja, jouduttaisiin kohta kysymään mitkä ihmisoikeudet niille kuuluvat.
Näiden kääpiösimpanssien laumasidonnaisuus on jotain todella poikkeuksellista. Ei siis periaatteessa laumaeläimistä poikkeavaa, vaan erityistä siinä äärimmäisyydessä, jolla bonoboyksilöt sitoutuvat yhteisöön. Sosiaalista kitkaa vältetään kaikin tavoin. Epäsosiaalisuus, aggressio, lievitetään lähentelyillä, pussataan pois, ja tarpeen vaatiessa puretaan kokonaan harjoittamalla seksiä. Bonobojen tunnuslause on "Make Love Not War". Ne ovat täydellisiä pasifisteja. Niiden joukoissa fasismi ja militarismi ovat mahdottomuus.
Mutta on sitten muutakin. Sosiaalinen sisäänlämpiävyys tuo mukanaan myös äärimmäisen läheisriippuvuuden. Tämä riippuvuus on niin suurta, että ilman aivan läheisimpiään, vanhempiaan, jäänyt bonobovauva kieltäytyy elämästä ja kuolee pois. Eräässä uutisdokumentissa kerrotiin eläinsuojelijatytöistä, jotka pelastelivat bonobovauvoja. Ei riittänyt että ne saivat ruokaa ja tavallista lämpöä, niitä piti pitää lähellä, helliä ja halia, pussailla ja paijailla. Kun jokin kriittinen kehitysvaihe oli ylitetty, laumayhteys korvasi keinoemon.
Mitä opimme tässä bonoboilta? Opetus on yhteiskuntateoreettinen. Bonobo ei synny yhteisöönsä pienenä elämänvalmiudet mukanaan kantavana pakettina, joka kasvaessaan lunastaa sitten oman yksilöllisen ominaislaatunsa mukaisen paikan laumassa. Atomistinen yhteiskuntateoria on tässä käyttökelvoton. Voimien marssijärjestys on täysin päinvastainen: yhteisö ja vain yhteisö omaa koko sen elämänvoiman, jota lähimmäisten kautta vastasyntyneelle jaetaan -- ja jollei yhteisöllistä hellyystekijää ole, bonobovauva kuolee käsiin. On siis kuin joukko omaisi jotain jota yksilötasolla ei ole alunperin olemassa, ja joukko puhaltaisi hengen pikkubonoboon.
Joukko, lauma, yhteisö -- sillä on omat ominaisuutensa ja toimintatapansa, jotka eivät välttämättä palaudu yksilötasolle. Sosiologian perustavaa laatua oleva havainto on, että kootaanpa ryhmä millaisia yksilöominaisuuksia omaavista yksilöistä tahansa, ryhmässä syntyvät suunnilleen samanlaiset roolit. On myös olemassa yhteisöllisiä ehtoja, joiden on toteuduttava jotta ihmisyksilöt säilyisivät terveinä ja toimintakykyisinä. Tiedetään esimerkiksi että ihmisten taloudellinen toimeliaisuus on suurinta yhteisöissä joissa vallitsevat suhteellisen pienet elintasoerot. Mutta mistään tämänkaltaisista seikoista ja niiden tietämisestä ei ole apua, jos kaikki yhteiskuntaa koskevat päätökset tehdään jonkin taikauskon, kuten talouden, perusteella.
Antropologit tietävät kertoa, että primitiivistä yhteisöistä lähtien valtajärjestelmät pyhitetään maagisilla elementeillä. Ei ole toistaiseksi tavattu yhtään yhteisöä, jossa ei tällaisessa yhteydessä esiintyisi aina jonkinlaista uskontoa. Taloususkonnolla saattaa olla hyvinkin vahva rooli nykyisessä valtajärjestelmässä, mutta välttämättä se ei ole ollenkaan terve rooli. Se on nyt tuhoava voima, joka mm. jatkuvasti jättää yksilöitä yhteisön ulkopuolelle. Puhumattakaan siis siitä, ettei sillä ole järjen kanssa mitään tekemistä. - juha210
mietteitä kirjoitti:
Bonobot ovat merkillisiä apinoita, kääpiösimpansseja, suunnilleen alakouluikäisen kokoisia. Geneettisesti ne ovat apinoista ihmistä lähimpänä, ja omaavat myös paljon ihmismäisiä piirteitä. Ne käyttäytyvät älykkäästi, tunnistavat oman peilikuvansa ja väitetään, että ne oppivat kommunikoimaan viittomalla. Jos kielellisestä symbolifunktiosta voitaisiin olla varmoja, jouduttaisiin kohta kysymään mitkä ihmisoikeudet niille kuuluvat.
Näiden kääpiösimpanssien laumasidonnaisuus on jotain todella poikkeuksellista. Ei siis periaatteessa laumaeläimistä poikkeavaa, vaan erityistä siinä äärimmäisyydessä, jolla bonoboyksilöt sitoutuvat yhteisöön. Sosiaalista kitkaa vältetään kaikin tavoin. Epäsosiaalisuus, aggressio, lievitetään lähentelyillä, pussataan pois, ja tarpeen vaatiessa puretaan kokonaan harjoittamalla seksiä. Bonobojen tunnuslause on "Make Love Not War". Ne ovat täydellisiä pasifisteja. Niiden joukoissa fasismi ja militarismi ovat mahdottomuus.
Mutta on sitten muutakin. Sosiaalinen sisäänlämpiävyys tuo mukanaan myös äärimmäisen läheisriippuvuuden. Tämä riippuvuus on niin suurta, että ilman aivan läheisimpiään, vanhempiaan, jäänyt bonobovauva kieltäytyy elämästä ja kuolee pois. Eräässä uutisdokumentissa kerrotiin eläinsuojelijatytöistä, jotka pelastelivat bonobovauvoja. Ei riittänyt että ne saivat ruokaa ja tavallista lämpöä, niitä piti pitää lähellä, helliä ja halia, pussailla ja paijailla. Kun jokin kriittinen kehitysvaihe oli ylitetty, laumayhteys korvasi keinoemon.
Mitä opimme tässä bonoboilta? Opetus on yhteiskuntateoreettinen. Bonobo ei synny yhteisöönsä pienenä elämänvalmiudet mukanaan kantavana pakettina, joka kasvaessaan lunastaa sitten oman yksilöllisen ominaislaatunsa mukaisen paikan laumassa. Atomistinen yhteiskuntateoria on tässä käyttökelvoton. Voimien marssijärjestys on täysin päinvastainen: yhteisö ja vain yhteisö omaa koko sen elämänvoiman, jota lähimmäisten kautta vastasyntyneelle jaetaan -- ja jollei yhteisöllistä hellyystekijää ole, bonobovauva kuolee käsiin. On siis kuin joukko omaisi jotain jota yksilötasolla ei ole alunperin olemassa, ja joukko puhaltaisi hengen pikkubonoboon.
Joukko, lauma, yhteisö -- sillä on omat ominaisuutensa ja toimintatapansa, jotka eivät välttämättä palaudu yksilötasolle. Sosiologian perustavaa laatua oleva havainto on, että kootaanpa ryhmä millaisia yksilöominaisuuksia omaavista yksilöistä tahansa, ryhmässä syntyvät suunnilleen samanlaiset roolit. On myös olemassa yhteisöllisiä ehtoja, joiden on toteuduttava jotta ihmisyksilöt säilyisivät terveinä ja toimintakykyisinä. Tiedetään esimerkiksi että ihmisten taloudellinen toimeliaisuus on suurinta yhteisöissä joissa vallitsevat suhteellisen pienet elintasoerot. Mutta mistään tämänkaltaisista seikoista ja niiden tietämisestä ei ole apua, jos kaikki yhteiskuntaa koskevat päätökset tehdään jonkin taikauskon, kuten talouden, perusteella.
Antropologit tietävät kertoa, että primitiivistä yhteisöistä lähtien valtajärjestelmät pyhitetään maagisilla elementeillä. Ei ole toistaiseksi tavattu yhtään yhteisöä, jossa ei tällaisessa yhteydessä esiintyisi aina jonkinlaista uskontoa. Taloususkonnolla saattaa olla hyvinkin vahva rooli nykyisessä valtajärjestelmässä, mutta välttämättä se ei ole ollenkaan terve rooli. Se on nyt tuhoava voima, joka mm. jatkuvasti jättää yksilöitä yhteisön ulkopuolelle. Puhumattakaan siis siitä, ettei sillä ole järjen kanssa mitään tekemistä.Sinun on parasta lähteä viettämään taloudellisesti tasapäistä-, sosiaalisesti kitkatonta- ja seksuaalisesti mukavan viriiliä elämää bonobojen kanssa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1101094
Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait82824Tuleeko Martinasta rouva Muhis
Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat264606Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?
Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede17605- 68567
- 95552
- 26512
- 44493
Oletko miettinyt sitä
Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.47491- 47437